Matkakertomus: KUUBA
- Keskustelun aloittaja matti jees
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 28.7.2007
- Viestejä
- 73
mites on ? jaiko latinotyttoja ikavaite kavin kuubassa joskus 10 vuotta sitten, vielakin on naita naisia ikava.
Mulla ei ole pelkästään ikävä kuuban tyttöjä, vaan mun on ikävä koko maata. Takuulla teen paluun jonain päivänä.
Ja suosittelen Kuubaa ihan jokaiselle, joka arpoo seuraavaa matkakohdettaan!
- Liittynyt
- 3.4.2003
- Viestejä
- 3 997
Olipahan mukava ja hieno rapsa ja varmaan aivan mahtava reissukin. Komeita kuvia ja sopivasti hyvää rentoa tarinaa...per**le kun tuokin kuulostaa aivan liian laimealta tästä huippurapsasta. Hintatietoja tosiaan olisi voinut olla enemmän...tai ihan mitä vaan lisää niin mielenkiintonen luettava rapsa oli
Ladat ja vanhat jenkkiraudat, ladoissa takaspoileria ja kevytmetallivanteet,patikointia vuoristossa ja viidakossa. Vaikuttaa turvalliselta maalta ja ihmiset muvilta köyhyydestä huolimatta. Puhuuko ne siis englantia tuolla yleisesti? Komeita maisemia. Toi kissaki on ihan ku suomalainen kotikissa. Aika kivat muodot noilla kissoilla tuolla. Lepakot ei näköjään säiky salamaa. Tonne on aivan pakko mennä vielä joskus. Hyvä meininki ja rapsa parhautta. Kiitos!!
Ladat ja vanhat jenkkiraudat, ladoissa takaspoileria ja kevytmetallivanteet,patikointia vuoristossa ja viidakossa. Vaikuttaa turvalliselta maalta ja ihmiset muvilta köyhyydestä huolimatta. Puhuuko ne siis englantia tuolla yleisesti? Komeita maisemia. Toi kissaki on ihan ku suomalainen kotikissa. Aika kivat muodot noilla kissoilla tuolla. Lepakot ei näköjään säiky salamaa. Tonne on aivan pakko mennä vielä joskus. Hyvä meininki ja rapsa parhautta. Kiitos!!
- Liittynyt
- 28.7.2007
- Viestejä
- 73
Hinnoista sen verran, että lento kuubaan maksoi noin 900 edestakaisin. Liput ostettiin nelisen kuukautta ennen matkaa.
Varaderoa lukuun ottamatta me yövyttiin ainoastaan casa particulareissa ja hinnat niissä vaihteli 17 pesosta 25 pesoon per yö. 25 pesoa oli jo ylihintaa. Hinnat kannattaa ehdottomasti sopia casan pitäjien kanssa etukäteen. Tinkiminen ei ole lainkaan paha tapa kuubassa ja hyvästä palvelusta voi laittaa omatunnon mukaan tippiä.
Laadukas rommi maksoi noin 15 pesoa per puteli ja halvempia viinapulloja oli joka lähtöön. Sikareita sai kadulta ostettuna 2/3-osaa halvemmalla kuin virallisista liikkeistä. Ja kuuban parasta röökiä, Criollosia sai 8 askia 3 pesolla.
Espanjaa kuubassa pääasiassa puhutaan, mutta kuten jo sanoin, yllättävän moni osasi englantia. Erityisesti majataloissa oli yleensä joku perheenjäsen, joka osasi enkkua. Myös vaelluksilla oppaat osasi englantia.
Kuubalaiset ovat eteläamerikkalaiseen tapaan hyvin ulospäin suuntautuneita luonteeltaan, joten englanninkielentaitoiset yleensä kyllä hakeutuu reissaajan seuraan kyselemään niitä näitä.
Vedättäjiä kannattaa varoa. Moni tyyppi tuli alkuun todella tuttavallisesti kyselemään lähtömaata ja kuulumisia ja alun repliikkien jälkeen kaupattiinkin jo sikareita ja huoria. Niille voi sanoa suoraan EI ja jatkaa matkaa. Sama homma kerjäläisille. Eräänlaisena nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jos joku tulee juttelemaan sulle ylituttavallisesti arkipäivänä työaikaan, hän on todennäköisesti kusettaja. Normaalisti kuubalainen käy töissä.
Peso Convertible (CUC) on sidottu dollarin kurssiin. Kuubassa on myös paikallisten peso, ja turistipesoja saa vaihdettua paikallisten valuutaksi joissain rahanvaihtopisteissä. Tiettyihin pieniin kioskeihin, ei käynyt muu kuin paikallinen raha.
Varaderoa lukuun ottamatta me yövyttiin ainoastaan casa particulareissa ja hinnat niissä vaihteli 17 pesosta 25 pesoon per yö. 25 pesoa oli jo ylihintaa. Hinnat kannattaa ehdottomasti sopia casan pitäjien kanssa etukäteen. Tinkiminen ei ole lainkaan paha tapa kuubassa ja hyvästä palvelusta voi laittaa omatunnon mukaan tippiä.
Laadukas rommi maksoi noin 15 pesoa per puteli ja halvempia viinapulloja oli joka lähtöön. Sikareita sai kadulta ostettuna 2/3-osaa halvemmalla kuin virallisista liikkeistä. Ja kuuban parasta röökiä, Criollosia sai 8 askia 3 pesolla.
Espanjaa kuubassa pääasiassa puhutaan, mutta kuten jo sanoin, yllättävän moni osasi englantia. Erityisesti majataloissa oli yleensä joku perheenjäsen, joka osasi enkkua. Myös vaelluksilla oppaat osasi englantia.
Kuubalaiset ovat eteläamerikkalaiseen tapaan hyvin ulospäin suuntautuneita luonteeltaan, joten englanninkielentaitoiset yleensä kyllä hakeutuu reissaajan seuraan kyselemään niitä näitä.
Vedättäjiä kannattaa varoa. Moni tyyppi tuli alkuun todella tuttavallisesti kyselemään lähtömaata ja kuulumisia ja alun repliikkien jälkeen kaupattiinkin jo sikareita ja huoria. Niille voi sanoa suoraan EI ja jatkaa matkaa. Sama homma kerjäläisille. Eräänlaisena nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jos joku tulee juttelemaan sulle ylituttavallisesti arkipäivänä työaikaan, hän on todennäköisesti kusettaja. Normaalisti kuubalainen käy töissä.
Peso Convertible (CUC) on sidottu dollarin kurssiin. Kuubassa on myös paikallisten peso, ja turistipesoja saa vaihdettua paikallisten valuutaksi joissain rahanvaihtopisteissä. Tiettyihin pieniin kioskeihin, ei käynyt muu kuin paikallinen raha.
- Liittynyt
- 15.10.2003
- Viestejä
- 801
:thumbs:
Tuli vaan noista toisen sankarimatkailijan camoshortseista mieleen, että tuliko niistä missään sanomista? Suuressa osassa Karibianmeren saaria kun on siviili-ihmisiltä lain mukaan kielletty maastokuvioitujen vaatteiden pitäminen?
Itse meinasin joutua pari vuotta sitten Barbadoksella vaikeuksiin, kun oli sellaiset maastokuvioidut shortsit jalassa.
Vaikka ne oli sellaisilla murretuila pastellisävyllä olevat homo-camot.
Tuli vaan noista toisen sankarimatkailijan camoshortseista mieleen, että tuliko niistä missään sanomista? Suuressa osassa Karibianmeren saaria kun on siviili-ihmisiltä lain mukaan kielletty maastokuvioitujen vaatteiden pitäminen?
Itse meinasin joutua pari vuotta sitten Barbadoksella vaikeuksiin, kun oli sellaiset maastokuvioidut shortsit jalassa.
Vaikka ne oli sellaisilla murretuila pastellisävyllä olevat homo-camot.
- Liittynyt
- 28.7.2007
- Viestejä
- 73
Ei mitään ongelmaa. Me yhdessä vaiheessa epäiltiin, että noi sortsit saattaisi olla syy siihen, miksi meitä jatkuvasti luultiin saksalaisiksi.
