- Liittynyt
- 27.5.2007
- Viestejä
- 60
Kun nyt väkisinkin tulee median kautta seurattua tämän nykyisen maahanmuuttopolitiikan seurauksia Ruotsissa ja sitä samaa kehityskulkua, mikä näyttää vahvasti toteutuvan myös täällä Suomessa, niin tulee auttamatta surullinen ja epäuskoinen olo. Pidän kaikkia ihmisiä lähtökohtaisesti täysin samanarvoisina ja yleisesti auttamishalua kunnioitettavana ominaisuutena. Kuitenkin nykymuotoinen humanitaarinen maahanmuutto, missä valikoidusti tuodaan pois konfliktialueilta vain pieni osa avuntarvitsijoista (ja vieläpä usein matkalipun saavat ne porukan vahvimmat yksilöt, niiden eniten apua tarvitsevien sijaan), sotii vastoin oikeudenmukaisuuskäsityksiäni.
Koska niillä samoilla resursseilla, mitä nyt käytetään tähän ilmeisen tehottomaan maahanmuuttajien kotouttamiseen ja heistä täällä huolehtimiseen, voitaisiin huomattavasti tehokkaammin auttaa apua tarvitsevia ihmisiä heidän kotimaassaan, niin en vain pysty ymmärtämään tätä kyseistä ongelmien ratkaisutapaa. Tähän soppaan kun vielä lisätään kaikki ne negatiiviset ilmiöt mitä yhä enenevissä määrin humanitaariseen maahanmuuttoon liittyy, niin ihmettely toiminnan rationaalisuudesta vain kasvaa.
En myöskään oikein kykene ymmärtämään tätä tietyissä piireissä vallalla olevaa monikulttuurisuuden ihannointia itseisarvona ja sen kyseenalaistamatonta kaiken muun järkiperäisen ajattelun ohittavaa asemaa. Mielestäni kulttuurien rikkauteen kuuluu nimenomaan erilaisten sellaisten olemassaolo, mikä taas mahdollistaa sen, että samalla tavalla ajattelevat ihmiset voivat elää ja ylläpitää omaa arvomaailmaansa mahdollisimman hyvin vastaavaa yhteiskuntajärjestystä muiden samalla tavalla ajattelevien ihmisten kanssa.
Joka tapauksessa, meneillään oleva kehitys näyttää tulevaisuudessa johtavan yhä suurempiin ja suurempiin yhteiskunnallisiin kustannuksiin ja yleisen järjestyksen sekä turvallisuuden heikentymiseen. En kuitenkaan suostu vielä vaipumaan epätoivoon, vaan pidän sormia ja varpaita ristissä, jotta näissäkin asioissa yleinen mielipide ohjautuisi järkiperäisempään suuntaan.
Koska niillä samoilla resursseilla, mitä nyt käytetään tähän ilmeisen tehottomaan maahanmuuttajien kotouttamiseen ja heistä täällä huolehtimiseen, voitaisiin huomattavasti tehokkaammin auttaa apua tarvitsevia ihmisiä heidän kotimaassaan, niin en vain pysty ymmärtämään tätä kyseistä ongelmien ratkaisutapaa. Tähän soppaan kun vielä lisätään kaikki ne negatiiviset ilmiöt mitä yhä enenevissä määrin humanitaariseen maahanmuuttoon liittyy, niin ihmettely toiminnan rationaalisuudesta vain kasvaa.
En myöskään oikein kykene ymmärtämään tätä tietyissä piireissä vallalla olevaa monikulttuurisuuden ihannointia itseisarvona ja sen kyseenalaistamatonta kaiken muun järkiperäisen ajattelun ohittavaa asemaa. Mielestäni kulttuurien rikkauteen kuuluu nimenomaan erilaisten sellaisten olemassaolo, mikä taas mahdollistaa sen, että samalla tavalla ajattelevat ihmiset voivat elää ja ylläpitää omaa arvomaailmaansa mahdollisimman hyvin vastaavaa yhteiskuntajärjestystä muiden samalla tavalla ajattelevien ihmisten kanssa.
Joka tapauksessa, meneillään oleva kehitys näyttää tulevaisuudessa johtavan yhä suurempiin ja suurempiin yhteiskunnallisiin kustannuksiin ja yleisen järjestyksen sekä turvallisuuden heikentymiseen. En kuitenkaan suostu vielä vaipumaan epätoivoon, vaan pidän sormia ja varpaita ristissä, jotta näissäkin asioissa yleinen mielipide ohjautuisi järkiperäisempään suuntaan.
