- Liittynyt
- 5.10.2004
- Viestejä
- 434
Minulle "aukeaa" StÄngeri aivan siinä missä muutkin Metallican levyt. Miettii mitkä levyn lähtökohdat olivat, riidat Larsin ja Jamesin välillä, Jamesin alkoholiongelmat, kunnon basistin puuttuminen.... Biisit ovat ihan hyviä kokeiluja, esimerkiksi Some Kind of Monster. Pidän kitaran leikittelystä alussa, hieman pomppivaa mutta sisältää jonkinlaisen juonen. Kuin myös Frantic. Kuin myös Sweet Amber, The Unnamed feeling....Onko joku muu lisäkseni huomannut Dirty Windowissa "System of a Downmaisen" otteen? Säkeistön (ja miksei kertsinkin) rummut ovat kuin suoraan SoaD:lta, ja muutenkin sanojen ja laulumelodian/muun hässäkän osalta samanlaista lievästi psykedeelistä menoa (tai miksikä sitä nyt kutsuisi).![]()
Ihan samoja fiiliksiä st.anger herättää minussa. Tulee tosiaa SOAD mieleen muutamista biiseistä. Ja soundi on tarkoituksella raaka, hifistelijöille tämä on tietysti itkun ja hampaiden kiristelyn paikka kun ei ole puhtaat soundit. Kyllä toi on mieletön piristys kun vertaa pariin aikaisempaan albumiin. Osa sanoituksista menee pahasti yli ja herättää kummastusta.