Maailmankatsomusthread (uskontokeskustelut kaikki tänne)

Keith sanoi:
Sitten se ei taida olla enää uskon asia. Uskotko esimerkiksi rakkauden olemassa oloon ja jos niin minkälaisia todisteita olet lukenut sen olemassa olosta?
Click to expand...
OT:
Muistan lukeneeni, että rakkaus "kiintymys" johtuu ihmisen biologiasta ja jostain jutusta aivoissa. Koska aikoinaan, siis "alkuihmisen" aikoihin, kun elämä oli turvatonta ja ihminen selvisi vain ryhmässä tuo "aivojuttu" ohjasi ihmiset ryhmiin jotta heillä olisi paremmat mahdollisuudet selvitä. Ja samainen "juttu" ohjasi ihmisen kaipaamaan toista mikäli hän erkaantui ryhmästä.

Muistaakseni tuo juttu oli jossain tiedelehdessä. Tuo minun kirjoittama teksti on aika perstuntumalla kirjoitettu, joten pahoittelen tieteellisten termien puuttumista, mutta lienee kuitenkin idea tulevan selville.
 
"Once prayed to my gods, searching for the whistled memories
Empty eyes are staring now, to my feet a land of sorrow
I’m the king, sitting in the dark hiding from the shadows of the wind
Wafts of might, wine of fire, I was called to taste

Silver horses brought us here, to the edge of the universe
We left the falling walls as the stars’ collapse began
Now I rest on the highest steps, revealed the eternal frontier
As I gaze from the jewel throne to the portal of infinity

Fallen have the ’chosen ones’, debris remain in the dust
Far behind, beyond the sands, the wind sings to those who fell
Forever now, my hands laid down the poisoned weapons
I will pray to my gods, searching for the mysteries"
 
Tupla-J sanoi:
Miten ois jos mentäis tonne maailmankatsomusthreadiin juttelemaan asioista, jotka on edes pikkusen offtopiccia tästä ketjusta? ;)
Click to expand...

Joo ois tosiaan voinu, mutta tuo mun kirjotus ei liity pelkästään maailmankatsomukseen ja en viihtinyt luoda tästä uutta ketjua...
 
Olin viime kesänä ruokatunnilla ja pyysin merkkiä erääseen kysymykseen, merkki tuli heti, säikähdin aikas tavalla. Merkki piti paikkansa, tosin vahvistuksen sain siihen viikkoja myöhemmin, mutta merkki piti paikkansa.
 
miQ sanoi:
Ihminen joka uskoo jumalaan on heikko. Pelkuri.
Click to expand...

Olisin ollut vielä viisi vuotta sitten samaa mieltä mutta en enää. Kuitenkin niin monenlaiset ihmiset ovat uskossa ja eivät he kaikki ole henkisesti "heikkoja" kuolemaa hysteerisesti pelkääviä ihmisiä yms.

Pariin otteeseen olen lukenut, että uskonnollisislla ihmisiilä puuttuu/on liikaa jotain aivojen välittäjäainettta ja uskovaisten ihmisten aivoissa on eroavaisuuksia ateistien aivoihin.
Olen joskus miettinyt, että ehkä uskonto onkin osa ihmisen evoluutiota ja joillain ihmisillä on ihan aivojen rakenteellisistä syistä johtuen pakko uskoa.
Mitä olen jutellut erilaisten ihmisten kanssa niin joillain on vain sisäinen pakko uskoa johonkin ja he etsivät epätoivoisesti jotain jumaluutta mihin uskoa.
Toisilla kuten esimerkiksi minulla ei ole tuota pakkoa ja en tunne mitään vetoa mihinkään uskontoon.
 
Mielestäni on kummallista että kristinusko voi mennä vielä läpi ja kukoistaa nykymaailmassa ja kehittyneissä länsimaissa..Itse pidän sitä vain jäänteenä entisistä ajoista.
Yhdyn jo edellätulleeseen kommenttiin.
"usko alkaa siitä mihin järki loppuu".. toisilla se järki loppuu ilmeisesti huomattavasti aikaisemmin kuin toisilla.
 
WTA sanoi:
OT:
Muistan lukeneeni, että rakkaus "kiintymys" johtuu ihmisen biologiasta ja jostain jutusta aivoissa. Koska aikoinaan, siis "alkuihmisen" aikoihin, kun elämä oli turvatonta ja ihminen selvisi vain ryhmässä tuo "aivojuttu" ohjasi ihmiset ryhmiin jotta heillä olisi paremmat mahdollisuudet selvitä. Ja samainen "juttu" ohjasi ihmisen kaipaamaan toista mikäli hän erkaantui ryhmästä.

Muistaakseni tuo juttu oli jossain tiedelehdessä. Tuo minun kirjoittama teksti on aika perstuntumalla kirjoitettu, joten pahoittelen tieteellisten termien puuttumista, mutta lienee kuitenkin idea tulevan selville.
Click to expand...

Ihminen on erittäin sosiaalinen ja kaipaa pohjimmiltaan kontakteja muihin ihmisiin. Toisaalta ihminen on äärimmäisen sopeutuvainen, joten se kyllä pärjää yksinkin, mutta pohjimmiltaan se tarvitsee sosiaalisia kontakteja. Tämä "kiintymys" taas ei liity millään tavalla "rakkauteen"...

eli noilla edellä mainituilla perusteilla ei ainakaan todisteta rakkauden olemassaoloa...
 
Miten Sinä tulkitset Sinun merkin Jumalalta?

Fabien sanoi:
Voin kuvitella itsensä Herran morjenstavan allekirjoittanutta: "Hey Fabien, have a break, have a Kit Kat".
Click to expand...

Jep. Jumala oli lähtenyt Ahosen Joukon kanssa Lappiin karavaanariksi. Siinä sitten leirintäalueella toisen eurokossun jälkeen Jumala huomasi jotain piipitystä etelämpää. "Kattos, Jouko, siellä joku Faabieni rukoilee merkkiä!" "Jaahas, se on korpilakon paikka", totesi Jouko tuttuun humoristiseen tapaansa. Ja Jumala katsoi Joukoa, ja näki että hänen ajatuksensa oli vanhurskas ja hyvä, ja veti sähköt poikki koko tehtaalta.
 
Cthulhu sanoi:
Pariin otteeseen olen lukenut, että uskonnollisislla ihmisiilä puuttuu/on liikaa jotain aivojen välittäjäainettta ja uskovaisten ihmisten aivoissa on eroavaisuuksia ateistien aivoihin.
Click to expand...
Tätä olen miettinyt itsekin monasti. Jotain eroavaisuuksia on pakko olla. Olen koittanut parhaani mukaan ymmärtää miten joku voisi uskoa johonkin absoluuttiseen hyvään, mutta valitettavasti vaikka kuinka haluaisin ymmärtää, niin en vain ymmärrä. Joku sanoo tätä mustavalkoiseksi, minusta se on objektiivisuutta.
 
TomiTheHuge sanoi:
Mielestäni on kummallista että kristinusko voi mennä vielä läpi ja kukoistaa nykymaailmassa ja kehittyneissä länsimaissa..Itse pidän sitä vain jäänteenä entisistä ajoista.
Yhdyn jo edellätulleeseen kommenttiin.
"usko alkaa siitä mihin järki loppuu".. toisilla se järki loppuu ilmeisesti huomattavasti aikaisemmin kuin toisilla.
Click to expand...

No rippikouluthan ne nuorista tekevät uskovaisia.Vaan ei musta...edelleen ylijumaliin uskon.Kristinuskossa on moni asia pielessä ja ellei niitä korjata saattaa kristinuskoa kaatua kuin vanha Babylon.
 
Juseman sanoi:
Ihminen on erittäin sosiaalinen ja kaipaa pohjimmiltaan kontakteja muihin ihmisiin. Toisaalta ihminen on äärimmäisen sopeutuvainen, joten se kyllä pärjää yksinkin, mutta pohjimmiltaan se tarvitsee sosiaalisia kontakteja. Tämä "kiintymys" taas ei liity millään tavalla "rakkauteen"...

eli noilla edellä mainituilla perusteilla ei ainakaan todisteta rakkauden olemassaoloa...
Click to expand...
No joo, menee taas.
Jos aletaan tuosta jauhamaan niin silloinhan pitäisi määritellä rakkaus, joka sekin on varmaan aika subjektiivinen asia. Mutta kyllä minä luokittelisin rakkauden jonkin asteiseksi kiintymykseksi. Tuskin rakkaudelle kuitenkaan mitään tieteellistä määritelmää löytyykään.
 
VVF sanoi:
Muuta en tiedä mutta Elämä kuolemanpelossa on orjuutta. En elä elämääni orjana.
Click to expand...
Siis mitä? Kummat elävät kuolemanpelossa uskovaiset vai ateistit? Perustelut?

Heavy-rock sanoi:
Sattummaako...

---

No, toi on kuitenin niin henkilökohtainen asia, ettei sitä oikein voi kysyä onko se "oikea merkki" tms. Jos uskoo nii uskoo, jos ei niin ei.
Click to expand...
Toi oli ainoa järkevä viesti koko ketjussa.
 
Cthulhu sanoi:
Pariin otteeseen olen lukenut, että uskonnollisislla ihmisiilä puuttuu/on liikaa jotain aivojen välittäjäainettta ja uskovaisten ihmisten aivoissa on eroavaisuuksia ateistien aivoihin. Olen joskus miettinyt, että ehkä uskonto onkin osa ihmisen evoluutiota ja joillain ihmisillä on ihan aivojen rakenteellisistä syistä johtuen pakko uskoa. Mitä olen jutellut erilaisten ihmisten kanssa niin joillain on vain sisäinen pakko uskoa johonkin ja he etsivät epätoivoisesti jotain jumaluutta mihin uskoa. Toisilla kuten esimerkiksi minulla ei ole tuota pakkoa ja en tunne mitään vetoa mihinkään uskontoon.
Click to expand...

Heh, vedätkö oikeasti vakavalla naamalla tällaisia "faktoja"?

Joillakin ihmisillä (psykopaateilla, mielisairailla, jne.) onkin varmasti tällaisia muutoksia aivoissa ja heillä onkin varmasti pakonomainen tarve uskoa johonkin, mutta uskonnolliset ihmiset ovat ihan eri asia. Heillä ei ole mitään pakkoa, mutta heistä tuntuu vain mukavalle ja hyvälle elää ja uskoa niin kuin tekevät.

Tällaiset jutut juuri ruokkivat "tornihuhuja"...
 
WTA sanoi:
No joo, menee taas.
Jos aletaan tuosta jauhamaan niin silloinhan pitäisi määritellä rakkaus, joka sekin on varmaan aika subjektiivinen asia. Mutta kyllä minä luokittelisin rakkauden jonkin asteiseksi kiintymykseksi. Tuskin rakkaudelle kuitenkaan mitään tieteellistä määritelmää löytyykään.
Click to expand...

Tässäpä se mielenkiintoisuus piileekin... Juuri tätä ajoin takaa!!!
 
veijo esso sanoi:
Juuri sitä tarkoitinkin. Kehään nouseminen niinkin vaativassa lajissa kuin ammattinyrkkeily maailman huipulla vaatii poikkeuksellista henkistä kanttia, vai ookko eri mieltä?
Click to expand...

On olemassa erillaisia henkisiä vahvuuksia. Se mikä on heikkous ja vahvuus on sitten jo toinen tarina.

Onko jengi muuten nähnyt sen SouthPark jakson missä jumala ja saatana lyövät vetoa että kestääkö ukon usko.

Cthulhu

Eihän sitä koskaan tiedä minkä takia sinun henkisesti vahvat ystäväsi jumaalaan uskovat, mutta toisen mielestä se voi olla heikkous ja pelkuri...

Edit:
Rakkaushan on vain tunne tila ei sitä tarvitse perustella sen enempää kuin syytä miksi menee salille.

Edit2:
Tuskin ne aivot yhtään sen erillaiset ovat. Tietenkin geenit vaikuttaa vähän kaikkeen, mutta eiköhän se vaikuta enemmän mitä on kokenut elämän aikana.
 
sammyx sanoi:
Siis mitä? Kummat elävät kuolemanpelossa uskovaiset vai ateistit? Perustelut?
Click to expand...

Kuoleman jälkeinen "elämä" tuntuu monia pelottavan. Uskovaiset ja ateistit ei taida kummatkaan pelätä sitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Uskovaiset uskovat että pääsevät taivaaseen ja ateistit uskovat elämän loppuvan.
Nämä epäilijät, uskonko vai en, pelkää kuolemaa ehkä eniten. Uskonko vai en? Jos en usko en ehkä pääsekään taivaaseen? Toisaalta jumalasta ei ole "merkkejä" niin miksi uskoisin?
Nämä on kyllä semmosia juttuja että turha netissä jauhaa. Jokainen uskoo siihen mihin itse haluaa. Jumalaan tai siihen että ei ole jumalaa.
 
VVF sanoi:
Kuoleman jälkeinen "elämä" tuntuu monia pelottavan. Uskovaiset ja ateistit ei taida kummatkaan pelätä sitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Uskovaiset uskovat että pääsevät taivaaseen ja ateistit uskovat elämän loppuvan.
Nämä epäilijät, uskonko vai en, pelkää kuolemaa ehkä eniten. Uskonko vai en? Jos en usko en ehkä pääsekään taivaaseen? Toisaalta jumalasta ei ole "merkkejä" niin miksi uskoisin?
Nämä on kyllä semmosia juttuja että turha netissä jauhaa. Jokainen uskoo siihen mihin itse haluaa. Jumalaan tai siihen että ei ole jumalaa.
Click to expand...

Eiköhän sitä jokainen vähän epäile että mitäs nyt sit tän jälkeen. Mut paskat sitä miettimään, elää vaan niinkuin parhaaksi näkee ja se on siinä. Käy miten käy.
 
skuge sanoi:
Mut paskat sitä miettimään, elää vaan niinkuin parhaaksi näkee ja se on siinä. Käy miten käy.
Click to expand...

Olen just tätä mieltä. Ei sitä kannata turhaa vatvoa.
 
Juseman sanoi:
Heh, vedätkö oikeasti vakavalla naamalla tällaisia "faktoja"?
Click to expand...

Joo en minä keksinyt noita tuloksia vaan luin ne ihan jostain Tiede/Tieteen Kuvalehti/yms. läpyskästä

Juseman sanoi:
Heillä ei ole mitään pakkoa, mutta heistä tuntuu vain mukavalle ja hyvälle elää ja uskoa niin kuin tekevät.
Click to expand...
Mistä tiedät, että uskonnon tuoma hyvä olo ei voisi johtua jostain biologisesta seikasta?


Juseman sanoi:
Tällaiset jutut juuri ruokkivat "tornihuhuja"...
Click to expand...

Hmm...
 
Back
Ylös Bottom