Tutkijat ovat onnistuneet luomaan synteettisen solun, joka jakautuu. Ehkäpä alkusynty, abiogeneesi, menettää jälleen osan tarunhohtoisuudestaan.
Japanilaiset tutkijat rakensivat rasvamolekyyleistä vesitäytteisiä kuplia, vesikkelejä, jotka kykenivät jakaantumaan dna:n avulla. Tutkimus julkaistiin kuun alussa Nature Chemistry -lehdessä.
”Solun” rakenne oli simppeli: dna-molekyylit, negatiivisia sähkövaraukseltaan, vetivät kukin varauksensa avulla ympärilleen rasvamolekyylikelmun. Vesikkelit kantoivat sisällään dna:n ohella myös eräitä sen laboratoriomonistuksessa, PCR:ssä eli polymeraasiketjureaktiossa tarvittavia molekyylejä. Vesikkeleissä käynnistettiin lämpötilan avulla PCR-reaktio. Monistuneet dna-molekyylit tarttuivat vesikkelin sisävaippaan. Kun liuokseen lisättiin rasvaa, dna-molekyylien ympärille muodostui uusia kokonaisia vesikkeleitä.
Vesikkelit voisivat periaatteessa monistua myös ilman dna-sisältöä. Erityisen merkittävä huomio kokeessa oli nimenomaan se, että dna-sisällön monistuminen edesauttoi sitä ympäröivän ”solukapselin” jakaantumista. Tyhjä vesikkeli ei menestynyt ollenkaan niin hyvin kuin dna:ta sisältävä.
Elämä sai alkunsa, kun ”kemiallinen” muuttui spontaanisti ”biologiseksi”. Edellä kuvatun kaltaiset tutkimustulokset purkavat osaltaan elämän synnyn ympärille kehittynyttä myyttisyyttä.
Vaikka tutkimus ei välttämättä simuloi todellista tapahtumaketjua maapallolla kovinkaan hyvin, se on onnistunut esimerkki siitä, kuinka yksinkertaisista asetelmista elämän ominaisuudet koostuvat.
Lopultakin on kyse vain molekyyleistä ja niitä ympäröivistä olosuhteista.
Kyllä nämä asiat saadaan kuulostamaan helpoilta.. se vain kun elottomasta ei synny elämää.. eikä kivestä saa tehtyä kultaa.
Kirjoitus herättää kysymyksen: Mikä olento on elävä? Onko se virus, bakteeri vai vasta alkueläin, jolla on otto- ja hylkyaukko. Vai onko se vasta sukupuolisesti lisääntyvä eläin? Virukset eivät kopioidu itsenäisesti joten nekään eivät täytä elollisen olion määritelmää.
Kirjoituksen kemiallisesta mallista on kyllä pitkä matka elävään olentoon. Joka sekin tietysti on vain kemiaa.
alkuperäinen artikkeli
http://www.nature.com/nchem/journal/v3/n10/full/nchem.1127.html
Mielenkiintoinen koe, mutta itse elämän synnyn kannalta merkityksetön. Ensinnäkin koe tapahtui laboratorio-olosuhteissa älykkäästi ohjatusti. Toiseksi siinä käytettiin rasvamolekyylejä joiden alkuperää ei tunneta sekä DNA:ta joka on vielä vaikeampi selittää pelkästään kemiallisten reaktioiden tuloksena syntyneenä. Kolmanneksi DNA ei ole pelkkä kemikaali vaan biologinen informaatiomolekyyli.
Informaation alkuperä on ratkaisevaa ei kemia.
”Lopultakin on kyse vain molekyyleistä ja niitä ympäröivistä olosuhteista”, väittää kirjoittaja. Tosiasiassa lopultakin on kyse vain informaatiosta ja suunnittelusta. On valheellista ja suurta yleisöä harhauttavaa kirjoittaa tuollaisia tarinoita.