Melonta

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
On kyllä, 11 vuotta on meloskellu. Koskimelontaa 2000-luvulla pääasiassa mutta myös kilpa- ja retkimelontaa on tullut harrastettua ja ohjattua.

Jalkoja lukuunottamatta koko kroppa työskentelee. Vetävät tietysti pääasiassa.

Painu paikallisen melontaseuran vajalle ja ota paatti testiin. Jos tosissasi haluat lajilla kuntoa kohottaa pyydä jotain kilpamelojaa opettamaan sulle tekniikkaa ja tasapainoa.
Sellainen retkimelojien lirpatus on aika turhaa jos suoraan sanotaan :)

Äläkä hermostu jos kilpakajakilla homma menee alussa uimiseksi, kyllä se pystyssä lopulta pysyy jos sisua riittää. Yhden kesän sitkeä harjoittelu saattaa riittää varsinaiseen kilpuriin kun otat askel askeleelta kiikkerämmän.

Retkikajakeilla pysyt heti pystyssä, mutta niillä jää matkavauhti hitaammaksi ja tekniikka heikommaksi leveytensä vuoksi.
 
On muuten olemassa ihan kuntoiluunkin sopivia kajakkeja, jotka ovat kilpakajakkeja tukevampia, mutta silti retkikajakkia sulavalinjaisempia.

Melontahan on hyvää treeniä (aerobisen ohella) kaikille lihaksille alaselästä ja vatsoista aina forkkuihin asti. Selkä siinä nyt tietenkin sen suurimman työn tekee, mutta hyvin monipuolista treeniä silti koko keholle, katselkaapa vaikka mm-kisojen tai olympiakisojen ratamelojia. [E. ennen näsäviisaita, niitä jalkoja treenataan sitten melonnan ohella myös tietenkin!]

Kaiken tämän hyvän lisäksi melonta on pirun hauskaa eikä tarvitse olla lihaksikas eikä hyvä aerobinen kunto aloittamiseen. Kerran kokeilin joskus ja kiinni jäin!
 
[nelo];1654637 sanoi:
On muuten olemassa ihan kuntoiluunkin sopivia kajakkeja, jotka ovat kilpakajakkeja tukevampia, mutta silti retkikajakkia sulavalinjaisempia.

Totta, aina voi meloskella sellaisella jos ei sisu riitä kilpuriin ;)
 
70 kilsaa melottiin retkikanootilla (retkeilyä ja koskia, 2 pvä, normi tuolla matkalla 3) ja kyllä siinä jo oli tekemistä näin ummikkoaloittelijalle (kaksi kertaa on ollu asianmukainen mela kädessä). Kivaa oli toki :) Seuraavaksi vähän hurjempiin koskiin. Ei tuo retkeily minun makuun sinänsä ole, tulee liikaa reuhdottua huonolla tekniikalla ja niskat, alaselkä ja perse ihan s**tanan kipeenä, mutta koskenlasku on ihan törkeen siistii! Eikä tuo kuntoilupuolikaan kiinnosta tuolla saralla, juuri noitten kipeytymisien takia...
 
Melonta on hauska laji. Siinä tulee ulkoiltua paljon ja nähtyä luontoa hieman eri vinkkelistä. Fyysisestikin vaativaa ja haastavaa. Melonnalla saa kehitettyä vertaansa vailla olevat keskivartalon ja yläkropan vetävät lihakset. Kovin monipuolista harjoitevastetta melonta ei kuitenkaan tarjoa varsinkin kun melonta tapahtuu istuvassa asennossa. Lihasepätasapainon ehkäisemiseksi kannattaa siis venytellä kovalla kuormituksella olevia lihaksia (vatsat, kiertajät, lonkankoukistajat) ja harjoittaa muuten helpomalla pääseviä vastalihasryhmiä (alaselkä, pakarat, takareidet, yläkropan työntäjät). Nämä asiat toki korostuvat vasta kun meloo paljon ja jos melonnan lisäksi harrastaa salilla käymistä niin ongelmia ei ole.

Kannattaa tosiaan hakeutua kontaktiin paikallisen melontaseuran kanssa. Sitä kautta oppii perusteet, saa kalustoa käyttöönsä sekä löytää melontaseuraa niin ei tarvi yksin kauhoa.

Pyranhan tapaan melontavuosia alkaa olla takana toistakymmentä eikä loppua näy :kuola: Itse harrastan enimmäkseen koskimelontaa ja välillä jokiretkeilyä. Olen pitänyt jonkin verran blogia, jossa on koskimelonta aiheista juttua lähinnä pohjoisen vesiltä. http://roimeloo.net/blog2/
 
70 kilsaa melottiin retkikanootilla (retkeilyä ja koskia, 2 pvä, normi tuolla matkalla 3) ja kyllä siinä jo oli tekemistä näin ummikkoaloittelijalle (kaksi kertaa on ollu asianmukainen mela kädessä). Kivaa oli toki :) Seuraavaksi vähän hurjempiin koskiin. Ei tuo retkeily minun makuun sinänsä ole, tulee liikaa reuhdottua huonolla tekniikalla ja niskat, alaselkä ja perse ihan s**tanan kipeenä, mutta koskenlasku on ihan törkeen siistii! Eikä tuo kuntoilupuolikaan kiinnosta tuolla saralla, juuri noitten kipeytymisien takia...

Älä ihmeessä lopeta noiden kipuilupelkojen takia. :)

Hyviä vinkkejä omista kokemuksista: Perseen puutumisen saa estettyä helposti ottamalla hennosti laidoilta tukea ja yksinkertaisesti nostamalla ahterin hetkeksi ylös. Tätä on tullut tehtyä myös kiikkerimmällä mahdollisella kilpakajakilla (tosin hieman eri tyylillä), eli ei ole mitenkään vaikeaa. Alaselkää kannattaa venytellä ennen ja jälkeen melonnan ja tekniikkaa harjoittelemalla pitäisi nuokin kivut loppua (sama niskakivuissa). Oikeaoppisesti meloessa yläkroppa kiertyy sulavasti.

Kannattaa varoa sitä kaasukahvaa eli mieletöntä puristamista melasta, sillä tyylillä saa hyvin äkkiä jännetupintulehduksen. Rennosti melasta ote ja rennosti meloen ei pitäisi tulla mitään kipuja mihinkään ja perseen puutuminen kuuluu asiaan pidemmillä matkoilla. Tekniikan opetteluun kannattaa tosissaan panostaa! Sieltä seurojen majoilta vain nykimään kokeneempia hihasta, varmasti saatte apua.

Melontaa takana noin yhdeksän vuotta, kaikkia melonnan alalajeja on tullut kokeiltua.

E. Kilpakajakki, jos ei ole tuttu termi (arvatkaapa mistä tulee nimimerkkini)

Jonkinsortin merikajakki

Kuntoiluun sopiva kajakki voisi olla jotain näiden väliltä, sopivaa kuvaa en nyt löytänyt.
 
Totta, aina voi meloskella sellaisella jos ei sisu riitä kilpuriin ;)

Mennänkö Pyranha Suomenlahdelle parimetriseen aallokkoon surffailemaan. Ota sä kilpuri ja mä otan oman Point 65N XP:ni :D. Merikajakeista löytyy tosiaankin malleja, jotka eivät ole kovinkaan leveitä ja mahdollistavat siten hyvän melontatekniikan. Lajia voin tosiaankin vain suositella. Tekee hirveän hyvää keskivartalon lihaksille. Jos penkki on sopiva ja asento oikea, ei puutumis- tms. ongelmia tule pitkälläkään reissulla (=> 2h). Vääränlaisella penkillä voi tunnin jälkeen olla niin puutunut, että jalat lähtee alta kun nousee kajakista maihin.
 
Merellä ei ole koskaan tullut melottua, mikä vähän harmittaa. Varsinkin tuollaista kunnon merikajakkia olisi mukava päästä kokeilemaan - vaikuttavat aika hauskoilta peleiltä. Ja onhan se meri kaikessa massiivisuudessaan aika erilainen kuin joet.
 
Merellä ei ole koskaan tullut melottua, mikä vähän harmittaa. Varsinkin tuollaista kunnon merikajakkia olisi mukava päästä kokeilemaan - vaikuttavat aika hauskoilta peleiltä. Ja onhan se meri kaikessa massiivisuudessaan aika erilainen kuin joet.

Jokimelontahan vasta hauskaa on, mutta kieltämättä se tunne, kun ohittaa merellä viimeiset luodot ja edessä on vain pauhaava meri, on aika mahtava. Isot aallot on upeita. Hyvien merikajakkien ominaisuudet tulee esiin vasta kunnon aallokossa. Sellaisissa keleissä, mihin ei järvikajakilla ole mitään asiaa, hyvällä merikajakilla pärjää vielä oikein kivasti.
 
Mennänkö Pyranha Suomenlahdelle parimetriseen aallokkoon surffailemaan. Ota sä kilpuri ja mä otan oman Point 65N XP:ni :D.

Airistolla oon käyny kääntymässä kilpurilla syyskuun lopun puhurissa, oli ihan mielenkiintoista. 15 sekkaa tukea ja sitten rivakka veto :D

Älkää retkimelojat hermostuko, kaveri kysyi kunnonkohotukseen ja siihen vastasin. Suurin osa jättää tuon kilpurin hyllyyn "liian vaikeana" vaikka jokainen on silti opetellut fillaria polkemaan :(

Merellä ei ole koskaan tullut melottua, mikä vähän harmittaa. Varsinkin tuollaista kunnon merikajakkia olisi mukava päästä kokeilemaan - vaikuttavat aika hauskoilta peleiltä. Ja onhan se meri kaikessa massiivisuudessaan aika erilainen kuin joet.

Minä taas olen vihreänä kateudesta kun siellä pohjoosessa on noita koskia joka mutkan takana..;)

Parhaat fiilarit kosken ulkopuolella olen saanut tuolla koloveden suunnalla, peilityyntä ja nättiä, jylhää järvimaisemaa.
On merelläkin ihan mukavaa, koko ajan pääsee suunnittelemaan pääsisikö kohta surffiin. Mutta ei se tämmöistä nuorta kollia jaksa vielä kiehtoa kun ei siellä oikein pääse keskustelemaan muiden kanssa tms.
Ehkä joskus :)
 
Siis joo en miekään ole näitä jokia ihan heti vaihtamassa mereen, mutta vaikuttaa sekin ihan mukavalta hommalta. Keväällä tulva-aikana esim. Torniojoessa on niin paljon vettä, että joissain paikoissa aallot ei enää tunnu joelta vaan hyökyvät enemmänkin kuin mainingit merellä.

Itse saan ehkä parhaat fiilarit useamman päivän jokiretkistä johonkin käymättömään korpeen. Viime vuotinen reissu Sarekiin oli aivan loistava. Pari päivää kantaa kajakkia joen lähteille ja sitten meloa keskellä erämaata ala joki jota kukaan ei ole vielä melonut. Vajaan kolmen kuukauden päästä olisi tiedossa vähän erilaista melontareissua kun liput on hommattuna valkoiselle niilille ugandaan.
 
Mennänkö Pyranha Suomenlahdelle parimetriseen aallokkoon surffailemaan. Ota sä kilpuri ja mä otan oman Point 65N XP:ni :D. Merikajakeista löytyy tosiaankin malleja, jotka eivät ole kovinkaan leveitä ja mahdollistavat siten hyvän melontatekniikan. Lajia voin tosiaankin vain suositella. Tekee hirveän hyvää keskivartalon lihaksille. Jos penkki on sopiva ja asento oikea, ei puutumis- tms. ongelmia tule pitkälläkään reissulla (=> 2h). Vääränlaisella penkillä voi tunnin jälkeen olla niin puutunut, että jalat lähtee alta kun nousee kajakista maihin.

En ole Pyranha, mutta jaan silti kokemukseni:

Eihän se kilpakajakki ole mitenkään erikoinen, kun sillä osaa meloa. On tullut melottua aivan jäätävässä tuulessa, suurella aukolla vastatuuleen ja osittain sivutuuleen. Lippis jäi sinne aukolle (oli vielä väärinpäin päässä), ei ihan tehnyt mieli kääntyä hakemaan. :D Sai siinä tukea ottaa vähän väliä ja horjahdella hieman, mutta tuen ottaminen tuli niin rutiinilla, että ei siinä tarvinnut edes pahemmin pohdiskella kaatumista. Aallot löivät tietenkin suoraan koko kajakin yli (kilpakajakki sukeltaa aaltojen läpi) ja huonolaatuinen aukkopeite petti jossain vaiheessa ja aukesi, ranta oli tosin tarpeeksi lähellä ettei käynyt kylmät.

Eli ei se siitä kelistä/paikasta välttämättä johdu. Eihän tuo mitään hauskaa silloin ollut, mutta murtaa sen myytin, että kilpakajakilla ei voi meloa kuin aivan tyynellä kelillä 10m päässä rannasta.

Merikajakin varmasti hankin joskus tulevaisuudessa, että voi niitä kunnon retkiä tehdä, mutta siihen asti pidetään peruskuntoa yllä kilpurilla.
 
Millaista vauhtia te sillä kilpakajakilla pystytte pitämään yllä yli tunnin retkillä. Oma nopeuteni on juoma- ja suunnistustaukoineen jossain 7 - 8 km/h välissä. Tarkkaan ei ole tullut mitattua, kun naatiskelemassa siellä on tarkoitus olla.
 
Millaista vauhtia te sillä kilpakajakilla pystytte pitämään yllä yli tunnin retkillä. Oma nopeuteni on juoma- ja suunnistustaukoineen jossain 7 - 8 km/h välissä. Tarkkaan ei ole tullut mitattua, kun naatiskelemassa siellä on tarkoitus olla.

Meillä oli joskus junnujen treeneissä gps veneessä ja muistelisin että siellä 10-13km/h se pyöri. Kai se siinä 11km/h paikkeilla olisi tunnin lenkillä.

Tuo 7-8km/h on reipas tahti taukoineen, ainakin niille merikajakeille mitä mä olen kokeillut. Jotain avaloneja ne seuran vehkeet oli.
 
Keväällä tilasin merikajakin, eikä ole kaduttanut. Sillä on sen verran mukava tehdä lenkkejä merellä. Kovin pahassa kelissä en ole vielä sitä testannut, kun melontakaveri ei tunne oloaan mukavaksi yli 10m/s tuulessa.
 
Muutama kesä on tullut melottua. Meillä on yksikkökajakit joilla painetaan menemään. Yleensä minä olen mennyt merikajakilla, joka kulkee huomattavasti kevyemmin kuin semisti jokiinkin tarkoitettu leveämpi ja lyhyempi kaverinsa. Kuitenkin tänä kesänä kävi ensimmäisen kerran niin hassusti, että oma vauhti oli sen verran kovempi, että sainkin ottaa tuon jälkimmäisen möhkön käyttöön. :) Sillä kyllä jäin miehen perään, mutta enpä ole vielä aiemmin nopeammalla edes hänen vauhdissa pysynyt.
Nyt olisi hankintalistalla valot, jotka näyttävät 360 astetta. Syysiltaisin kun välillä hieman hirvittää ylittää väyliä, jos vene ei näekään meitä.. Otsalamppuja ollaan koitettu silloin käytellä, mutta joskus nekin ovat jääneet.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom