- Liittynyt
- 12.11.2004
- Viestejä
- 7 755
Kirjoitukseni perustuvat omiin kokemuksiini ja kuulemiini juttuihin (elokuu 2009). Lisäksi olen lainannut infoa Berlitzin Dubrovnik-matkaoppaasta sekä Aurinkomatkojen jakamasta Kroatian oppaasta. Toivon, että muistan ja olen ymmärtänyt asiat oikein.
Tarpeen vaatiessa asiavirheitä voi korjata. Kirjoittamani paikan- tai ruokien nimet eivät ole kirjoitettu täysin oikein, kun en jaksanut alkaa säätämään, mutta yritys oli hyvä… :D Enkä jaksanut kauheasti panostaa tuohon suomen kielioppiinkaan, joten suosittelen pilkunviilaajia hengittämään syvään ;)
DUBROVNIK, KROATIA 01-08.08.2009
Ostin viikon äkkilähtömatkan Aurinkomatkoilta viikkoa aikaisemmin, ennen kuin reissu alkoi. Alkuperäinen hinta Vis-nimisessä hotellissa (***+) maksoi yli 900 euroa, mikä on minusta aivan järjetön hinta viikon Euroopan lomasta. Onneksi hinta tipahti ja loppujen lopuksi ostin matkan 540 eurolla. Hintaan kuului kahden hengen huone osittaisella merinäköalalla sekä buffet-aamiaisella. Hotelli sijaitsi meren rannalla eikä uima-allasta ollut.
Oli myös ilo todeta, että hotellihuoneemme suihkut toimivat hyvin ja hyvällä paineella samoin kuin rannalla olevat suihkut. Lisäksi wc:t toimivat hyvin eikä missään joutunut käymään ”kyykkypissalla” lukuun ottamatta Bosnia-Herzegovinan Mostaria, jossa kävin päiväretkellä.
Hotellimme ei ehkä ollut kauneimmasta päästä, mutta se oli siisti eikä siellä juoksennellut ötököitä. Huoneeseen vaihdettiin pyyhkeet joka päivä ja huone taidettiin siivotakin muutamana päivänä tuon viikon aikana. Hotellihuoneen sängyssä oli hyvä nukkua. Hotellissa pystyi vaihtamaan rahaa ja siellä oli oma ravintola. Itse asiassa siellä taisi olla niitä yhteensä kolme, ellei niitä kaikkia sitten lasketa yhdeksi ja samaksi.
Muutenkin näytti siltä, että Dubrovnikin hotellit ovat aika siistejä ja uudenaikaisia. Syynä tähän saattaa olla se, että ne ovat monet aika uusia, koska niitä on jouduttu rakentamaan uusiksi sodan jäljiltä. Suurinosa Dubrovnikin hotelleista sijaitsee Lapadin ja Babin Kukin niemissä, jotka sijaitsevat noin 3-4 kilometrin päässä vanhastakaupungista.
Vanhaankaupunkiin pääsee Lapadin-nimeltä helposti bussilla nro 4 ja kesäaikaan linja liikennöi noin klo 02.00 saakka. Bussilippu maksaa etukäteen ostettuna 8 kunaa ja bussista ostettuna 10 kunaa. Bussilipun vaihtoaika taisi olla 1,5h. Babin Kukin niemestä pääsee vanhaankaupunkiin bussilla nro 6. Päätepysäkki toisessa päässä on vanhankaupungin portin vieressä sijaitseva Pilen aukio, josta paikallisbussit lähtevät. Pitkän matkan bussit lähtevät Cruzin satamasta ja se maksaa Pilen aukiolta Lapadin-niemelle maksaa noin 80-90 kunaa.
Valitettavasti hotellihuoneiden hinnat eivät näyttäneet kovinkaan edullisilta, kun katselin niitä netistä etukäteen. Dubrovnikista on mahdollisuus saada myös hostellihuoneita sekä majoitusta yksityisten vuokraamista huoneistoista (apartami) tai huoneita (sobe) heidän kodeistaan. Kaduilla saattoi nähdä naisia ja miehiä pitämässä kädessään kylttiä, jossa mainostettiin vapaita huoneita tai aamiaismajoitusta (pansion), joka vastaa kahden tähden luokitusta. Eräät italialaiset tyypit kertoivat vuokranneensa jonkun huoneiston 60 eurolla per yö. Lisäksi Kroatiassa näytti olevan paljon leirintäalueita (AutoCamp). Leirintä muualla kuin niille varatuilla alueilla on kiellettyä.
Tässä esimerkkejä majoitushinnoista:
http://www.booking.com/searchresults.fi.html?city=-79996
http://www.tripadvisor.com/Hotels-g295371-Dubrovnik-Hotels.html
http://www.hostelbookers.com/hostels/croatia/dubrovnik/
Minulla on noin muutenkin tapana matkustaa aika halvalla bongaamalla edullisia reittilentoja tai ottamalla halpa pakettimatka äkkilähdöllä ja otan matkat muutenkin aina aika viime tipassa samoin kuin valita matkakohteet. Jotain etukäteissuunnitelmia minulla toki on ja yleensä pyrin matkustamaan sellaisiin maihin tai kohteisiin, joissa en ole aiemmin käynyt. Tällä kertaa vuorossa oli tosiaan Kroatia, jota olin kuullut kovasti kehuttavan. Itse asiassa en ollut kuullut maasta yhtään negatiivista kommenttia niiltä tuttaviltani, jotka siellä olivat jo käyneet lomamatkalla ja siksi olin kiinnostunut menemään sinne.
Olin vähän etukäteen asennoitunut pessimistinä varmuuden vuoksi niin, että Kroatia olisi vieläkin jonkinlainen ruma ”kommunistimaa”, mutta tämän luulon osalta jouduin muuttamaan asennettani hyvinkin rajusti. Dubrovnik oli loppujen lopuksi tosi kaunis, länsimainen sekä siisti paikka ja varsinkin sen vanha kaupunki oli vertaansa vailla. Voisin väittää, että se on tähän mennessä kaunein vanha kaupunki, jonka olen nähnyt. Samassa sarjassa kilpailee Bosnia-Herzegovinassa Mostarin kaupungissa sijaitseva islamilainen vanha kaupunki, mutta joka oli huomattavasti pienempi ja erilaisempi. Dubrovnikin vanhassakaupungissa asuu 4000-5000 ihmistä ja se on Unsecon suojelukohde. Katukivetys on hiotunut vuosien saatossa sileäksi ja tuntuu, kuin kävelisi jossain lattialla sisätiloissa tai kulisseissa taivas kattona.
Positiivista Dubrovnikissa oli sen kauneuden lisäksi se, että kaikki toimi. Vaikka matkaoppaassa väitettiin, että palvelu ei välttämättä ole kovinkaan hyväntasoista, niin täytyy kyllä sanoa, ettemme saaneet missään erityisen huonoa palvelua. Päinvastoin, siellä sai monissa paikoissa erittäin hyvää palvelua. Lisäksi minulle tuli sellainen olo, ettei Kroatiassa ole pahemmin tapana huijata turisteja tai en ainakaan huomannut itseäni huijattavan
Kroatiassa on kuulemma tapana pyöristää summat lähimpään 10 kunaan ja jos palvelu on poikkeuksellisen hyvää, voi jättää ylimääräistä juomarahaa. Kroatian rahayksikkö kuna on noin 0,14 euroa (kesä 2009). Myös yleisimmät luottokortit toimivat liikkeissä/hotelleissa/automaateilla samoin kuin visa electron. Pankit ovat avoinna arkisin noin klo 8-13 ja 14-20. Lisäksi jotkut ovat auki lauantaisin noin klo 8-13 välillä.
Dubrovnikin rannat ovat kaikki kivisiä kalliorantoja, lukuun ottamatta vanhan kaupungin vieressä olevaa Banjen hiekkarantaa. Lisäksi jollain Dubrovnikin lähellä sijaitsevalla Elafiitti-saariryhmään kuuluvan saaren rannalla taisi olla hiekkarantaa. Näitä saaria ovat Sipan, Kolocep ja Lopud. Itse en näillä saarilla käynyt, vaikka ne ovatkin suosittuja retkikohteita. Noille saarille pääsee Cruzin satamasta samoin, kuin satamasta pääsee muualle Kroatiaan ja Italian Bariin.
Kivirannat eivät minun mielestäni olleet ihan niitä parhaimpia, koska niillä oli aika hankalaa kävellä niin maalla kuin meressä. Aika monelle rannalle olikin rakennettu betonista sellaisia tasanteita ja polkuja. Monilla uimareilla oli jalassaan uimatossut, koska Adrianmeressä niillä kohdin on paljon merisiilejä ja kait ne helpottavat siellä kivien päälläkin kävelemistä. Melkein kaikilla rannoilla oli vuokrattavissa rantapetejä ja aurinkovarjoja, joiden kappalehinnat olivat noin 25 kunaa per päivä. Banjen hiekkarannalla, jossa en itse käynyt, oli kalliimpaa. Käsitykseni mukaan rantapedit maksoivat siellä 40 kunaa per päivä.
En löytänyt Kroatiasta varsinaista kunnollista omaa ruokakulttuuria, mutta jos jotain pitää mainita, niin siellä syötiin luonnollisesti paljon erilaisia mereneläviä, lihalajitelmia vartaissa/lautasella, dalmatialaista kinkkua (vähän italialaisten ilmakuivattujen tyyppistä) sekä lehmänmaitojuustoja. Nämä edellä mainitut kroatilaiset ruuat olivat hyviä, tuhteja, rasvaisia ja suolaisia. Toisaalta taas joissain ruuissa ei tuntunut olevan suolaa lainkaan.
Ravintoloiden ruokalistoissa oli havaittavissa myös italialaisia sekä muiden lähimaiden vaikutteita ja sieltä sai pastaa, risottoja, baklavaa yms. Yksi suosittu ruokalaji Kroatian ja Bosnian puolella oli bosnialaiset herkulliset cevapcicit, jotka olivat jauhelihasta tehtyjä pitkulaisia "kepakkoja", jotka laitettiin somun-leivän sisään ja niiden kanssa tarjoiltiin punaista ajuar-nimistä kastiketta. Viiniä taas viljellään varsinkin hedelmällisellä Peljesacin niemimaalla. Kroatiassa valmistetaan yli 700 erilaista viiniä, joista 80 kuuluu laatuviineihin.
Tasokkaammat ravintolat tottelevat nimeä restauran. Konoba taas tarkoittaa jonkinlaista tavernaa, mutta nekin olivat mielestäni tosi siistejä. Dubrovnikin tärkein ravintolakatu on vanhassakaupungissa sijaitseva Prijeko. Toki ravintoloita löytyy muualtakin vanhastakaupungista sekä muualta kaupungista, esim. Lapadin-niemessä olevalta kävelykadulta. Omasta mielestäni ravintolat olivat melko tasokkaita, kutsuvan näköisiä ja ruoka oli suurimmassa osassa ravintoloista hyvää. Ilmaisesta Where To Eat –oppaasta löytää ravintolaesittelyjä. Oppaita saa mm. lentokentältä ja hotelleista.
Tässä jotain hintoja:
- Vesipullo 0,5-1,5 litraa, noin 10-25 kunaa
- Olut 20-30 kunaa
- Limsat 15-25 kunaa
- Viinilasillinen 20-40 kunaa
- Alkuruuat noin 50-80 kunaa
- Spaghetti Bolognese 45 kunaa
- Pizza noin 50 kunaa
- ”Paremmat” pääruuat noin 80-100 kunaa (normihinta) ja siitä ylöspäin riippuen
- Jälkiruuat noin 30-50 kunaa
- Jäätelöpallo noin 5 kunaa
Ruokapaikoista ja kahviloista voisin suositella ihan ok-paikkoina:
- Ragusa 2 (vanhakaupunki, Prijeko)
- Kompas (Lapadin ranta)
- Buza (kahvila vanhassa kaupungissa muurin ulkopuolella meren puolella, näköalapaikka)
- Lapad Beach (Lapadin rannalla, tarjolla paljon myös kasvisruokaa: http://www.lapad-beach.com/ )
- Dubrovnik Hotel –ravintola (Lapadin kävelykadulla)
- Spagetteria Toni (vanhakaupunki)
- Restauran Gil’s (vanhakaupunki, en käynyt täällä itse, mjtta paikka näytti upealta: http://www.gilsdubrovnik.com/ )
Dubrovnik ei ole varsinaisesti mikään biletyspaikka, mutta kyllä sieltä muutama disco löytyi ja baareja/terasseja sitäkin enemmän. Banjen rannalla pienen kävelymatkan päässä Pilen aukiolta vanhankaupungin toisella puolella on aika tyylikkään näköinen EastWest –yökerho(http://www.ew-dubrovnik.com/), jonne maksoi sisään muistaakseni 40-50 kunaa. Ikäjakauma yökerhossa oli varmaan jotain 20-35 ikävuoden välillä. Pilen aukiolla oli taas oli Latino Club Fuego, jonne maksoi ehkä saman verran sisään ja jossa oli ihan junnuporukkaa. Itse en pitänyt tästä yökerhosta pahemmin. Discot ovat auki kait johonkin klo 06.00 saakka. Kuulin myös, että Ixus Libertas –hotellissa olisi joku yökerho.
Lapadin kävelykadun päässä Lapadin rannan päässä oli kaksi terassia, Shark ja Caffe Bar Vala, jossa soitettiin rokimpaa ja discompaa musiikkia. Kävelykadulla sijaitsevat muut ravintolat olivat rauhallisempia, lähinnä ruokapaikkoja tai kahvilatyyppisiä.
Itse tykkäsin eniten vanhassakaupungissa sijaitsevasta Jazz Caffe Troubadourista, jossa soitti tuolloin Breskovic Brothers –niminen bändi livenä mm. lattarimusaa, rollareita ja sitten vähän rauhallisempaa musiikkiakin coverina. Vanhassakaupungissa sijaitsee lähekkäin myös kaksi irkku-pubia, joista toisessa oli selkeästi nuorempaa väkeä kuin toisessa.
Dubrovnik ei ole mikään varsinainen shoppailuparatiisi. Vanhassakaupungissa oli kyllä erilaisia matkamuistomyymälöitä sekä merkkiliikkeitä. Tärkeimmät ostoskadut vanhassakaupungissa ovat Placa (pääkatu) sekä samansuuntainen Od Puca siinä vieressä. Vanhassakaupungissa Gundulic-aukiolla on myös muutama myyntipöytä, jossa myyjät myyvät omia tuotteitaan. Lisäksi Lapadin kävelykadun päästä löytyy muutama toripöytä, jossa on käsitykseni mukaan myynnissä ruokatavaraa samoin kuin Cruzin satamassa sijaitsevalla vihannes- ja kalatorilla.
Lisäksi Dubrovnikista löytyi kolme ostoskeskusta. Yksi niistä oli Minceta-ostoskeskus Cruzin-satamassa, jossa oli lähinnä sellaista ”markettitavaraa” ja yksi kiva sisutusliike. Toinen parempi ostoskeskus oli samaisessa satamassa sijaitseva SRD-ostoskeskus, jossa oli muutama merkkiliikekin. Kolmas oli Kerum-ostoskeskus, joka sijaitsi Lapadin-niemessä ja jossa myytiin merkki- sekä muotitavaraa ja oli paras näistä. Liikkeet ovat auki samaan tapaan kuin Suomessakin (9-21) ja sesonkiaikaan vanhankaupungin liikkeet pitävät ovensa auki myös sunnuntaisin sekä ehkä hiukan pidempään iltaan. Suosittuja tuliaisia ovat viinit, korut, filigraanityöt sekä nahkatuotteet. Hinnat ovat lähellä Suomen hintoja. Tinkiminen ei käsitykseni mukaan kuulu myöskään pahemmin tapoihin. Ainoastaan yhdessä kaupassa Lapadin kävelykadulla se onnistui.
Ja sitten noista maisemista ja nähtävyyksistä… Vanhankaupungin vieressä sijaitseva SRD-vuori on 412 metriä korkea. Sinne pääsee omin jaloin tai muistaakseni bussilla nro 1A tai 7 (lähtevät Pilen aukiolta). Itse en käynyt siellä, mutta näkymät vanhaankaupunkiin ovat kuulemma komeat. Dubrovnikissa on aika paljon noita korkeuseroja ja ihan huonojalkaisen tai lastenvaunuissa matkustavan lapsen kanssa siellä voi olla aika raskasta kävellä. Tosin siellä oli aika paljon lapsiperheitä ja Dubrovnik vaikutti aika lapsiystävälliseltä paikalta. Onneksi julkinen liikenne toimii hyvin ja veneilläkin pääsee lähisaarille sekä lähikyliin, esim. Mliniin ja Cavtatiin, jossa lentokenttä sijaitsee (17 kilometrin päässä).
Itse kävin tutustumassa maisemiin kiertämällä vanhankaupungin muurin, joka on 1940 metriä pitkä. Sen kiertämisessä kestää tunnista puoleentoista riippuen muiden turistien määrästä sekä siitä, pysähtyykö matkalla kuinka paljon muutamassa kahvilassa. Muuria kiertäessä tulee jonkun verran nousuja ja sinne onkin parasta mennä aamupäivällä tai illalla, kun ei ole vielä niin kuumaa. Muurit ovat auki ainakin näin kesäaikaan muistaakseni klo 8-19.00 välillä ja aikuisten lippu maksaa 50 kunaa. Suosittelen kyllä ehdottomasti tuota kierrosta. Vanhassakaupungissa on myös kirkkoja, luostareita, museoita ja sen sellaista nähtävää sekä erilaisia tapahtumia mm. klassisen musiikin parissa. Kävimme myös yhtenä päivänä kiertämässä jalan Babin Kukin niemen. Matka Lapadin niemestä Cruzin satamaan kesti vähän päälle tunnin.
Kävimme myös tutustumassa vanhankaupungin edustalla sijaitsevaan Lokrumin saareen, jonne lähtee vene vanhankaupungin satamasta. Edestakainen venelippu saarelle maksoi 40 kunaa. Saarella on mm. nudistiranta, tavallisia rantoja, ravintola, kahvila, kasvitieteellinen puutarha (ei mikään ihmeellinen), vapaana olevia riikinkukkoja… Itse emme viihtyneet siellä kauhean pitkään, kun alkoi satamaan. Viikon reissun aikana oli kaksi ukkospäivää, mutta noina päivinä sai kyllä otettua vähän aurinkoakin osan ajasta. Lämpötila pyöri päivisin varmaan jossain 30-35 asteen välillä. Suosittelen varaamaan mukaan antihistamiineja, joilla voi rauhoittaa iltaisin hyttystenpistojen aiheuttamaa kutinaa.
Noita nudistirantoja ja -hotelleja tuolla Kroatian alueella on ollut aikoinaan enemmänkin vanhan Jugoslavian aikaan. Turistibussien kuljettajat osasivat kuulemma aina etukäteen arvata lentokentällä ne turistit, jotka olivat menossa nudistihotelliin, koska heillä ei kuulemma olllut mukanaan kuin pieni käsimatkatavaralaukku. Esimerkiksi Slanon kylässä on Osmine –niminen hotelli, joka toimi aikoinaan nudistihotellina ja kun vieraat kirjautuivat hotelliin sisään, joutuivat he luovuttamaan respassa kaikki vaatteensa pois. Ainoastaan hotellin johtaja sai käyttää vaatetta, joka oli kravatti.
Dubrovnikissa pystyy patikoimaan, sukeltamaan, melomaan, purjehtimaan, pyöräilemään, pelaamaan tennistä sekä ratsastamaan käsittääkseni Cavtatin suunnilla. Dubrovnikista tehdään myös koskimelontaretkiä Bosnian puolelle. Rannoilla on lisäksi vuokrattavissa polkuveneitä, kajakkeja/kanootteja ja vesiskoottereita. Ja ilmeisesti vesihiihto, banaaniajelu ja nousuvarjoliitokin ovat mahdollisia jossain päin. Hotelleissa on myös kuntosaleja ja erilaisia spa- sekä kauneushoitoja, mutta ne maksavat melko tavalla. itse kävin Dubrovnik Palace –hotellissa tunnin sport-hieronnassa ja se maksoi 440 kunaa. Hieronta ei ollut aivan samanlaista kuin Suomessa, mutta ihan ok. parempaa kuin esim. Tallinnassa spa-hoitoloissa.
Kävin reissun aikana viettämässä myös yhden päivän Bosnia-Herzegovinassa, joka oli kiva ja vaikuttava retki. Aurinkomatkojen järjestämä retki maksoi aikuiselta 390 kunaa. Lisäksi olisi ollut mahdollisuus tehdä retki Montenegron Budvaan ja Kotoriin, joka maksoi aikuiselta 430 kunaa. Lisäksi Aurinkomatkat järjestivät Dubrovnikin kaupunkikierroksen (260 kunaa/aikuinen) ja veneretken Adrianmerellä muutamalla saaripysähdyksellä (340 kunaa/aikuinen) sekä kansainvälisiä retkiä/tapahtumia: Bosnian melontaretki ja ilmainen sukelluskokeilu Hotelli Dubrovnik Palacen uima-altaassa. En ottanut selvää, kuinka paljon nämä jutut olisivat tulleet maksamaan, jos olisi järkännyt ne omatoimisesti.
ja sitten liikenteestä… Joiltain osin Dubrovnikin kaupungin kadut olivat kapeita, mutta hyväkuntoisia. Liikene on suht’ maltillista, mitä nyt välillä saattoi jonkun kaasujalkaa kolottaa. Kauempana keskustasta tiet olivat mutkittelevia ja pudotukset olivat jyrkkiä. Voimakastuoksuista oleanteria näytti olevan istutettu moottoriteiden varsiin. Niillä estetään se, etteivät eläimet mene tielle. Käsitykseni mukaan ne karsastavat tuon kasin voimakkaita hajuja. Dubrovnikista voi vuokrata auton tai vaikkapa skootterin, jolla pääsee tutustumaan laajemmin ympäristöön.
Dubrovnikin kaduilla oli turvallista eikä missään vaiheessa tullut sellaista oloa, että olisi tarvinnut pelätä jotain. Kroatialaiset miehet olivat komeita sekä miehekkäitä ja naiset kauniita. Osa heistä oli ihan vaaleahiuksisia ja sinisilmäisiä. Kroatilaiset eivät tuputtaneet mitään eivätkä huudelleet perään. he olivat aika rauhallisen ja ”suomalaisen” oloisia. Yksi asia, mihin kiinnitin huomiota, oli noin 40-50 –vuotiailla miehillä näkyvät rosoiset arvet esim. vatsan seudulla. Näin sellaisia varmaan kymmenellä eri tyypillä ja heti tuli mieleen, että ovatko ne muistoja sodasta? Tiedä sitten.
Kaiken kaikkiaan olin tosi tyytyväinen reissuun enkä osaa sanoa Dubrovnikista mitään kovinkaan negatiivista. Ehkä hintataso olisi saanut olla vähän matalampi ja rannat hiekkarantoja. Koska tykkään itse touhuta ja kokea matkoilla kaikenlaista, niin en varmaan itse jaksaisi olla Dubrovnikissa viikkoa pidempää, koska siellä ei ole mitään ”erityistä” tekemistä. Jos siellä olisi pidempään, niin kannattaisi varmaan lähteä käymään jossain vähän kauempana. Se näytti myös sellaiselta mukavan rauhalliselta paikalta, johon voisi mennä viettämään romanttista ”laatuaikaa” pariskuntameiningillä. Mikään biletys- ja shoppailupaikka se ei siis ole. Kaunis paikka, jossa sodan jäljet eivät enää näy pahemmin katukuvassa.
MOSTAR, BOSNIA-HERZEGOVINA 04.08.2009
En ala sen kummemmin kirjoittamaan tuosta Bosnian reissusta (suosittelen sitä ehdottomasti kaikille), mutta laitan tähän jotain infoa reissulta. Matkalla Dubrovnikista Mostariin rajat ylitetään yhteensä kolme kertaa. Ensin Kroatiasta Bosniaan, sitten uudestaan Kroatiaan ja lopuksi uudestaan Bosniaan. Rajanylityspaikkoina toimivat Metkovic ja Neum. Eli Kroatia sijaitsee ikään kuin kahdessa eri pläntissä siinä Adrianmeren rannalla.
Matkalla Mostariin meidät yllätti hetkeksi melkoinen ukkos- ja sadekuuro, jonka jälkeen taivaalta alkoi satamaan kolikon kokoisia rakeita. Myrsky oli niin voimakas, että rajanylityspaikoilla näkyi muutama auto, joiden tuulilasit olivat säröillä ja takalasit rikkoontuneet. Lisäksi autojen pellit olivat ihan lommoilla rakeista. Molemmat autot olivat Opel-merkkisiä…
Mutta eipä enempiä löpinöitä, tässä jotain muistiinpanoja:
*Bosnian markka = noin 0,50 euroa = noin 4 kunaa (elokuu 2009)
*Bosniassa käyvät eurot ja kunat. Bosnian kahden markan raha muistuttaa 2 euron kolikkoa, joten kannattaa olla tarkkana, minkälaista rahaa saa takaisin
*Ruoka Bosniassa on edullisempaa kuin Kroatiassa
*98-bensa maksoi Bosnian puolella käsitykseni mukaan 1,99 Bosnian markkaa ja 95-bensa 1,86 Bosnian markkaa, jos katsoin oikein
*Bosniassa työttömyysprosentti 35%
*Bosniasssa keskipalkka bruttona 540 euroa ja nettona 366 euroa (Kroatiassa noin 600-700 euroa netto tai brutto)
*Mostarin silta maailman pisin yksiholvinen silta, jolta miehet hyppivät alas rahaa (25 euroa) vastaan näytösluontoisesti. Silta vaurioitui sodassa, mutta nyt se on kunnostettu
*Vanhankaupungissa kannattaa käydä sillan ja kujien lisäksi tutustumassa turkkilaisen taloon sekä moskeijaan, jotka ovat molemmat kauniita. Katolisten puolella ei ole mitään nähtävää
*Bosniassa ja Kroatiassa on sama kieli, mutta murteissa voi olla eroja
*Ravintolasuositus Mostarin vanhassakaupungissa: Restauran Sadrvan (sillan länsipuolella lähellä hammamia = kylpylää) www.restoransadrvan.ba
*Sodan jäljet näkyvät Mostarin kaupungissa hyvin ja hautausmaita siellä on paljon. Tämä näky pisti hiljaiseksi. Koska hautausmaat loppuivat, alettiin sankarivainajia hautaamaan puistoihin ja jalkapallokentille. Hautakivistä on luettavissa, että moni nuori mies on menettänyt henkensä 90-luvun alkupuolella. Suosittelen tutustumaan Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen juttuun ”Murhien maa”, jonka on kirjoittanut Ilkka Malmberg: http://www2.hs.fi/extrat/kuukausiliite/arkisto/2005/07/
Tarpeen vaatiessa asiavirheitä voi korjata. Kirjoittamani paikan- tai ruokien nimet eivät ole kirjoitettu täysin oikein, kun en jaksanut alkaa säätämään, mutta yritys oli hyvä… :D Enkä jaksanut kauheasti panostaa tuohon suomen kielioppiinkaan, joten suosittelen pilkunviilaajia hengittämään syvään ;)
DUBROVNIK, KROATIA 01-08.08.2009
Ostin viikon äkkilähtömatkan Aurinkomatkoilta viikkoa aikaisemmin, ennen kuin reissu alkoi. Alkuperäinen hinta Vis-nimisessä hotellissa (***+) maksoi yli 900 euroa, mikä on minusta aivan järjetön hinta viikon Euroopan lomasta. Onneksi hinta tipahti ja loppujen lopuksi ostin matkan 540 eurolla. Hintaan kuului kahden hengen huone osittaisella merinäköalalla sekä buffet-aamiaisella. Hotelli sijaitsi meren rannalla eikä uima-allasta ollut.
Oli myös ilo todeta, että hotellihuoneemme suihkut toimivat hyvin ja hyvällä paineella samoin kuin rannalla olevat suihkut. Lisäksi wc:t toimivat hyvin eikä missään joutunut käymään ”kyykkypissalla” lukuun ottamatta Bosnia-Herzegovinan Mostaria, jossa kävin päiväretkellä.
Hotellimme ei ehkä ollut kauneimmasta päästä, mutta se oli siisti eikä siellä juoksennellut ötököitä. Huoneeseen vaihdettiin pyyhkeet joka päivä ja huone taidettiin siivotakin muutamana päivänä tuon viikon aikana. Hotellihuoneen sängyssä oli hyvä nukkua. Hotellissa pystyi vaihtamaan rahaa ja siellä oli oma ravintola. Itse asiassa siellä taisi olla niitä yhteensä kolme, ellei niitä kaikkia sitten lasketa yhdeksi ja samaksi.
Muutenkin näytti siltä, että Dubrovnikin hotellit ovat aika siistejä ja uudenaikaisia. Syynä tähän saattaa olla se, että ne ovat monet aika uusia, koska niitä on jouduttu rakentamaan uusiksi sodan jäljiltä. Suurinosa Dubrovnikin hotelleista sijaitsee Lapadin ja Babin Kukin niemissä, jotka sijaitsevat noin 3-4 kilometrin päässä vanhastakaupungista.
Vanhaankaupunkiin pääsee Lapadin-nimeltä helposti bussilla nro 4 ja kesäaikaan linja liikennöi noin klo 02.00 saakka. Bussilippu maksaa etukäteen ostettuna 8 kunaa ja bussista ostettuna 10 kunaa. Bussilipun vaihtoaika taisi olla 1,5h. Babin Kukin niemestä pääsee vanhaankaupunkiin bussilla nro 6. Päätepysäkki toisessa päässä on vanhankaupungin portin vieressä sijaitseva Pilen aukio, josta paikallisbussit lähtevät. Pitkän matkan bussit lähtevät Cruzin satamasta ja se maksaa Pilen aukiolta Lapadin-niemelle maksaa noin 80-90 kunaa.
Valitettavasti hotellihuoneiden hinnat eivät näyttäneet kovinkaan edullisilta, kun katselin niitä netistä etukäteen. Dubrovnikista on mahdollisuus saada myös hostellihuoneita sekä majoitusta yksityisten vuokraamista huoneistoista (apartami) tai huoneita (sobe) heidän kodeistaan. Kaduilla saattoi nähdä naisia ja miehiä pitämässä kädessään kylttiä, jossa mainostettiin vapaita huoneita tai aamiaismajoitusta (pansion), joka vastaa kahden tähden luokitusta. Eräät italialaiset tyypit kertoivat vuokranneensa jonkun huoneiston 60 eurolla per yö. Lisäksi Kroatiassa näytti olevan paljon leirintäalueita (AutoCamp). Leirintä muualla kuin niille varatuilla alueilla on kiellettyä.
Tässä esimerkkejä majoitushinnoista:
http://www.booking.com/searchresults.fi.html?city=-79996
http://www.tripadvisor.com/Hotels-g295371-Dubrovnik-Hotels.html
http://www.hostelbookers.com/hostels/croatia/dubrovnik/
Minulla on noin muutenkin tapana matkustaa aika halvalla bongaamalla edullisia reittilentoja tai ottamalla halpa pakettimatka äkkilähdöllä ja otan matkat muutenkin aina aika viime tipassa samoin kuin valita matkakohteet. Jotain etukäteissuunnitelmia minulla toki on ja yleensä pyrin matkustamaan sellaisiin maihin tai kohteisiin, joissa en ole aiemmin käynyt. Tällä kertaa vuorossa oli tosiaan Kroatia, jota olin kuullut kovasti kehuttavan. Itse asiassa en ollut kuullut maasta yhtään negatiivista kommenttia niiltä tuttaviltani, jotka siellä olivat jo käyneet lomamatkalla ja siksi olin kiinnostunut menemään sinne.
Olin vähän etukäteen asennoitunut pessimistinä varmuuden vuoksi niin, että Kroatia olisi vieläkin jonkinlainen ruma ”kommunistimaa”, mutta tämän luulon osalta jouduin muuttamaan asennettani hyvinkin rajusti. Dubrovnik oli loppujen lopuksi tosi kaunis, länsimainen sekä siisti paikka ja varsinkin sen vanha kaupunki oli vertaansa vailla. Voisin väittää, että se on tähän mennessä kaunein vanha kaupunki, jonka olen nähnyt. Samassa sarjassa kilpailee Bosnia-Herzegovinassa Mostarin kaupungissa sijaitseva islamilainen vanha kaupunki, mutta joka oli huomattavasti pienempi ja erilaisempi. Dubrovnikin vanhassakaupungissa asuu 4000-5000 ihmistä ja se on Unsecon suojelukohde. Katukivetys on hiotunut vuosien saatossa sileäksi ja tuntuu, kuin kävelisi jossain lattialla sisätiloissa tai kulisseissa taivas kattona.
Positiivista Dubrovnikissa oli sen kauneuden lisäksi se, että kaikki toimi. Vaikka matkaoppaassa väitettiin, että palvelu ei välttämättä ole kovinkaan hyväntasoista, niin täytyy kyllä sanoa, ettemme saaneet missään erityisen huonoa palvelua. Päinvastoin, siellä sai monissa paikoissa erittäin hyvää palvelua. Lisäksi minulle tuli sellainen olo, ettei Kroatiassa ole pahemmin tapana huijata turisteja tai en ainakaan huomannut itseäni huijattavan
Kroatiassa on kuulemma tapana pyöristää summat lähimpään 10 kunaan ja jos palvelu on poikkeuksellisen hyvää, voi jättää ylimääräistä juomarahaa. Kroatian rahayksikkö kuna on noin 0,14 euroa (kesä 2009). Myös yleisimmät luottokortit toimivat liikkeissä/hotelleissa/automaateilla samoin kuin visa electron. Pankit ovat avoinna arkisin noin klo 8-13 ja 14-20. Lisäksi jotkut ovat auki lauantaisin noin klo 8-13 välillä.
Dubrovnikin rannat ovat kaikki kivisiä kalliorantoja, lukuun ottamatta vanhan kaupungin vieressä olevaa Banjen hiekkarantaa. Lisäksi jollain Dubrovnikin lähellä sijaitsevalla Elafiitti-saariryhmään kuuluvan saaren rannalla taisi olla hiekkarantaa. Näitä saaria ovat Sipan, Kolocep ja Lopud. Itse en näillä saarilla käynyt, vaikka ne ovatkin suosittuja retkikohteita. Noille saarille pääsee Cruzin satamasta samoin, kuin satamasta pääsee muualle Kroatiaan ja Italian Bariin.
Kivirannat eivät minun mielestäni olleet ihan niitä parhaimpia, koska niillä oli aika hankalaa kävellä niin maalla kuin meressä. Aika monelle rannalle olikin rakennettu betonista sellaisia tasanteita ja polkuja. Monilla uimareilla oli jalassaan uimatossut, koska Adrianmeressä niillä kohdin on paljon merisiilejä ja kait ne helpottavat siellä kivien päälläkin kävelemistä. Melkein kaikilla rannoilla oli vuokrattavissa rantapetejä ja aurinkovarjoja, joiden kappalehinnat olivat noin 25 kunaa per päivä. Banjen hiekkarannalla, jossa en itse käynyt, oli kalliimpaa. Käsitykseni mukaan rantapedit maksoivat siellä 40 kunaa per päivä.
En löytänyt Kroatiasta varsinaista kunnollista omaa ruokakulttuuria, mutta jos jotain pitää mainita, niin siellä syötiin luonnollisesti paljon erilaisia mereneläviä, lihalajitelmia vartaissa/lautasella, dalmatialaista kinkkua (vähän italialaisten ilmakuivattujen tyyppistä) sekä lehmänmaitojuustoja. Nämä edellä mainitut kroatilaiset ruuat olivat hyviä, tuhteja, rasvaisia ja suolaisia. Toisaalta taas joissain ruuissa ei tuntunut olevan suolaa lainkaan.
Ravintoloiden ruokalistoissa oli havaittavissa myös italialaisia sekä muiden lähimaiden vaikutteita ja sieltä sai pastaa, risottoja, baklavaa yms. Yksi suosittu ruokalaji Kroatian ja Bosnian puolella oli bosnialaiset herkulliset cevapcicit, jotka olivat jauhelihasta tehtyjä pitkulaisia "kepakkoja", jotka laitettiin somun-leivän sisään ja niiden kanssa tarjoiltiin punaista ajuar-nimistä kastiketta. Viiniä taas viljellään varsinkin hedelmällisellä Peljesacin niemimaalla. Kroatiassa valmistetaan yli 700 erilaista viiniä, joista 80 kuuluu laatuviineihin.
Tasokkaammat ravintolat tottelevat nimeä restauran. Konoba taas tarkoittaa jonkinlaista tavernaa, mutta nekin olivat mielestäni tosi siistejä. Dubrovnikin tärkein ravintolakatu on vanhassakaupungissa sijaitseva Prijeko. Toki ravintoloita löytyy muualtakin vanhastakaupungista sekä muualta kaupungista, esim. Lapadin-niemessä olevalta kävelykadulta. Omasta mielestäni ravintolat olivat melko tasokkaita, kutsuvan näköisiä ja ruoka oli suurimmassa osassa ravintoloista hyvää. Ilmaisesta Where To Eat –oppaasta löytää ravintolaesittelyjä. Oppaita saa mm. lentokentältä ja hotelleista.
Tässä jotain hintoja:
- Vesipullo 0,5-1,5 litraa, noin 10-25 kunaa
- Olut 20-30 kunaa
- Limsat 15-25 kunaa
- Viinilasillinen 20-40 kunaa
- Alkuruuat noin 50-80 kunaa
- Spaghetti Bolognese 45 kunaa
- Pizza noin 50 kunaa
- ”Paremmat” pääruuat noin 80-100 kunaa (normihinta) ja siitä ylöspäin riippuen
- Jälkiruuat noin 30-50 kunaa
- Jäätelöpallo noin 5 kunaa
Ruokapaikoista ja kahviloista voisin suositella ihan ok-paikkoina:
- Ragusa 2 (vanhakaupunki, Prijeko)
- Kompas (Lapadin ranta)
- Buza (kahvila vanhassa kaupungissa muurin ulkopuolella meren puolella, näköalapaikka)
- Lapad Beach (Lapadin rannalla, tarjolla paljon myös kasvisruokaa: http://www.lapad-beach.com/ )
- Dubrovnik Hotel –ravintola (Lapadin kävelykadulla)
- Spagetteria Toni (vanhakaupunki)
- Restauran Gil’s (vanhakaupunki, en käynyt täällä itse, mjtta paikka näytti upealta: http://www.gilsdubrovnik.com/ )
Dubrovnik ei ole varsinaisesti mikään biletyspaikka, mutta kyllä sieltä muutama disco löytyi ja baareja/terasseja sitäkin enemmän. Banjen rannalla pienen kävelymatkan päässä Pilen aukiolta vanhankaupungin toisella puolella on aika tyylikkään näköinen EastWest –yökerho(http://www.ew-dubrovnik.com/), jonne maksoi sisään muistaakseni 40-50 kunaa. Ikäjakauma yökerhossa oli varmaan jotain 20-35 ikävuoden välillä. Pilen aukiolla oli taas oli Latino Club Fuego, jonne maksoi ehkä saman verran sisään ja jossa oli ihan junnuporukkaa. Itse en pitänyt tästä yökerhosta pahemmin. Discot ovat auki kait johonkin klo 06.00 saakka. Kuulin myös, että Ixus Libertas –hotellissa olisi joku yökerho.
Lapadin kävelykadun päässä Lapadin rannan päässä oli kaksi terassia, Shark ja Caffe Bar Vala, jossa soitettiin rokimpaa ja discompaa musiikkia. Kävelykadulla sijaitsevat muut ravintolat olivat rauhallisempia, lähinnä ruokapaikkoja tai kahvilatyyppisiä.
Itse tykkäsin eniten vanhassakaupungissa sijaitsevasta Jazz Caffe Troubadourista, jossa soitti tuolloin Breskovic Brothers –niminen bändi livenä mm. lattarimusaa, rollareita ja sitten vähän rauhallisempaa musiikkiakin coverina. Vanhassakaupungissa sijaitsee lähekkäin myös kaksi irkku-pubia, joista toisessa oli selkeästi nuorempaa väkeä kuin toisessa.
Dubrovnik ei ole mikään varsinainen shoppailuparatiisi. Vanhassakaupungissa oli kyllä erilaisia matkamuistomyymälöitä sekä merkkiliikkeitä. Tärkeimmät ostoskadut vanhassakaupungissa ovat Placa (pääkatu) sekä samansuuntainen Od Puca siinä vieressä. Vanhassakaupungissa Gundulic-aukiolla on myös muutama myyntipöytä, jossa myyjät myyvät omia tuotteitaan. Lisäksi Lapadin kävelykadun päästä löytyy muutama toripöytä, jossa on käsitykseni mukaan myynnissä ruokatavaraa samoin kuin Cruzin satamassa sijaitsevalla vihannes- ja kalatorilla.
Lisäksi Dubrovnikista löytyi kolme ostoskeskusta. Yksi niistä oli Minceta-ostoskeskus Cruzin-satamassa, jossa oli lähinnä sellaista ”markettitavaraa” ja yksi kiva sisutusliike. Toinen parempi ostoskeskus oli samaisessa satamassa sijaitseva SRD-ostoskeskus, jossa oli muutama merkkiliikekin. Kolmas oli Kerum-ostoskeskus, joka sijaitsi Lapadin-niemessä ja jossa myytiin merkki- sekä muotitavaraa ja oli paras näistä. Liikkeet ovat auki samaan tapaan kuin Suomessakin (9-21) ja sesonkiaikaan vanhankaupungin liikkeet pitävät ovensa auki myös sunnuntaisin sekä ehkä hiukan pidempään iltaan. Suosittuja tuliaisia ovat viinit, korut, filigraanityöt sekä nahkatuotteet. Hinnat ovat lähellä Suomen hintoja. Tinkiminen ei käsitykseni mukaan kuulu myöskään pahemmin tapoihin. Ainoastaan yhdessä kaupassa Lapadin kävelykadulla se onnistui.
Ja sitten noista maisemista ja nähtävyyksistä… Vanhankaupungin vieressä sijaitseva SRD-vuori on 412 metriä korkea. Sinne pääsee omin jaloin tai muistaakseni bussilla nro 1A tai 7 (lähtevät Pilen aukiolta). Itse en käynyt siellä, mutta näkymät vanhaankaupunkiin ovat kuulemma komeat. Dubrovnikissa on aika paljon noita korkeuseroja ja ihan huonojalkaisen tai lastenvaunuissa matkustavan lapsen kanssa siellä voi olla aika raskasta kävellä. Tosin siellä oli aika paljon lapsiperheitä ja Dubrovnik vaikutti aika lapsiystävälliseltä paikalta. Onneksi julkinen liikenne toimii hyvin ja veneilläkin pääsee lähisaarille sekä lähikyliin, esim. Mliniin ja Cavtatiin, jossa lentokenttä sijaitsee (17 kilometrin päässä).
Itse kävin tutustumassa maisemiin kiertämällä vanhankaupungin muurin, joka on 1940 metriä pitkä. Sen kiertämisessä kestää tunnista puoleentoista riippuen muiden turistien määrästä sekä siitä, pysähtyykö matkalla kuinka paljon muutamassa kahvilassa. Muuria kiertäessä tulee jonkun verran nousuja ja sinne onkin parasta mennä aamupäivällä tai illalla, kun ei ole vielä niin kuumaa. Muurit ovat auki ainakin näin kesäaikaan muistaakseni klo 8-19.00 välillä ja aikuisten lippu maksaa 50 kunaa. Suosittelen kyllä ehdottomasti tuota kierrosta. Vanhassakaupungissa on myös kirkkoja, luostareita, museoita ja sen sellaista nähtävää sekä erilaisia tapahtumia mm. klassisen musiikin parissa. Kävimme myös yhtenä päivänä kiertämässä jalan Babin Kukin niemen. Matka Lapadin niemestä Cruzin satamaan kesti vähän päälle tunnin.
Kävimme myös tutustumassa vanhankaupungin edustalla sijaitsevaan Lokrumin saareen, jonne lähtee vene vanhankaupungin satamasta. Edestakainen venelippu saarelle maksoi 40 kunaa. Saarella on mm. nudistiranta, tavallisia rantoja, ravintola, kahvila, kasvitieteellinen puutarha (ei mikään ihmeellinen), vapaana olevia riikinkukkoja… Itse emme viihtyneet siellä kauhean pitkään, kun alkoi satamaan. Viikon reissun aikana oli kaksi ukkospäivää, mutta noina päivinä sai kyllä otettua vähän aurinkoakin osan ajasta. Lämpötila pyöri päivisin varmaan jossain 30-35 asteen välillä. Suosittelen varaamaan mukaan antihistamiineja, joilla voi rauhoittaa iltaisin hyttystenpistojen aiheuttamaa kutinaa.
Noita nudistirantoja ja -hotelleja tuolla Kroatian alueella on ollut aikoinaan enemmänkin vanhan Jugoslavian aikaan. Turistibussien kuljettajat osasivat kuulemma aina etukäteen arvata lentokentällä ne turistit, jotka olivat menossa nudistihotelliin, koska heillä ei kuulemma olllut mukanaan kuin pieni käsimatkatavaralaukku. Esimerkiksi Slanon kylässä on Osmine –niminen hotelli, joka toimi aikoinaan nudistihotellina ja kun vieraat kirjautuivat hotelliin sisään, joutuivat he luovuttamaan respassa kaikki vaatteensa pois. Ainoastaan hotellin johtaja sai käyttää vaatetta, joka oli kravatti.
Dubrovnikissa pystyy patikoimaan, sukeltamaan, melomaan, purjehtimaan, pyöräilemään, pelaamaan tennistä sekä ratsastamaan käsittääkseni Cavtatin suunnilla. Dubrovnikista tehdään myös koskimelontaretkiä Bosnian puolelle. Rannoilla on lisäksi vuokrattavissa polkuveneitä, kajakkeja/kanootteja ja vesiskoottereita. Ja ilmeisesti vesihiihto, banaaniajelu ja nousuvarjoliitokin ovat mahdollisia jossain päin. Hotelleissa on myös kuntosaleja ja erilaisia spa- sekä kauneushoitoja, mutta ne maksavat melko tavalla. itse kävin Dubrovnik Palace –hotellissa tunnin sport-hieronnassa ja se maksoi 440 kunaa. Hieronta ei ollut aivan samanlaista kuin Suomessa, mutta ihan ok. parempaa kuin esim. Tallinnassa spa-hoitoloissa.
Kävin reissun aikana viettämässä myös yhden päivän Bosnia-Herzegovinassa, joka oli kiva ja vaikuttava retki. Aurinkomatkojen järjestämä retki maksoi aikuiselta 390 kunaa. Lisäksi olisi ollut mahdollisuus tehdä retki Montenegron Budvaan ja Kotoriin, joka maksoi aikuiselta 430 kunaa. Lisäksi Aurinkomatkat järjestivät Dubrovnikin kaupunkikierroksen (260 kunaa/aikuinen) ja veneretken Adrianmerellä muutamalla saaripysähdyksellä (340 kunaa/aikuinen) sekä kansainvälisiä retkiä/tapahtumia: Bosnian melontaretki ja ilmainen sukelluskokeilu Hotelli Dubrovnik Palacen uima-altaassa. En ottanut selvää, kuinka paljon nämä jutut olisivat tulleet maksamaan, jos olisi järkännyt ne omatoimisesti.
ja sitten liikenteestä… Joiltain osin Dubrovnikin kaupungin kadut olivat kapeita, mutta hyväkuntoisia. Liikene on suht’ maltillista, mitä nyt välillä saattoi jonkun kaasujalkaa kolottaa. Kauempana keskustasta tiet olivat mutkittelevia ja pudotukset olivat jyrkkiä. Voimakastuoksuista oleanteria näytti olevan istutettu moottoriteiden varsiin. Niillä estetään se, etteivät eläimet mene tielle. Käsitykseni mukaan ne karsastavat tuon kasin voimakkaita hajuja. Dubrovnikista voi vuokrata auton tai vaikkapa skootterin, jolla pääsee tutustumaan laajemmin ympäristöön.
Dubrovnikin kaduilla oli turvallista eikä missään vaiheessa tullut sellaista oloa, että olisi tarvinnut pelätä jotain. Kroatialaiset miehet olivat komeita sekä miehekkäitä ja naiset kauniita. Osa heistä oli ihan vaaleahiuksisia ja sinisilmäisiä. Kroatilaiset eivät tuputtaneet mitään eivätkä huudelleet perään. he olivat aika rauhallisen ja ”suomalaisen” oloisia. Yksi asia, mihin kiinnitin huomiota, oli noin 40-50 –vuotiailla miehillä näkyvät rosoiset arvet esim. vatsan seudulla. Näin sellaisia varmaan kymmenellä eri tyypillä ja heti tuli mieleen, että ovatko ne muistoja sodasta? Tiedä sitten.
Kaiken kaikkiaan olin tosi tyytyväinen reissuun enkä osaa sanoa Dubrovnikista mitään kovinkaan negatiivista. Ehkä hintataso olisi saanut olla vähän matalampi ja rannat hiekkarantoja. Koska tykkään itse touhuta ja kokea matkoilla kaikenlaista, niin en varmaan itse jaksaisi olla Dubrovnikissa viikkoa pidempää, koska siellä ei ole mitään ”erityistä” tekemistä. Jos siellä olisi pidempään, niin kannattaisi varmaan lähteä käymään jossain vähän kauempana. Se näytti myös sellaiselta mukavan rauhalliselta paikalta, johon voisi mennä viettämään romanttista ”laatuaikaa” pariskuntameiningillä. Mikään biletys- ja shoppailupaikka se ei siis ole. Kaunis paikka, jossa sodan jäljet eivät enää näy pahemmin katukuvassa.
MOSTAR, BOSNIA-HERZEGOVINA 04.08.2009
En ala sen kummemmin kirjoittamaan tuosta Bosnian reissusta (suosittelen sitä ehdottomasti kaikille), mutta laitan tähän jotain infoa reissulta. Matkalla Dubrovnikista Mostariin rajat ylitetään yhteensä kolme kertaa. Ensin Kroatiasta Bosniaan, sitten uudestaan Kroatiaan ja lopuksi uudestaan Bosniaan. Rajanylityspaikkoina toimivat Metkovic ja Neum. Eli Kroatia sijaitsee ikään kuin kahdessa eri pläntissä siinä Adrianmeren rannalla.
Matkalla Mostariin meidät yllätti hetkeksi melkoinen ukkos- ja sadekuuro, jonka jälkeen taivaalta alkoi satamaan kolikon kokoisia rakeita. Myrsky oli niin voimakas, että rajanylityspaikoilla näkyi muutama auto, joiden tuulilasit olivat säröillä ja takalasit rikkoontuneet. Lisäksi autojen pellit olivat ihan lommoilla rakeista. Molemmat autot olivat Opel-merkkisiä…
Mutta eipä enempiä löpinöitä, tässä jotain muistiinpanoja:
*Bosnian markka = noin 0,50 euroa = noin 4 kunaa (elokuu 2009)
*Bosniassa käyvät eurot ja kunat. Bosnian kahden markan raha muistuttaa 2 euron kolikkoa, joten kannattaa olla tarkkana, minkälaista rahaa saa takaisin
*Ruoka Bosniassa on edullisempaa kuin Kroatiassa
*98-bensa maksoi Bosnian puolella käsitykseni mukaan 1,99 Bosnian markkaa ja 95-bensa 1,86 Bosnian markkaa, jos katsoin oikein
*Bosniassa työttömyysprosentti 35%
*Bosniasssa keskipalkka bruttona 540 euroa ja nettona 366 euroa (Kroatiassa noin 600-700 euroa netto tai brutto)
*Mostarin silta maailman pisin yksiholvinen silta, jolta miehet hyppivät alas rahaa (25 euroa) vastaan näytösluontoisesti. Silta vaurioitui sodassa, mutta nyt se on kunnostettu
*Vanhankaupungissa kannattaa käydä sillan ja kujien lisäksi tutustumassa turkkilaisen taloon sekä moskeijaan, jotka ovat molemmat kauniita. Katolisten puolella ei ole mitään nähtävää
*Bosniassa ja Kroatiassa on sama kieli, mutta murteissa voi olla eroja
*Ravintolasuositus Mostarin vanhassakaupungissa: Restauran Sadrvan (sillan länsipuolella lähellä hammamia = kylpylää) www.restoransadrvan.ba
*Sodan jäljet näkyvät Mostarin kaupungissa hyvin ja hautausmaita siellä on paljon. Tämä näky pisti hiljaiseksi. Koska hautausmaat loppuivat, alettiin sankarivainajia hautaamaan puistoihin ja jalkapallokentille. Hautakivistä on luettavissa, että moni nuori mies on menettänyt henkensä 90-luvun alkupuolella. Suosittelen tutustumaan Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen juttuun ”Murhien maa”, jonka on kirjoittanut Ilkka Malmberg: http://www2.hs.fi/extrat/kuukausiliite/arkisto/2005/07/
