Maahanmuutto

[antti65]

:lol2:
Herkkä on persun hipiä, varmaan se pigmentin puute... Nyt sitä pointtia peliin - kelat on siis täynnä neekereitä, mitä sitten? Etkö sä jaksa jonottaa?

Veronmaksajana et kyselisi tälläisiä!

 

[Penkkitopi]

Facebook-kutsu johti törkeisiin ryöstöihin Helsingin Alppilassa - Kotimaan uutiset - Ilta-Sanomat

Useiden ryöstön kohteeksi joutuneiden mukaan lähinnä tummaihoisista nuorista miehistä koostunut, noin 6-8 miehen vahvuinen joukko olisi ryöstänyt uhreiltaan mm. pieniä määriä käteistä rahaa, älypuhelimen, kengän ja repun, jossa oli mm. mopokortti.

Yhdessä ryöstöistä uhria oli uhattu puukolla. Toisia oli pakotettu maahan kurkusta kuristaen ja uhrin ollessa maassa tätä oli potkittu.

Mamuparat ovat ajautuneet ryöstelemään porukalla. Tämäkin on varmasti suomalaisten syytä, koska mamuilla ei ole mahdollisuutta opiskella, saada töitä, harrastaa tai osallistua yhteiskunnan toimintaan, joten he ajautuvat rötösten tielle.

 

[Ihmisapina]

Facebook-kutsu johti törkeisiin ryöstöihin Helsingin Alppilassa - Kotimaan uutiset - Ilta-Sanomat

Mamuparat ovat ajautuneet ryöstelemään porukalla. Tämäkin on varmasti suomalaisten syytä, koska mamuilla ei ole mahdollisuutta opiskella, saada töitä, harrastaa tai osallistua yhteiskunnan toimintaan, joten he ajautuvat rötösten tielle.

En kyllä tuolla ollu, mutta yleensä silloin kun nuoriso kokoontuu jonnekkin ryyppäämään vähän isommalla porukalla, niin nää tummaihoiset "suomalais"-nuoret on jatkuvasti kärkkymässä, jos löytyis joku helppo kohde joka on jo tarpeeksi tukevassa humalassa. Joskus on myös mustalaisia. En oo ikinä kuullu että kantaväestöön kuuluvat olis ketään ryöstäny, tosin tappelijoita, mulkkuja ja skinejä löytyy niistäkin. Kerran tuli semmonen 8 pojan somalilauma haastamaan meikää tappeluun, koska tunsin niistä yhden jotenkuten ja tervehdin sitä. Ne siis suuttu siitä että tunsin yhen niistä. En kyllä jääny tappelemaan, ja tuli jotain nössö-huutoja perään. Aika ironista jotenkin että ne oli ite 8 elukan laumalla yhtä vastaan kuitenkin.

 

[Herra Mirandos]

Niin siis kuka? Tuo toimittaja? Perustele. Katsotaan osaatko kirjoittaa yli 3 lausetta yhteen viestiin.

Areena on sinun:

ööö.... mies, joka ei älyä perustaa perhettä, vaan keskittyy huorissa käyntien välissä pilvenpolttoon, arvostelee muita siitä, etteikö heillä riittäisi älyä esim. kirjalliseen asioiden spekulointin?

 

[dL00m]

Noniin:

Maahanmuuttajia kaivataan opettajiksi - MTV3.fi - Uutiset - Kotimaa

"Suomessa asuu jo runsaasti korkeakoulutettuja maahanmuuttajia, jotka ovat saattaneet olla kotimaassaan opettajina. Jamk on aloittanut maahanmuuttajataustaisille opettajille vuoden kestävän pätevöitymiskoulutuksen."

Eli kaikki Somalit, joiden paperit ovat unohtuneet Somaliaan, saavat opettajan pätevyyden vuodessa. Näin se menee. 10v päästä ammattikouluissa opettaa varmaan pelkästään Somalit kun kukaan täysjärkinen niiden seurassa halua kahvitaukojaan viettää.

Mamut eivät jaksa käydä ammattikouluissa. Ratkaisu: hommataan Mamut opettamaan Mamuja niin homma alkaa luistaa. "Samankaltainen tausta auttaa ymmärtämään ja tukemaan oppimista paremmin, muistuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk)." eli tuon mukaan kun luokalla on 20 suomalaista ja 3 mamua niin kun hommataan mamuopettaja niin nämä 3 mamua oppii paremmin ja 20 suomalaista heikommin.

 

[hoyhenen_kevyt]

Näinhän se integroituminen tapahtuu, kun eristetään jokaisessa laitoksessa suomalaisista eroon. Tosin eihän se toimi yhdessä ollessaankaan. Niin, mitä vittua me noilla paskoilla tehään? Siistiä asua maassa, joka toimii ihmiskaatopaikkana.

Mahtaa noi "pätevöityneet" somalit nauraa, kuinka tyhmiä me suomlaiset ollaan.

 

[antti65]

Velipoika soitteli tossa aamulla, oli eilen joutunut hapettamaan somppurikastajan joka oli napannut kännykän toisen poijan kädestä. Poliisit hakivat rikastajan kyytiin, nyt somppurikastaja syyttää velipoikaa pahoinpitelystä:wtf: varmaan saa velipoika linnaa liian kovista otteista:wtf:

 

[ilkka_83_]

^--- sata varmasti tulee tuomio jostaki.

 

[Ihmisapina]

Velipoika soitteli tossa aamulla, oli eilen joutunut hapettamaan somppurikastajan joka oli napannut kännykän toisen poijan kädestä. Poliisit hakivat rikastajan kyytiin, nyt somppurikastaja syyttää velipoikaa pahoinpitelystä:wtf: varmaan saa velipoika linnaa liian kovista otteista:wtf:

Tossa käy hyvin ilmi se ongelma mikä on monilla näillä muslimimamuilla, eli ylikorostunut uhrimentaliteetti. Vika ei oo siis ikinä itsessä, vaan siinä vääräuskoisessa, joka estää kännykän varastamisen. Mokuttajat vielä tukee tätä uhrimentaliteettia väittämällä, että suomalaisilla on paljon opittavaa mamuilta, ja sanomalla ilman perusteluja, luottaen omaan auktoriteettiinsa, että suomalaiset ovat riippuvaisia maahanmuutosta. Toivottavasti poliisit ei rupea nuolemaan nyt mustaa anusta, vaan oikea rikollinen päätyy telkien taakse tai mieluummin takasin Somaliaan (saattaa olla turha toivo).

- - - Updated - - -

Tossa vielä lisää tästä uhrimentaliteetista. Teksti on vaaliehdokas Junes Lokan facebook sivulta.

Nicolai, kertoisitko lyhyesti tähänastisen elämäntarinasi?

Synnyin vuonna 1976 ja kasvoin Tanskan maaseudulla. Opiskellessani Kööpenhaminassa toimin teinejä avustavana sosiaalityöntekijänä. Psykologian opintojeni aikana soitin myös muutaman vuoden ajan puoliammattilaisessa rockbändissä. Olen tehnyt koko aikuisikäni työtä ongelmanuorten kanssa. Minun on aina ollut helppoa pitää heistä, saada heihin yhteys ja auttaa heitä. Olen kehitellyt uudenlaisia terapiamuotoja, etenkin musliminuorille, ja niitä on kehuttu monissa ammattilehdissä, sanomalehdissä ja radiossa.

Milloin aloit kiinnostua integraatioon ja islamiin liittyvistä kysymyksistä?

Kymmenen vuotta sitten Tanskassa sattui kammottava tapaus. Neljä muslimipoikaa raahasi nuorta naista tukasta pitkin Kööpenhaminan suurinta ostoskatua Strøgetia ja yritti raiskata tämän. Vaikka nainen huusi ja oli selvää että jotakin hirveää oli tekeillä, kukaan ei tehnyt elettäkään estääkseen tätä tapahtumasta. Kuvitelkaa: nuorta naista raahataan pitkin Tanskan vilkkainta ostoskatua eikä kukaan puutu tähän mitenkään. Pahinta mitä itsetunnolleen, henkilökohtaiselle etiikalleen ja humanistisille arvoilleen voi tehdä on olla estämättä pahan tapahtumista, vaikka se sitten merkitsisikin työtoverien, ystävien tai suvun paheksuntaa tai jopa mustaa silmää. Jos autamme heikompiamme vain silloin kun se ei merkitse minkäänlaista riskiä meille itsellemme, olemme hyödyttömiä pelkureita. Nykyään tämä auttaminen ei ole niinkään fyysistä – joskin kaikkien miesten pitäisi mielestäni oppia kamppailutaitoja joko taistelulajeissa tai armeijassa – vaan pikemminkin henkistä. Kirjeiden kirjoittaminen yleisönosastoihin, blogin pitäminen, rehellisten ajatustensa ilmaiseminen keskustelun siirtyessä lounastauolla islamiin tai maahanmuuttoon – kaikki tällainen auttaa paljon. Sen sijaan passiivisena pysyminen samalla kun naisia kohdellaan kaltoin ja epäonnistunut integraatio uhkaa koko arvojärjestelmäämme ja hyvinvointivaltioitamme merkitsee vastuusta vetäytymistä. Etenkin miesten tulisi suhtautua vakavasti osaansa naisten suojelijoina.

Kuten suurin osa tanskalaisista, minäkin olin järkyttynyt raiskaustapauksesta kuullessani. Sekä tapauksen brutaalisuus että naisen jääminen vaille apua tuntui hirvittävältä. Ennen tätä tapausta en ollut ottanut islamin ja muslimimaahanmuuton kritiikkiä kuuleviin korviini, mutta sen jälkeen aloin kuunnella vakavissani. Noihin aikoihin olin edelleen varma että integraatio onnistuisi ennen pitkää ja että jännitteet etnisten ryhmien välillä johtuivat pääasiassa yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Pelkäsin myös arvostelua muiden taholta siinä määrin etten kertonut heille epäilyksistäni. Nyt on toisin: en enää äänestä sosiaalidemokraatteja enkä välitä siitä mitä ihmiset ajattelevat muslimikulttuuria yms. koskevista mielipiteistäni. En ole myöskään enää passiivinen – tunnen kunnia-asiakseni puolustaa alistettuja musliminaisia ja vapauksiamme ja näyttää ihmisille, että meillä on oikeus sanoa kakistelematta mitä mieltä olemme islamista ja muslimimaahanmuutosta.

Sivumennen sanoen: kävi sattumalta niin, että kolme noista neljästä muslimipojasta tuomittiin joksikin aikaa laitokseen jossa minä olin tuolloin töissä. He olivat epävarmoja, hämmentyneitä nuoria miehiä, joilla oli muslimimiehille liiankin tyypilliset sovinistiset asenteet ja voimakas uhrimentaliteetti eikä mitään varsinaisia elämänarvoja, paitsi pyrkimys saada mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä vaivalla.

Kertoisitko konfliktistasi Kööpenhaminan kaupunginhallituksen kanssa?

Tehtyäni vuosia töitä sekä tanskalais- että muslimilasten ja -nuorten kanssa minulle oli valjennut, että näiden kahden kulttuurin välillä on hyvin syviä psykologisia eroja. Nämä erot ovat niin syvällekäyviä että muslimien täytyisi luopua monista perustavista arvoistaan voidakseen integroitua yhteiskuntaamme ja tuntea itsensä tanskalaisiksi, suomalaisiksi, saksalaisiksi jne.

Koska olen rikollisuuteen ja maahanmuuttajiin erikoistunut psykologi, Kööpenhaminan integraatiovastaava Jakob Hougaard kutsui minut osallistumaan integraatiota käsittelevään konferenssiin kaupungintalolla. Keskustelu koski rikollisia maahanmuuttajia, maahanmuuttajia ja integraatiota, maahanmuuttajia ja terrorismia, maahanmuuttajia ja rinnakkaisyhteiskuntia jne. Minua alkoi ärsyttää keskustelun yleinen kulku, sillä kaikki osanottajat niputtivat ”maahanmuuttajat” yhteen ikään kuin he kaikki tulisivat samasta kulttuurista. Esitin omana käsityksenäni että suurin osa ongelmallisista maahanmuuttajista tulee muslimikulttuureista ja että meidän tulisi ratkaisuja ja toimintamalleja miettiessämme ottaa huomioon kulttuuriset tekijät. Tämä oli liian suoraa puhetta sekä Hougaardille että suurimmalle osalle keskustelijoista. Toinen keskustelu konferenssissa koski sitä että meidän pitäisi auttaa rikollisia maahanmuuttajia löytämään rauha elämässään rohkaisemalla heitä suuremmassa määrin uskonnon pariin. Tällöin minä muistutin Hougaardia ja muita keskustelijoita monista Koraanin kohdista, joissa yllytetään muslimeja tekemään rikoksia – ja että monet Kööpenhaminan moskeijoista tiedetään erittäin radikaaleiksi. Tämäkin oli poliitikoille liikaa.

Sittemmin olen väitellyt Kööpenhaminan pormestarin kanssa sanomalehti Jyllands-Postenin nettisivuilla pitämässäni blogissa nimeltä ”Kulttuurien kuilu”. Debatti alkoi siitä että hän lupasi kustantaa muslimien uskonnolliset juhlat, jos nämä auttaisivat häntä tulemaan valituksi uudelleen paikallisissa vaaleissa 17. 11. 2009. Hän ei muuten voittanut vaaleja. Valitettavasti voittaja, Klaus Bondam, on tavallaan vielä huonompi vaihtoehto: koska hän on avoimesti homoseksuaali ja käyttää meikkiä, hänellä tulee luultavasti olemaan vaikeuksia kommunikoida muslimiyhteisön kanssa.

Miksi muslimien kanssa on niin vaikea saada aikaan dialogia korkeasta rikollisuusasteesta ja integraatio-ongelmista?

Syy piilee kulttuuripsykologiassa. Muslimikulttuurissa ihmiset katsovat, että heidän elämäänsä kontrolloivat pääasiassa ulkopuoliset tekijät: islam, Allah, imaami, perheen isä, kulttuurin normit ja perinteet sekä – aina kun ilmenee jokin ongelma – vääräuskoiset ja etenkin vääräuskoiset auktoriteetit. Länsimaisessa kulttuurissa tilanne on monessa suhteessa päinvastainen. Katsomme olevamme itse vastuussa elämästämme. Pidämme motivaatiotamme, elämänkatsomustamme, ajattelutapaamme, kommunikointi- ja toimintatapojamme tärkeimpinä elämäämme vaikuttavina tekijöinä. Siksi meillä on niin paljon psykiatreja ja terapeutteja, suuri määrä yhteiskuntatieteitä, rivikaupalla elämänhallintakirjoja yms., jotka on kirjoitettu sisintä elämäämme ajatellen ja perustuvat sille ajatukselle että me luomme ja hallitsemme itse elämäämme. Nämä asiat ja tämä katsantokanta puuttuvat muslimikulttuurista. Jos olet muslimi ja sinulla on jokin ongelma, sinua ei ole kasvatettu ajattelemaan: ”Mitä teen väärin koska joudun jatkuvasti vaikeuksiin?” Muslimikulttuurissa katse on aina suunnattu ulkomaailmaan: ”Kuka teki tämän minulle, minun elämälleni?”

Tällainen ajattelutapa saa ihmisen pitämään aina itseään uhrina ja jotakuta tai jotakin ulkopuolista syypäänä ongelmiinsa. Professori Bernard Lewis, kuuluisa islam-historioitsija, on tehnyt saman havainnon. Hän muotoili tämän kulttuurieron niin, että länsimaalaiset kysyvät: ”Mitä tein väärin?”, kun taas muslimit kysyvät: ”Kuka teki tämän minulle?”

Niinpä monet muslimit ovat sitä mieltä etteivät he ole itse vastuussa ongelmistaan. Ja on vaikea puhua ihmiselle hänen ongelmistaan jos hänen mielestään kaikki on jonkun muun syytä...

Liittyykö rikollinen käyttäytyminen jotenkin kasvatukseen?

Mitä suurimmassa määrin. Hyvän kasvatuksen saaneilla ihmisillä on yleensä hyvä itsetunto, he ovat yleensä hyväntuulisia ja osaavat ratkaista ongelmansa rakentavalla tavalla. Heidän on helppo rakastaa lähimmäisiään ja olla hyödyksi sekä heille että itselleen.

Kokeneena ammattipsykologina voin kertoa että useimmilla rikollisilla on sisimmässään paljon vihaa, epävarmuutta ja hyvin vähän kykyä empatiaan. Tärkeä kysymys on seuraava: miksi niin monet muslimit saavat sellaisen kasvatuksen joka tekee heistä rikollisia?

Vastaan kysymykseen analogialla. Jotkin perheet tarjoavat lapsille hyvän kasvuympäristön. He oppivat ottamaan vastuuta, tuntemaan empatiaa ja tajuamaan että tuhoisat tunteet kuten viha, kateellisuus, kostonhalu jne. ovat negatiivisia ja että ne tulee pitää kurissa. Toiset perheet taas tarjoavat huonon kasvuympäristön: lapsista tulee yhteistyökyvyttömiä, haluttomia sopeutumaan yhteiskunnan sääntöihin, piittaamattomia muista ja itsestään jne. Tässä mielessä jokaisessa perheessä on oma kulttuurinsa, omanlaisensa tunne- ja kulttuuriympäristö joka muokkaa siinä kasvavia ihmisiä. Perheet ovat erilaisia ja voivat vaikuttaa ihmisten kehitykseen terveellisellä tai epäterveellisellä tavalla, ja sama pätee myös kulttuureihin.

Ei ole epäilystäkään että muslimikulttuuri tarjoaa yleisesti ottaen epäterveen kasvuympäristön. Sille ominainen vihan ihailu, naisellisten piirteiden (joita psykologiassa kutsutaan ”feminaksi”) tukahduttaminen, epävarma suhde kunniaan, uhrimentaliteetti ja kyvyttömyys nähdä yhteys oman käytöksen ja omien ongelmien välillä on kaikki omiaan luomaan epäkypsiä, aggressiivisia ja matalalla itsetunnolla varustettuja yksilöitä.

Pidetäänkö näkemyksiäsi poliittisina eikä ammattipsykologin esittäminä kiihkottomina havaintoina?

Minua ja kirjaani on toki kritisoitu. Kuten voitte itsekin kuulla, sanon asiat suoraan. Mutta kriitikoillani joko ei ole kokemusta työskentelystä muslimien kanssa tai sitten he ovat itse muslimeja. Kun luennoin opettajille ja sosiaalityöntekijöille kouluissa joissa on paljon muslimeja, he ovat aina samaa mieltä kanssani. Noissa tilaisuuksissa keskustelu ei koske sitä, olenko väärässä vai oikeassa, sillä he kaikki ovat tehneet täsmälleen samanlaisia havaintoja kuin minä. Luentojen päätteeksi siirrymme heti pohtimaan ratkaisuja. Kirjani arvosteltiin hiljattain tanskalaisten ammattipsykologien lehdessä PsykologNyt. Arvostelu oli hyvin myönteinen ja kirjaa kuvailtiin ”provosoivaksi herätyshuudoksi, vakuuttavaksi ja konkreettisiin esimerkkeihin perustuvaksi”. Myös monet sanomalehdet kirjoittivat siitä myönteisesti ja jopa kuuluisin muslimipoliitikkomme, Naser Khader, joka on itsekin kirjoittanut kirjan muslimikulttuurista, antoi siitä myötämielisen lausunnon. Khaderin mukaan ”Nicolai Sennelsin ammattikokemus on poikkeuksellinen ja hänen selkeät esimerkkinsä tekevät tästä kirjasta pakollista luettavaa jokaiselle opettajalle ja sosiaalityöntekijälle”. Ihmiset joilla on kokemusta muslimeista pitävät minua kokeneena ammattipsykologina.

Mikseivät media ja akateemiset piirit reagoi millään tavoin? Johtuisiko tämä siitä että ne toimittajat ja yliopistoväki, joilla on niin sanoakseni oma lehmä ojassa myönnytyspolitiikassa, olisivat vaarassa joutua luopumaan urastaan? Paluu assimilaatiopolitiikkaan merkitsisi monille monikultturismista uran tehneille ihmisille mediassa ja yliopistoissa henkilökohtaista katastrofia.

Tärkein opinkappale akateemisissa piireissä on se että syyn ja seurauksen laki ei päde muslimien kohdalla. Tarkoitan syyllä ja seurauksella yksinkertaisesti sitä että ihmiset luovat itse oman elämänsä. Yliopistomaailmassa opetetaan että köyhien ja yhteiskunnalle vahingollisten ihmisten kohtalo on meidän muiden käsissämme. Kuitenkin on selvää että muslimit ovat itse vastuussa ongelmistaan kieltäytymällä integroitumasta, oppimasta tanskaa, tarjoamasta lapsilleen koulutusta, työskentelemästä, avautumasta läntiselle kulttuurille jne. Naisellisten piirteiden tukahduttaminen on erityisen vahingollista sekä heidän naisilleen, miehilleen ja lapsilleen että mahdollisuudelle rakentaa vapaita, demokraattisia ja humaaneja yhteiskuntia. Yliopistoväen mielestä syyn ja seurauksen laki pätee ainoastaan rikkaiden ihmisten kohdalla: kun he ovat epätoivoisia tai epäonnistuneita, se on heidän omaa syytään ja heille ihan oikein... Naurettavaa. Jos emme halua näyttää ihmisille, missä määrin he ovat itse vastuussa ongelmistaan, kuinka voimme opettaa heitä ratkaisemaan nuo ongelmat?

Iso-Britannia ja Ruotsi tuntuvat kilpailevan siitä, kumpi on Euroopan mestari lakaisemaan ongelmat maton alle. Tanskaa taas pidetään joskus eräänlaisena vapaamman keskustelun edelläkävijänä. Mutta tämä käsitys Tanskasta ei ehkä ole täysin oikea – osa tanskalaista mielipideilmastoa ovat kuitenkin edelleen Tøger Seidenfaden ja DR. Onko Tanskan politiikassa siis muuttunut viime vuosina niin paljon kuin puheista voisi päätellä?

Tanska on maailmankuulu avoimesta islamia ja muslimimaahanmuuttoa koskevasta keskustelusta. Ja tämä huomio on epäilemättä ansaittu. Sanomalehdissä julkaistaan jatkuvasti kirjeitä joissa kritisoidaan islamia ja muslimien epäonnistunutta integraatiota. Tanskalaiseen kulttuuriin yksinkertaisesti kuuluu, että ihmisiä jotka suuttuvat arvostelusta ja menettävät malttinsa pilkataan julkisesti. Meillä on toki myös ihmisiä jotka eivät tajua islamin ja etnisten jännitteiden vaaraa. Ei ole epäilystäkään että äärivasemmistolaiset lehdet kuten Tøger Seidenfadenin Politiken menettäisivät lukijoita – ja siten myös rahaa – jos ne ottaisivat realistisemman asenteen näihin ongelmiin. Mutta ne menettävät lukijoita joka tapauksessa ja ainoat äärivasemmistolaiset puolueet, Enhdeslisten ja De Radikale Venstre, ovat nekin hiljalleen valumassa eduskunnan viemäristä alas. Normaali kadunmies ja -nainen näkee selvästi mitä maallemme on tapahtumassa. Hän tapaa aggressiivisia muslimeja diskoissa, lastensa kouluissa, metrossa jne. On tärkeää että ihmiset puhuvat näistä asioista. Jokainen joka mainitsee muslimimaahanmuuttoa koskevista huolistaan vaikkapa työpaikalla auttaa monia työtovereitaan ajattelemaan asiaa ja puhumaan siitä avoimemmin töissä, perheaterioilla jne.

Jos saisit päättää, mikä olisi tärkein muutos jonka tekisit tavassa käsitellä muslimimaahanmuuttajia?

Ihmisten kutsuminen täysin erilaisesta kulttuurista asumaan meidän maissamme on suurin sosiologinen koe ihmiskunnan historiassa ja on selvää että se päättyy huonosti. Syvällekäyvät muutokset kokonaisen maanosan demografiassa ovat äärimmäisen vaarallisia. Maahanmuuttajat joilla ei ole halua assimiloitua – siis omaksua kulttuurimme ja tulla länsimaalaisiksi – eivät kuulu tänne. Meidän pitäisi löytää planeetaltamme jokin paikka jossa sellaiset ihmiset voisivat elää ilman painetta sopeutua ja jossa heidän yhteiskunnalle haitallinen käytöksensä, uskonnollinen fanatisminsa ja taloudellinen taakkansa ei vahingoittaisi heidän ympäristöään.

Maahanmuuttokriittisillä keskustelupalstoilla myönnytyspolitiikkaa pidetään onnistuneen integraation täydellisenä vastakohtana. Etenkin muslimivoittoisilla alueilla asuneet tanskalaiset ja ruotsalaiset sanovat että myönnytykset saavat muslimit vain vaatimaan lisää. Onko myönnytyksillä vaikutusta rikollisuuteen? Ovatko kaikki myönnytykset pahasta vai näetkö niissä joitakin valoisia puolia?

Myönnytykset vahvistavat epäilemättä muslimien tunnetta että he ovat voimakkaita ja oikeassa. Se saa myös meidät näyttämään heikoilta heidän silmissään. Heidän uhrimentaliteettinsa kasvaa joka kerta kun joku myönnytyspolitiikan harjoittaja avaa suunsa. Myönnytykset nimittäin kuuluvat läntiseen perinteeseen. Me odotamme että tekemällä kompromisseja ja olemalla ystävällisiä saamme toiset tuntemaan kiitollisuutta ja tekemään parhaansa ratkaistakseen ongelmansa. Muslimit ajattelevat toisin – heidän kulttuurissaan koira joka haukkuu kovimmin pääsee päälliköksi.

Me olemme tottuneet ajattelemaan että vain pienet koirat haukkuvat – isojen koirien ei tarvitse haukkua, koska ne voivat tehdä mitä haluavat. Kun ne haukkuvat, ajattelemme että ne ovat epäkypsiä ja tarvitsevat vain lisää kasvatusta. Tekemällä myönnytyksiä ja kompromisseja omien arvojemme suhteen saamme muslimit pitämään meitä heikkoina ja haavottuvaisina, ja he tuntevat yhä vähemmän tarvetta sopeutua kulttuuriimme. Myönnytyspolitiikka on kuolettava seuraus kyvyttömyydestä ymmärtää tätä oleellista eroa läntisen ja islamilaisen kulttuurin välillä.

Pahinta mitä myönnytyspoliitikot ja poliittinen korrektius ovat saaneet aikaan on se että monet ihmiset pelkäävät sanoa mielipiteensä. Ihmiset pelkäävät vaikuttavansa rasistilta tai saavansa huonon maineen. Minun neuvoni heille on: älkää välittäkö! Jos näkisitte neljän pojan raahaavan tyttöä hiuksista – ettekö yrittäisi estää heitä? Jos olette vakavasti huolissanne islamista ja muslimimaahanmuutosta – eikö teidän vastuunne ole puhua siitä?

 

[MÖYKKYNEN]

Tossa vielä lisää tästä uhrimentaliteetista. Teksti on vaaliehdokas Junes Lokan facebook sivulta.

Loistava kirjoitus alan asiantuntijalta. Viimeisessä kappaleessa hyvä ohje kaikille. Suomessa tosin on niin tiukka median harrastama sensuuri, että kriittiset mielipiteet joko ei pääse ollenkaan läpi tai sitten niitä vääristellään, jotta ne saadaan vaikuttamaan rasismilta. Tämän takia kaikki muut kanavat on syytä käyttää tehokkaasti tiedon levittämiseen. Keskustelufoorumit, sosiaalinen media, ym sähköinen viestintä sekä tietysti kavereiden ja kolleegoiden kanssa keskustelut jne

Pahinta mitä myönnytyspoliitikot ja poliittinen korrektius ovat saaneet aikaan on se että monet ihmiset pelkäävät sanoa mielipiteensä. Ihmiset pelkäävät vaikuttavansa rasistilta tai saavansa huonon maineen. Minun neuvoni heille on: älkää välittäkö! Jos näkisitte neljän pojan raahaavan tyttöä hiuksista – ettekö yrittäisi estää heitä? Jos olette vakavasti huolissanne islamista ja muslimimaahanmuutosta – eikö teidän vastuunne ole puhua siitä?

 

[hoyhenen_kevyt]

Kiitos tästä!

Edit. Muuten niin surulliseen juttuun saatiin erittäin hyvä lopetus koiravertauksella :lol2:

 

[MÖYKKYNEN]

...tuo sota loppuu niin rasupäät aloittaa uuden, näihän se on mennyt jo monta kymmentä vuotta)

Tämä. Humanitääristen mamujen ottaminen tänne on yhtä tehokasta auttamista kuin veden kantaminen ämpärillä kaivoon. Muslimit sotii AINA. Kun yksi sota jossain loppuu niin toinen alkaa eikä se tule koskaan loppumaan ellei Islamia saada kitkettyä pois maapallolta lopullisesti mutta sehän olisi täyttä utopiaa. Toinen keino lopettaa ko. maiden sodat olisi poistaa sieltä kaikki ihmiset mutta se on yhtä todennäköinen skenaario kuin tuo ensimmäinenkin.

 

[Dona]

Abdigadir Osman Hussein ? Wikipedia

Näitä lisää tänne!

 

[MÖYKKYNEN]

Abdigadir Osman Hussein ? Wikipedia

Näitä lisää tänne!

Karkoitushan on täysin poissuljettu vaihtoehto, koska tämäkin märmätti on lienee vainottu kotimaassaan, joten olisi epäinhimillistä lähettää se sinne takaisin.

 

[Tarmo Siima]

Abdigadir Osman Hussein ? Wikipedia

Näitä lisää tänne!

Näissä pakolaisissa on se ongelma, että lukemani perusteella suuri osa pakolaisista ovat niitä, jotka sitä apua vähemmän tarvitsevat ja huonoimmissa oloissa asuvat ovatkin sitten siellä kärsimässä. Itse ottaisin mieluusti Syyriasta ihmisiä, jotka sitä apua tarvitsevat, mutta todennäköisesti sieltä tulisi joku rikas raiskari, jolla ei ole mitään hätää. Abdigadirhan oli sotilas ja tuli Neuvostoliiton kautta, joten tuskin oli ihan kärkipäässä kun katsotaan apua tarvitsevia.

 

[Ihmisapina]

Näissä pakolaisissa on se ongelma, että lukemani perusteella suuri osa pakolaisista ovat niitä, jotka sitä apua vähemmän tarvitsevat ja huonoimmissa oloissa asuvat ovatkin sitten siellä kärsimässä. Itse ottaisin mieluusti Syyriasta ihmisiä, jotka sitä apua tarvitsevat, mutta todennäköisesti sieltä tulisi joku rikas raiskari, jolla ei ole mitään hätää. Abdigadirhan oli sotilas ja tuli Neuvostoliiton kautta, joten tuskin oli ihan kärkipäässä kun katsotaan apua tarvitsevia.

Mun mielestä Syyriasta ei tarvitsisi ottaa ketään. Samalla rahalla mikä kuluisi 500 henkilön auttamiseen, voitaisiin paikan päällä auttaa moninkertaista määrää ihmisiä. Muutenkin se 1,5 miljoonaa euroa josta on puhuttu, ei kyllä todellakaan kattaisi kaikkia kuluja, mitä ne syyrialaiset täällä aiheuttaisi. Siinä ei ole myöskään mitään järkeä, että ongelman aiheuttamia sotkuja halutaan siivota, mutta itse ongelmaa ei. Jos kemiallisten aseiden käyttö on kielletty, mutta YK ei halua rangaista siitä, niin sehän tekee koko YK:sta ja sen sopimuksista merkityksettömiä. Vähän samaan tapaan kuin EU:ssa kasvu ja vakaussopimukset yms. YK:n pitäis käydä lopettamassa se sota, tai sitten pakolaismäärä tuplaantuu joka vuosi, ja aina toistetaan sitä samaa mantraa, että "ei se 500 pakolaista niin paljoa ole".

Edit. Kannattaa tosiaan miettiä sitä kuinka suuri ero on 1,5miljoonan euron ostovoimalla Suomessa eli kalleimmassa euromaassa ja Syyriassa, joka on kehitysmaa.

 

[Tarmo Siima]

Jos pystytään auttamaan 500, jotka muuten menehtyisivät, niin itse ainakin kannatan heidän ottamista Suomeen; maksoi mitä maksoi. (mielestäni jonkun arabin henki, jota en koskaan tule näkemään, on silti arvokkaampi kuin mikään raha maailmassa)
Olen samaa mieltä siitä, että se ongelma pitää hoitaa, eikä sotkuja, mutta kyllä hädässä voisi edes sen pienen joukon pelastaa.

Vähän sama kuin jonkun denan hoitaminen jatkuvasti alkoholimyrkytyksistä. Ongelmaanhan pitäisi keskittyä, mutta ei sitä denaa voi kuolemaankaan jättää.

 

[Ihmisapina]

Kuoleeko ne 500 henkilöä jos niitä autetaan paikan päällä? Jos asia on näin, niin paikallisia pakolaisleirejä pitäisi vain tukea enemmän, ja keskittyä vähemmän siihen pakolaisten ottamiseen. Silloin ne 500 eivät ehkä kuolisi.

 

[Tarmo Siima]

Älä ymmärrä sanaani väärin. Jota voidaan auttaa paikan päällä, häntä paikan päällä autettakoon. Ei minulla ole mitään hinkua varastoida ulkomaalaisia Suomeen.
Mutta tiedän pakolaisia, joita ei oltaisi voitu auttaa omassa maassaan, joten he tulivat Suomeen. En ole tilanteeseen perehtynyt niin syvällisesti, että osaisin kertoa, onko tarvetta ottaa syyrialaisia Suomeen.
Jos pakolaisten rahtaamisesta tässä tilanteessa ei ole mitään hyötyä, niin ei rahdata.

 

[Penkkitopi]

Sen pitäisi olla Suomelle yksi paskan hailee kuoleeko Syyriassa 500 pakolaista vai ei. Ei ole meidän ongelma. Maailmassa on paljon muitakin kriisipesäkkeitä ja hädässä olevia ihmisiä, mutta nämä eivät ole yhtä mediaseksikkäitä tapauksia kuin Syyrian rähinät.

Maailmasta ei kriisit tai hätä lopu väestön siirroilla maailman persvaoista tänne sivistyksen keskelle, mutta väestönsiirroilla kuitenkin heikennetään jatkuvasti länsimaiden yhtenäisyyttä, taloutta, kulttuuria ja kaikkea sitä, minkä takia Eurooppaa on pidetty aikoinaan maailman napana. Samalla nuo kriiseilevät maailmankolkat pysyvät edelleen samankaltaisina mätäpaisena kuin ne ovat nyttenkin - siitä pitää huolen hallitsematon väestönkasvu.