Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Mitkähän tsänssit on että Mannisen manian ollessa taas päällä ketju "onnistuisi" yhtään paremmin kuin edellsellä kerralla.En nyt tajua tätä ollenkaan. Pitäiskö nää ketjut avata oikeasti sitten kun kerkee ja on aikaa vastailla ja keskustella aiheesta. Meni heti kättelyssä aivan perseelleen. Jos ei ole aikaa, niin ketjua on turha täyttää turhalla.
Moro Mike! Laita vaan ketju säppiin. Täällä on mahdotonta käydä järkevää keskustelua uusista asioista. Luentosarja starttaa pikapuolin toisella kanavalla. Hyvää päivän jatkoa!
Tarkalleen, missä kirjassa se on ja mistä voisin kyseisen kirjan hommata?Laitetaan nyt vielä yksi kommentti:
Massatasapainomalli on jo alan johtavassa yliopisto-oppikirjassa eli tulevat alan ammattilaiset oppivat sen automaattisesti. Ei siis ole mitään tarvetta puolustetta ko. mallia millään foorumilla.
Ajatus on looginen ja osoittaa, että pelkkä kalorilaskenta ei riitä selittämään kehonkoostumuksen muutoksia.Ei vielä. Mulla on yksi juttu mikä on ristiriidassa vanhan liiton energiatasapainomallin kanssa että calories in - calories out pystyisi ennustamaan kehonpainon muutoksen. Se on sellainen tilanne että kehonrakentaja samanaikaisesti lisää absoluuttista lihasmassaa ja vähentää absoluuttista rasvamassaa. Tätä ei ole varmasti moni ikinä ajatellut.
Esimerkki. 100 kg 30 % rasvaprossa. Diettaa ja päätyy 100 kg 5 % rasvaprossa.
Sanotaan rasvatonta massaa tässä lihakseksi.
Alkutilanne massat
Läski: 30 kg
Lihas: 70 kg
Alkutilanteessa kropassa energiaa
Läski 231,000 kcal
Lihas 42,000 kcal
Yhteensä: 273,000 kcal
Lopputilanteen massat
Läski: 5 kg
Lihas: 95 kg
Lopussa energia kropassa
Läski 38,500 kcal
Lihas 57,000 kcal
Yhteensä: 95,500 kcal
Lihasmassan rakentaminen vie kuitenkin enemmän energiaa kuin mitä se sisältää. Arviot pyörii 1800-5000 kcal välillä. Käytetään yläpäätä 5000 kcal. 25 kg rakentaminen vie siis 125,000 kcal.
125,000 + kehon lopussa sisältämä 95,500 kcal = 220,500
Alkutilanne - lopputilanne = 273,000 - 220,500 = 52,500 kcal
Meillä on hävinnyt kropasta 52500 kcal ja silti paino on pysynyt samassa. Tai paino vois olla kasvanut vaikka ollaan energiavajeessa. Johtuu siitä että kehonkoostumus on 25 kg enemmän lihasta ja 25 kg vähemmän läskiä. Eli siinä on merkittävästi vähemmän energiaa samassa kehonpainossa.
Jos tähän otetaan mukaan tilastollinen termodynamiikka (joka ottaa huomioon biologiset ja kemialliset prosessit solutasolla) niin tästä näkökulmasta EBM on 100% varmasti lähempänä totuutta kuin MBM.Nyt on niin mielenkiintoinen keskustelu että oli pakko liittyä, ja pakkotoistaa että liittyä. Niin tuota.. kun ihminenhän tosiaan on kuten molemmat mainitsitte avoin termodynaaminen järjestelmä, niin tuota, eikö asiaa kannattaisi lähestyä siltä kantilta että asiaa ei voida lähestyä täysin klassisen termodynamiikan kannalta vaan tilastollisen termodynamiikan(sisältää kvanttimekaanisia teorioita) kannalta, joka sitten jo kietoisi yhteen ravitsemuksen, fysiologian sekä biokemiallisen aspektin. Tämän kaltainen ajatusketju sitten johtaa omalla päättelylläni sitten siihen että EBM on näistä kahdesta lähempänä totuutta mutta sekään tuskin on täydellinen totuus.
Exercise Physiology -teos on kyllä todella kattava, mutta ymmärrän jos se ei syvenny juuri tiettyyn massatasapainomalliin. Käyn artikkelisi läpi (kun kerkeän) ja palaan asiaan, jos herää kysymyksiä. Onko artikkelin kaavoja testattu käytännössä erilaisilla aineistoilla, ja miten ne vertautuvat muihin tunnetuihin malleihin?Tervehdys Lehtinen! Teos on nimeltään Exercise Physiology: Nutrition, Energy and Human Performance. Tämä on erinomainen teos ja se oli aikoinaan yksi suosikkioppikirjoistani, mutta se ei ehkä ole paras lähde ryhtyä tutustumaan massatasapainomalliin. Suosittelen alkuun omaa artikkeliani:
https://accscience.com/journal/GTM/2/1/10.36922/gtm.222
En sen vuoksi, että se on omani, vaan sen vuoksi, että siinä nämä hyvin monimutkaiset massatasapainomalliin liittyvät asiat on pyritetty selittämään mahdollisimman käytännönläheisesti. Ne kaavat ovat hemmetin monimutkaisia, mutta voit luottaa, että ne ovat oikein. Artikkelin PDF:n voit ladata maksutta. Ja kun olet lukenut sen huolella, laitta kyssiä, jos jotain tulee mieleen.
Lehtinen, termodynamiikka tarkoittaa lämpöoppia. Sillä ei ole suoraa yhteyttä järjestelmän massaan.
Tämä on täysin ristiriitainen viesti. EnsinJa yksi pointti vielä tähän väliin. Tässä ketjussa ei ole tarkoitus lyödä eetteriin ”lopullisia totuuksia”. Sellaisia ei ole olemassakaan. Mutta nyt on täysin selvää, että massatasapainomalli on ylivoimaisesti tarkin malli ennustamaan kehon massan ja sen koostumuksen muutoksia erilaisilla makrojakaumilla.
En ole aiemmin törmännyt VO2 deviation -käsitteeseen, joten pieni selostus aiheesta olisi kohdallaan (miten se liittyy kontekstiin?) Oletan, että VO2 (hapenkulutus) liittyy energiantuottoon, mutta miten se liittyy massatasapainomalliin käytännössä?Tällä palstalla lienee monia liikuntafysiologian ja ravitsemustieteen opiskelijoita. Niinpä haluaisin vinkata, että tästä Franciscon artikkelista kannattaa tsekata täysin uusi konsepti nimeltään VO2 deviation. Tämä nitoutuu massapainomallin ytimeen, mutta sillä on selvästi laajempaakin sovelluspintaa. Sen takana olevat kaavat ovat varsin monimutkaisia, mutta perusidea on yksinkertainen. Saa kysyä, jos asiassa jää jotain epäselväksi.
Olemme verranneet massatasapainomallin antamia ennusteita päittäin Amerikan kansanterveyslaitoksen (NIH) energiatasapainoteoriaan pohjautuvaan malliin (Hall et al.). Massatasapainomalli oli tarkkuudessa täysin superior. Tämä asia on selitetty GTM-artikkelissani.Voisi jopa sanoa, että kritiikitön oman artikkelin suosittelu ilman vertailua muihin tutkimuksiin voi vaikuttaa puolueelliselta.
Linkkejä tulee joka toisessa viestissä vaikka minne, keskustelua ei niinkään. Hyvin sujui ohjeiden noudattaminen :DEI mitään linkkejä minnekään blogeihin, eikä muutakaan mainostamista, asiasta voi keskustella yleisellä tasolla.