- Liittynyt
- 13.8.2002
- Viestejä
- 320
Herätyskello soi klo 7.20
Ruokaa naamaan (maito on perkele loppu!!! yllättäen.)
Vilkaisu lämpömittariin: Eilen luvattiin -16, mutta onneksi pakkasukko on pitänyt pintansa ja tiputtanut elohopean -20 asteeseen. Luojan kiitos en omista autoa, että saan pyöräillä.
Pyörän lukko on luonnollisesti jäässä. viiden minuutin rumppaamisen, avaimen lämmittämisen ja kiroilun jälkeen lukko ei ole edelleenkään auki.
Lukko aukeaa, kun avainta vääntää sen katkeamisen uhalla täysillä.
Tässä vaiheessa sitä tajuaa, että on taas myöhässä.
Lintu on paskantanut oikeaan kahvaan.
Sekä etu- että takajarrut ovat jäässä. Etujarru ei palauta ollenkaan, eli jos sitä käyttää, niin eturengas sitten pysyy jarrutettuna. ei kovin käytännöllistä. Takajarru palauttaa noin 8 sekunnissa normaalin reaaliaikaisen jarrutuntuman sijaan.
Takavanne on puolet ympärysmitastaan jäässä. Jarruttamisesta tekee ihan vitun mielenkiintoista se, kun jarrutuntuma on lukkoon-pois-lukkoon-pois-lukkoon-pois-lukkoon-pois. Lue tuo niin nopeasti kuin pystyt niin saat jonkinlaisen käsityksen. Mielikuvaa vahvistaaksesi voit kuvitella ajavasi autolla siten, että ainoa tapa hiljentää vauhtia on käsijarru, ja sekin vetää renkaat lukkoon puolen sekunnin sykleissä.
Pyöräily on vittumaista, kun ripset jäätyy yhteen. Miniatyyrikokoiset jääpuikot ovat omiaan rajoittamaan näkökenttää, ja repivä tunne ripsissä yhdessä maanantaiaamun vitutuksen kanssa herättää mielihalun tähdätä vastaantulevan auton keulaan.
Uusissa maastopyörissä on hienot vaihteet, jotka toimivat pienten jousien avulla. Naks naks vaan, ja pykälät vaihtuvat. Paitsi kahdenkymmenen asteen pakkasella. 27-vaihteisesta maastopyörästä on tullut 1 vaihteinen vitutuksen aihe, jonka takajarru toimii joka toinen sekunti, ja vielä 8 sekuntia sen jälkeen kun on päästänyt jarrukahvan. Hilpeyttä herättää myös se, kun töyssyissä ketjut ei osaa päättää olisivatko neljännellä vai viidennellä takarattaalla, kun vaihtaja on jäätynyt puoliväliin.
Koulun pihalla seuraa taas taistelua lukon kanssa. Ihme kyllä avain ei katkennut.
Aulassa huomaan, että kaikki muut ovatkin jo päässeet tenttiin. Onneksi en ole ainoa joka on myöhässä.Miten vitussa on mahdollista että tentti on alkanut minuuttia yli, kun tavallisesti vielä 15 yli turataan ilmoittautumisten kanssa ja mietitään, että onko sillä Paska-ahon Ollivillellä nyt varmasti ilmoittautumiset kohdallaan. Tänään on minun vuoroni olla Olliville.
Nimeä ei tietenkään ole listassa. Siinä sitä sitten vittuuntuneena änkyttää, että kyllä se ainakin siellä Wossikan (kuka vitun ääliä keksii antaa web-palvelulle nimeksi "Wossikka". Mitä vitun perkeleen saatanan tekemistä sillä on ikälopun mulkun kanssa joka istuu hevosrattaissa torin laidalla saamatta yhtään asiakasta. Ehkäpä siinä onkin assosiaatio; kumpikaan ei toimi paskan vertaa! Voi vittu vitun vittu.) web-lukarissa näkyi tämä tentti ja samassa tulee mieleen, että kyllähän se siellä näkyy, mutta ei se tietenkään tarkoita sitä että oisit ilmoittaunut. Ei tietenkään, muutenhan palvelu olisi jopa käyttökelpoinen jos siitä olisi jotain hyötyä.
1-vaihteisella pyörällä ajelusta hankittu hiki vaihtuu äkkiä kuumasta kylmäksi, kun mietin, että on saattanut nyt sattua ihan pienen pieni lapsus. No eihän siinä mitään, kai niillä on pari ylimääräistä tenttipaperia.
Tentin valvojan pyynnöstä tarkistamme vielä wossikka-palvelusta, että onkos siihen tenttiin nyt sitten ilmoittaudutta. No vittu eipä ole ei.
"Ei me voida kato ottaa tenttiin kun laitokselta on tullut sellaiset ohjeet."
Seuraava mahdollisuus samaan tenttiin ensi joulukuussa.
Pitää kävellä rauhallisesti pihalle auditoriosta, ettei tapa ketään tai potki huonekaluja.
10 minuuttia joutuu istumaan ja tuijottamaan seinää.
Onneksi pääsee vielä ajamaan pakkaseen pyörällä. On se niin vitun hauskaa tuo pakkasessa ajeleminen.
Ensi maanantaina en nouse sängystä. En vittu varmasti.
Edit: onneksi tein vielä kirjoitusvirheen otsikkoon. Eikä sitä tietenkään voi korjata.
Ruokaa naamaan (maito on perkele loppu!!! yllättäen.)
Vilkaisu lämpömittariin: Eilen luvattiin -16, mutta onneksi pakkasukko on pitänyt pintansa ja tiputtanut elohopean -20 asteeseen. Luojan kiitos en omista autoa, että saan pyöräillä.
Pyörän lukko on luonnollisesti jäässä. viiden minuutin rumppaamisen, avaimen lämmittämisen ja kiroilun jälkeen lukko ei ole edelleenkään auki.
Lukko aukeaa, kun avainta vääntää sen katkeamisen uhalla täysillä.
Tässä vaiheessa sitä tajuaa, että on taas myöhässä.
Lintu on paskantanut oikeaan kahvaan.
Sekä etu- että takajarrut ovat jäässä. Etujarru ei palauta ollenkaan, eli jos sitä käyttää, niin eturengas sitten pysyy jarrutettuna. ei kovin käytännöllistä. Takajarru palauttaa noin 8 sekunnissa normaalin reaaliaikaisen jarrutuntuman sijaan.
Takavanne on puolet ympärysmitastaan jäässä. Jarruttamisesta tekee ihan vitun mielenkiintoista se, kun jarrutuntuma on lukkoon-pois-lukkoon-pois-lukkoon-pois-lukkoon-pois. Lue tuo niin nopeasti kuin pystyt niin saat jonkinlaisen käsityksen. Mielikuvaa vahvistaaksesi voit kuvitella ajavasi autolla siten, että ainoa tapa hiljentää vauhtia on käsijarru, ja sekin vetää renkaat lukkoon puolen sekunnin sykleissä.
Pyöräily on vittumaista, kun ripset jäätyy yhteen. Miniatyyrikokoiset jääpuikot ovat omiaan rajoittamaan näkökenttää, ja repivä tunne ripsissä yhdessä maanantaiaamun vitutuksen kanssa herättää mielihalun tähdätä vastaantulevan auton keulaan.
Uusissa maastopyörissä on hienot vaihteet, jotka toimivat pienten jousien avulla. Naks naks vaan, ja pykälät vaihtuvat. Paitsi kahdenkymmenen asteen pakkasella. 27-vaihteisesta maastopyörästä on tullut 1 vaihteinen vitutuksen aihe, jonka takajarru toimii joka toinen sekunti, ja vielä 8 sekuntia sen jälkeen kun on päästänyt jarrukahvan. Hilpeyttä herättää myös se, kun töyssyissä ketjut ei osaa päättää olisivatko neljännellä vai viidennellä takarattaalla, kun vaihtaja on jäätynyt puoliväliin.
Koulun pihalla seuraa taas taistelua lukon kanssa. Ihme kyllä avain ei katkennut.
Aulassa huomaan, että kaikki muut ovatkin jo päässeet tenttiin. Onneksi en ole ainoa joka on myöhässä.Miten vitussa on mahdollista että tentti on alkanut minuuttia yli, kun tavallisesti vielä 15 yli turataan ilmoittautumisten kanssa ja mietitään, että onko sillä Paska-ahon Ollivillellä nyt varmasti ilmoittautumiset kohdallaan. Tänään on minun vuoroni olla Olliville.
Nimeä ei tietenkään ole listassa. Siinä sitä sitten vittuuntuneena änkyttää, että kyllä se ainakin siellä Wossikan (kuka vitun ääliä keksii antaa web-palvelulle nimeksi "Wossikka". Mitä vitun perkeleen saatanan tekemistä sillä on ikälopun mulkun kanssa joka istuu hevosrattaissa torin laidalla saamatta yhtään asiakasta. Ehkäpä siinä onkin assosiaatio; kumpikaan ei toimi paskan vertaa! Voi vittu vitun vittu.) web-lukarissa näkyi tämä tentti ja samassa tulee mieleen, että kyllähän se siellä näkyy, mutta ei se tietenkään tarkoita sitä että oisit ilmoittaunut. Ei tietenkään, muutenhan palvelu olisi jopa käyttökelpoinen jos siitä olisi jotain hyötyä.
1-vaihteisella pyörällä ajelusta hankittu hiki vaihtuu äkkiä kuumasta kylmäksi, kun mietin, että on saattanut nyt sattua ihan pienen pieni lapsus. No eihän siinä mitään, kai niillä on pari ylimääräistä tenttipaperia.
Tentin valvojan pyynnöstä tarkistamme vielä wossikka-palvelusta, että onkos siihen tenttiin nyt sitten ilmoittaudutta. No vittu eipä ole ei.
"Ei me voida kato ottaa tenttiin kun laitokselta on tullut sellaiset ohjeet."
Seuraava mahdollisuus samaan tenttiin ensi joulukuussa.
Pitää kävellä rauhallisesti pihalle auditoriosta, ettei tapa ketään tai potki huonekaluja.
10 minuuttia joutuu istumaan ja tuijottamaan seinää.
Onneksi pääsee vielä ajamaan pakkaseen pyörällä. On se niin vitun hauskaa tuo pakkasessa ajeleminen.
Ensi maanantaina en nouse sängystä. En vittu varmasti.
Edit: onneksi tein vielä kirjoitusvirheen otsikkoon. Eikä sitä tietenkään voi korjata.