Maahanmuutto

[Raejuusto]

Tarkoitatko Ford-tarinalla, että kaikki yritykset pitäisi viedä pörssiin?

Jos isoksi kasvamaan päin oleva yritys toimii kilpailluilla markkinoilla, ja haluaa säilyttää asemansa suunnilleen samanlaisena suhteessa kilpailijoihin, sillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kasvaa samaa vauhtia kuin kilpailijat. Tietyn mittakaavan saavuttaneet firmat hakeutuvat luonnollisesti pörssiin, joka on tarkoitettu sitä varten että pääomaa voidaan nostaa vaivattomammin. On siellä pieniäkin ja paikallisia firmoja, mutta usein aloilla joilla osa rahoituksesta on järkevintä hoitaa pörssin kautta.

Sehän vasta jakomielistä onkin, että eläkerahat sijoitetaan pörssiin! Siis samat yritykset aiheuttavat tuskaa työntekijöille, joiden eläkesäästöjä ne "turvaavat". Mielestäni eläkerahat pitäisi sijoittaa toisin, se olisi eettisesti kestävämmällä pohjalla.

Eettisesti kestävintä on se että muunmuassa sinun yrityksesi luoma tuotteen lisäys maksimoituu kansantalouden joka portaalla parhaalla tavalla. Tämä ei ole mikään mielipidekysymys vaan tosiasia jota ei voi ohittaa. Vapailla rahoitusmarkkinoilla toimijat pyrkivät tähän, ja niin pyrkii varmasti yrityksesikin kun se etsii investointikohteita. Vai miksi muuten olet sinne Viroon niin innokkaasti matkalla?

Miksikö perheyrittäminen on kestävämmällä pohjalla kuin "pörssiyrittäminen"? No siksi, että perheyrittäjät eli omistajat työskentelevät yrityksessä ja ansaitsevat siten palkkansa. Ovat siis palkansaajien kanssa suurin piirtein samassa asemassa. Erona on suurempi henkilökohtainen riski (usein vastuussa koko omaisuudellaan yrityksen taloudesta), mutta myös mahdollisuus parempiin ansioihin.

Riski kulkee käsi kädessä tuoton kanssa, ja on siten yhteydessä myös pääoman kustannukseen jonka yritys kohtaa. Kotitehtävä: kirjoita essee aiheesta "Miksi pörssistä rahoituksen hakeminen on useimmiten halvempaa kuin perheenjäseniltä ja sukulaisilta" tai "Kauppalaivailu, löytöretkeily ja osakeyhtiön alku keskiajan euroopassa".

Pörssiyhtiössä valtaosa omistajista ei työskentele yhtiössä, eli niistä rahaa pitää saada, työntekijöiden lisäksi, yrityksen "ulkopuolisille" rahoittajille. Tarvitaan siis suurempi kate ja tehokkuus täytyy maksimoida. Tämä tehokkuus ja kate otetaan nykyisin yhä useammin työntekijöiden selkänahasta.

Työntekijät luovuttavat selkänahkansa omistajille, ja vastapainoksi saavat asua lämpimissä kodeissa, ajella autoilla, syödä jalostettua ruokaa, kasvattaa lapsiansa ja matkustella, ja myös nauttia yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Kuulostaa kyllä ihan reilulta vaihtokaupalta minusta. Olisiko parempi olla luovuttamatta sitä selkänahkaa, silloin ei toisaalta yritys olisi millään perusteella velvollinen maksamaan palkkaakaan jolla tätä hyvinvointia ihmiset rahoittavat?

Jos pienien ja keskisuurien yritysten toimintaa helpotetaan, tilanne tasapainottuu. Mutta kuten sanottu, siinä samalla joku voi rikastua. Se ei Suomessa ole kovin suosittua, joten verotus säilyy pörssiyhtiöitä suosivana.
Teemu Selänne saa tienata 10 miljoonaa, mutta naapurin yrittäjä mielellään ei!

Epätasapainoa en näe missään mutta olen samaa mieltä, kaikilla yrityksillä on juuret pk-yrityksissä ja sankariyrittäjissä, joita tähän maahan tarvitaan tuhansittain lisää. Sen pitäisi olla heikoista huolehtimisen ja järjestyksen ylläpitämisen jälkeen yhteiskunnan prioriteetti numero kolme.

 

[Kaapeli]

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/...a+lisää+maahanmuuttajia/1135225504074?ref=rss

Viimeksihän tuo tulos oli että enimmistö ei halunnut lisää maahanmuuttajia

Kysymyksenasettelu vaikuttaa paljon ja tuossa kyselyssä se on selkeästi ollut kompastuskivenä. On kummallista esimerkiksi, että maahanmuuttoa koskevassa gallupissa yleisin perustelu on tuon mukaan ollut "ongelmat pitäisi ratkaista lähtömaassa". Tuo on selkeä merkki siitä etteivät vastaajat ole edes ymmärtäneet kysymystä tai eivät ole perillä maahanmuuton nykytilasta. Suomessa asuvista ulkomaalaisperäisistä alle kymmenisen prosenttia on pakolaisia, mutta suomipölhöille maahanmuuttaja on synonyymi pakolaiselle.

 

[sivis]

Veroparatiisit ovat seurausta epäonnistuneesta talouspolitiikasta. Syy ei siis ole kansallisvaltioiden vaan vasemmistolaisen politiikan, jota niissä harjoitetaan.

Jos esimerkiksi Suomessa harrastettasiin oikeistolaista veropolitiikkaa (alhaiset yritysverot, tasavero jne), ei veroparatiiseihin mentäisi. Kaikki raha pyörisi Suomen taloudessa ja meillä menisi todella hyvin! Köyhien määrä olisi huomattavasti alhaisempi kuin nyt ja rikkaita myöskin olisi nykyistä enemmän. Palvelutkin olisivat parempia.

Olipa mielenkiintoinen väite. Minkäköhän takia sitten "Yhdysvaltalaisyrityksistä 61% ei maksanut lainkaan liittovaltion veroja vuosina 1996-2000. Veroparatiiseilla oli oma roolinsa tässä veronkierrossa." Eikös Yhdysvallat ole oikeistolaisuuden mallimaa? Nimenomaan alhainen tulovero ja yrityksiä kohdellaan kiltisti?

Lisäksi, kansallivaltiot ovat ahneuksissaan luoneet veroparatiisit / offshore-talouden pyrkiessaan haalimaan mahdollisimman paljon pääomaa ja tuotantoa omalle suvereenille alueelleen. Esimerkiksi Briteillä on Gibraltar, (Malta), Jersey jne. Laillinen pohja offshore-taloudelle luotiin jo 1880-luvulla Isossa-Britanniassa.

Ei auta, että on alhainen verotus. Joku tarjoaa aina nollaverotusta. Mutta, sehän on yritykseltä vain rationaalista siirtyä tällaiseen valtioon (veroparatiisiin) toimimaan? -Vastaus on toki: niin on!

Mitäs jos yritysten yhteiskuntavastuuseen lisättäisiin verojen maksaminen? Verotuksen tulisi toimia muiden yhteiskuntavastuullisten kriteerien täyttämisen ehtona. Jos erilaiset sijoitus- ja eläkerahastot ottaisivat määritetyn yritysveroprosentin maksamisen yhdeksi sijoituskriteerikseen, muuttaisi tämä ratkaisevasti yritysten suhtautumista verojensa maksamiseen.

Otin Karl Marxin tähän mukaan, koska hänen aatteidensa mukaan yritysten liikehdintä estetään sillä, että otetaan yritykset valtion haltuun. Tuosta harrastamastasi provosoivasta yritysten syyttelystä on aina lyhyt matka sosialismi-marxismiin.

On älytöntä leimata kaikki sääntely ja verotuksen puolesta puhuminen sosialismiksi, marxismiksi tai kommunismiksi. Esimerkiksi sairaalapalveluiden toteuttaminen "vapaan markkinatalouden periaatteiden" mukaisesti kusee pahasti. Pelkät sairausvakuutukset (ja MedicAid / MediCare) ovat erittäin huono tapa toteuttaa tämä, tästä on todella huonoja kokemuksia esim. jenkeissä.

Enkä todellakaan tarkoita sitä, että yritykset pitäisi ottaa valtion haltuun, vaan valtioiden pitäisi joko keskenään luoda yhteiset pelisäännöt verotukselle tai luoda ylikansallinen toimija tätä hallinnoimaan. Utopia? Ehkä, mutta tavoittelemisen arvoinen sellainen.

 

[pååtta]

heh 36+56+9=101 aika kieli poskella tehty kysely

 

[Tuomas H.]

Pörssissä on jo siivous-, pesula- ja jätehuoltofirmakin, vaikka ne toimivat paikallisesti. Pörssin tavoitteena on harvainvalta, siis suurin piirtein sama kuin sosialismi-kommunismissa.

Onhan maailmassa autotehtaita, jotka eivät ole pörssissä. Silloin pitää vain erikoistua. Fordin jälkeläiset söivät isoisänsä periaatteet. Nyt ollaan kusessa, Volvo taitaa olla ainoa koko Ford-pörssikonsernin tuottava merkki. Se siitä pörssi ihanuudesta, joukkoirtisanomiset edessä.

Kyllä te tämän joskus tajuatte, nyt vielä on kivaa seurailla pörssikursseja ja leikkiä sijoittajaa. Ehkä moni ekonomi luulee tulevansa menestyväksi meklariksi, mutta niin ei monelle käy.:whip:

Ihan kuriositeettina kysyisin, itse yrityksen edustajana, voisitko kertoa tarkemmin paremman järjestelmän kuin pörssin, jossa saataisiin nopeasti uutta pääomaa mahdolliselle laajentumispyrkimykselle? Muilla tavoin toimiva kauppa- ja markkinapaikka? Kuka hoitaisi osakkeiden välityksen tällöin, ostetaan suoraan yritykseltä vai miten? Kuinka nopeasti tällöin markkinahinta muodostuisi ja miten saisit osakkeesta edes pörssiin verraten likvidin? Eikö hintainformaation muodostuminen kestäisi tuhottoman kauan; tällöin moni investointi olisi jo liian myöhäistä tehdä... Mielestäni pitäisi kuitenkin kritisoida enemmän mannermaista pankkikeskeistä (vakaata?) järjestelmää ja ottaa puheeksi angloamerikkalainen järjestelmä, joka yleisesti katsottuna on joustavampi. Mikä olisi REALISTINEN muunlainen järjestelmä, jossa allokoiminen ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille olisi nykyistä systeemiä parempi? Pitäisikö Sinun mielestäsi siis Suomessa siirtyä Liikasen aikaan 1980-luvulle, jossa arvopaperikauppaa ei juurikaan tunnettu ja yritysten ulkomainen velka oli Suomen Pankin käsissä vai kuinka? Ongelma Suomen tapauksessa on se, että yrityskauppoja on verotuksellisista seikoista helpompi tehdä (myyntivoitosta siis yhtiöveron maksu muuten), joka ei suosi tarpeeksi kasvavia yrityksiä, joilla voisi olla mahdollisuus oman toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen (esim. Instrumentarium tms..)

Pörssillä itsellään ei tavoitteita ole vaan niin yksityiset ja institutionaaliset sijoittajat pyrkivät saamaan sijoitukselleen mahdollisimman hyvän tuoton riskiin nähden; ja todistettavasti pörssi pitkällä tähtäimellä on aina nouseva. Kaikille sijoittajille myöskään se itse kurssinousu ei ole pääasia vaan monelle riittää perushyvä osingonmaksukyky ja -politiikka.

Totta kai pörssissä on puutteita (erittäin paljonkin!), mutta itselle ei tule heti ensimmäiseksi mieleen yhtä hyvää järjestelmää saada likvidi kauppapaikka ja mahdollinen pääoman kerääminen tulevaisuuden investointeihin; niihin saattaisi ilman pörssiä mennä kymmeniäkin vuosia enemmän kuin nyt.

Nyt vaan innolla odottelen miten Virossa tämäkin on järjestetty....

 

[demppari]

Desimaaleja joskus pyöristetään. 101% ei välttämättä vääristä niin paljon kuin alaspäin pyöristäminen.

 

[pååtta]

Desimaaleja joskus pyöristetään. 101% ei välttämättä vääristä niin paljon kuin alaspäin pyöristäminen.

Kuulostaa ihan järkevältä

 

[Raejuusto]

Mielestäni pitäisi kuitenkin kritisoida enemmän mannermaista pankkikeskeistä (vakaata?) järjestelmää ja ottaa puheeksi angloamerikkalainen järjestelmä, joka yleisesti katsottuna on joustavampi.

Itseasiassa yrityksen rahoitusrakenteen optimaalisuutta määrittää mm. yhteiskunnan lait, jotka ovat historiallisista syistä erilaiset angloamerikkalaisissa ja saksalaisissa maissa (tapa vs. säädösoikeudellinen järjestlelmä). Sillä voi selittää tuota mannermaista pankkijärjestelmää ja käsittääkseni myös japanilaista. Mutta silti mielummin pörssi kuin pankki, ja lakeja voi muuttaa.

 

[Kaaleppi_]

Kuinkahan sattuikin, että tämäkin "tutkimus" osui juuri samalle päivälle Halla-ahon (varmasti täysin neutraalissa valossa esitettävän) haastattelun kanssa? Taitaa olla nimenomaan "tilattu" tutkimus, eli ihan täyttä Voin vain kuvitella, minkälaista mokupropagandan ja mielipiteenmuokkauksen riemujuhlaa se huominen Nyt-liite tulee olemaan.

 

[demppari]

Itelleenhän ne kuoppaa kaivaa ku noi asiat tulee päivänvaloon.

 

[Alan B'stard]

Seuraavassa Nyt -liitteessäkö se Jussin haastattelu on?

 

[Ryti]

I
Totta kai pörssissä on puutteita (erittäin paljonkin!), mutta itselle ei tule heti ensimmäiseksi mieleen yhtä hyvää järjestelmää saada likvidi kauppapaikka ja mahdollinen pääoman kerääminen tulevaisuuden investointeihin; niihin saattaisi ilman pörssiä mennä kymmeniäkin vuosia enemmän kuin nyt.

Nyt vaan innolla odottelen miten Virossa tämäkin on järjestetty....

Muutama vastaus, tosin taitaa olla nyt perinteinen (aito yrittäjyys) ja moderni (sijoittajat, nopeat voitot) näkemys vastakkain.

1. Miksi yritysten pitäisi kasvaa niin nopeasti? Kaikki mikä tulee nopeasti, myös katoaa nopeasti. Sehän aina laman aikana nähdään. Suomalaisten velkaantumisaste on 100% nyt, kohta taas rytisee.

2. Perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta, pörssiyrityksen 3 kuukautta. Siinä melkoinen henkinen ero. Toisessa haetaan pysyvyyttä, toisessa nopeita voittoja.

3. Tulorahoituksella kasvaminen on ainoa järkevä tapa kasvaa. Se mahdollistuu, jos yritysveroa ei ole. Näinhän Virossa ja Irlannissa tehdään ja yritykset kasvavat ilman riskirahoitusta helpommin.

4. Mitä vikaa on kasvaa esimerkiksi 10-20 vuotta? Niinhän kaikki vanhat yritykset ovat tehneet, kasvaneet vuosikymmenten aikana tasaisesti. Siksi ne selviävät sodista ja lamoista.

Ette taida kukaan olla menestyvän kasvuyrityksen omistaja, kun ette näitä asioita ymmärrä?

 

[Ryti]

Olipa mielenkiintoinen väite. Minkäköhän takia sitten "Yhdysvaltalaisyrityksistä 61% ei maksanut lainkaan liittovaltion veroja vuosina 1996-2000. Veroparatiiseilla oli oma roolinsa tässä veronkierrossa." Eikös Yhdysvallat ole oikeistolaisuuden mallimaa? Nimenomaan alhainen tulovero ja yrityksiä kohdellaan kiltisti?

Mitäs jos yritysten yhteiskuntavastuuseen lisättäisiin verojen maksaminen?

On älytöntä leimata kaikki sääntely ja verotuksen puolesta puhuminen sosialismiksi, marxismiksi tai kommunismiksi.

Virolaisista yrityksistä ei yksikään maksa veroja voitostaan, jos voittorahat jätetään taseeseen ja siten yrityksen toimintaa vauhdittamaan. Siten syntyy lähes riskittömiä investointeja ja työpaikkoja helpommin. Nyt Virossa onkin täystyöllisyys.

Yhteiskuntavastuu eli verot kannetaan vasta osingon/palkkojenjako vaiheessa, niin kuin se pitäisi olla Suomessakin! Ettekö te tätä periaatteellista eroa tajua? Siis yrityksen kasvumahdollisuudet pyritään optimoimaan, ilman että yritys joutuu turvautumaan pörssiin tai pankkiin.

Näin yrittäjyyden kynnys alenee, koska vaarana ei ole menettää kaikkea, jos epäonnistuu.

Sosialismia/marxismia uudessa muodossa on monitasoinen verotus. Yrittää kyllä saa, mutta työn tuotos realisoidaan valtiolle veroina. Suomessa keskituloisen yrittäjän verotus on 70-80% luokkaa, kun kaikki verot ja veroluonteiset maksut huomioidaan. Sosialismi/marxismi on siis jo lähes toteutunut niiden yrittäjien/yritysten kohdalla, jotka eivät pääse ulkomaille karkuun. Esimerkiksi Viroon.

Ei siis ole yllättävää, että Virossa lienee jo yli 2000 suomalaisomisteista yritystä.

 

[Ryti]

Jos isoksi kasvamaan päin oleva yritys toimii kilpailluilla markkinoilla, ja haluaa säilyttää asemansa suunnilleen samanlaisena suhteessa kilpailijoihin, sillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kasvaa samaa vauhtia kuin kilpailijat. Tietyn mittakaavan saavuttaneet firmat hakeutuvat luonnollisesti pörssiin, joka on tarkoitettu sitä varten että pääomaa voidaan nostaa vaivattomammin. On siellä pieniäkin ja paikallisia firmoja, mutta usein aloilla joilla osa rahoituksesta on järkevintä hoitaa pörssin kautta.

Eettisesti kestävintä on se että muunmuassa sinun yrityksesi luoma tuotteen lisäys maksimoituu kansantalouden joka portaalla parhaalla tavalla. Tämä ei ole mikään mielipidekysymys vaan tosiasia jota ei voi ohittaa. Vapailla rahoitusmarkkinoilla toimijat pyrkivät tähän, ja niin pyrkii varmasti yrityksesikin kun se etsii investointikohteita. Vai miksi muuten olet sinne Viroon niin innokkaasti matkalla?

Riski kulkee käsi kädessä tuoton kanssa, ja on siten yhteydessä myös pääoman kustannukseen jonka yritys kohtaa. Kotitehtävä: kirjoita essee aiheesta "Miksi pörssistä rahoituksen hakeminen on useimmiten halvempaa kuin perheenjäseniltä ja sukulaisilta" tai "Kauppalaivailu, löytöretkeily ja osakeyhtiön alku keskiajan euroopassa".

Työntekijät luovuttavat selkänahkansa omistajille, ja vastapainoksi saavat asua lämpimissä kodeissa, ajella autoilla, syödä jalostettua ruokaa, kasvattaa lapsiansa ja matkustella, ja myös nauttia yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Kuulostaa kyllä ihan reilulta vaihtokaupalta minusta. Olisiko parempi olla luovuttamatta sitä selkänahkaa, silloin ei toisaalta yritys olisi millään perusteella velvollinen maksamaan palkkaakaan jolla tätä hyvinvointia ihmiset rahoittavat?

Epätasapainoa en näe missään mutta olen samaa mieltä, kaikilla yrityksillä on juuret pk-yrityksissä ja sankariyrittäjissä, joita tähän maahan tarvitaan tuhansittain lisää. Sen pitäisi olla heikoista huolehtimisen ja järjestyksen ylläpitämisen jälkeen yhteiskunnan prioriteetti numero kolme.

Koko tämä Raejuuston tarina on niin suurta paskaa, että harvoin näkee.

Ainoastaan viimeisessä kappaleessa on jotain itua, sillä erotuksella, että yrittäjyys pitäisi nostaa ykkösprioriteetiksi. Sen seurauksista/tuotoksesta maksetaan nytkin heikoista huolehtiminen ja turvallisuus.

Oma yritykseni pyrkii kasvuun vain tulorahoituksella, siksi hakeudumme maihin, joissa se on mahdollista. Veroja maksamme mieluusti, mutta vasta osingonjakovaiheessa. Puolestani osinkoveron voisi korottaa 33 prosenttiin, joka olisi muutenkin järkevä maksimitaso myös tuloveroissa.

Kaksikolmasosaa pitäisi aina jäädä palkansaajalle käteen.

 

[Ryti]

Täysin offaria:

Ja mahdollisesti asiayhteydestä irroitettua, mutta rinnastat sosialismi-kommunismin ja pörssin? Olisiko siis parempi, että siirryttäisiin takaisiin pankkikeskeiseen talouteen ja yritysten rahoitukseen vieraalla pääomalla? Lisättäisiin valtion valtaa rahoituspäätöksissä? Luonnollisesti omaa pääomaa syrjien? Käsittääkseni rahoitusmarkkinat kuitenkin yrittävät mm. edistää pääoman saatavuutta tehokkaasti? Eikö se juuri ole harvainvaltaa, että isot päätökset yritystenkin kohdalla tehdään valtion tiettyjen instanssien toimesta?

Voi olla, että missasin pointin. Pahoittelen tätä.

Kerroin jo miten yritysten rahoitus pitäisi järjestää. Jos yritys ei tuota muutaman vuoden periodilla voittoa, ei sitä kannata rahoittaa muutenkaan.

Marxismista: Sammon Björn Wahlroos oli tiukka kommunisti 1970-luvulla. Tajusi sitten, että pörssin kautta "vallankumous" on helpompaa kuin politiikan. ;)
Kuten tiedämme, Sampo pankki myytiin tanskalaisille ja Nalle pääsee taas ostoksille.

Pörssin sielu on keskittää raha- ja päätösvalta harvoille. Siksi yritykset fuusioituvat ja kasvavat koko ajan. Kohta meillä on yksi ruokafirma, yksi rakennusfirma jne..
Toki asiaa koitetaan kilpailulainsäädännöllä estää, mutta huonolla menestyksellä.

Mm. Ingmannilta sanottiin, että oli pakko myydä Arlalle, kun kilpailu on niin kovaa. Kohta alkavat irtisanomiset Sammosssa ja Ingmannilla. Toivottavasti olen väärässä.

Tästä hienosta globaalista kehityksestä Raejuusto ja kumppanit varmaan iloitsevat. Minä en tykkää.

 

[Raejuusto]

3. Tulorahoituksella kasvaminen on ainoa järkevä tapa kasvaa. Se mahdollistuu, jos yritysveroa ei ole. Näinhän Virossa ja Irlannissa tehdään ja yritykset kasvavat ilman riskirahoitusta helpommin.

4. Mitä vikaa on kasvaa esimerkiksi 10-20 vuotta? Niinhän kaikki vanhat yritykset ovat tehneet, kasvaneet vuosikymmenten aikana tasaisesti. Siksi ne selviävät sodista ja lamoista.

Miksei pääomarahoitusta muualtakin hakemalla kuin omasta kassasta voisi tai saisi kasvaa, jos se kerran on tehokkaampaa ja nopeampaa? Ei se että haetaan kasvuun nopeutta tarkoita sitä että toiminta ei voisi kestää vuosia tai vuosikymmeniä. Yritys on teoriassa ikuinen eikä sen elinkaareen käytännössä vaikuta rahoitusrakenteeseen liittyvät ongelmat vaan useimmissa tapauksissa muiden yritysten kohdistama kilpailu.

Sulla on aika ihmeellisen vääristynyt kuva pörssisijoittamisesta. Se on ihan pitävä väite että pörssiin hakeutuneet yritykset ovat aika pitkälti vastuussa siitä kehitysharppauksesta jonka länsimaiset yhteiskunnat ovat tehneet viime maailmansotien jälkeen. Pörssiin hakeutuminen on mahdollistanut kasvun, mittakaavaedut, työllistämisen, ja ennen kaikkea isot pörssiyhtiöt ovat rakentaneet markkinoita pienemmille pk-firmoille. Vai kuinkakohan monta atk-putiikkia suomessa olisi ilman Microsoftia tai IBM:ää? Tai sama juttu vaikkapa konepajateollisuudelle (konsultointi- ja insinööritoimistot), paperiteollisuudelle (esim. logistiikkafirmat), auto- ja kuljetusalalle (merkkikorjaamot ym.)... Yksi hurjimmista väitteistä, joka on varmasti pääosin tottakin, on että koko tietoyhteiskunta perustuu sille että riskiraha löysi 80-luvulla innovatiiviset tietotekniikkayhtiöt ja mahdollisti niiden kasvun. Sellaista ei voisi tapahtua pelkällä tulorahoituksella koska tuotteiden kehittely maksaa helvetin paljon mutta tuo kassavirtaa vasta pitkän ajan päästä.

Tuli kyllä sellainen dejavuu-fiilis, ihan kuin tästä olisi puhuttu ennenkin :D

Ette taida kukaan olla menestyvän kasvuyrityksen omistaja, kun ette näitä asioita ymmärrä?

Tartteeko olla itse mukana siinä maailmassa jota pyrkii ymmärtämään? Eihän Kyllönenkään ole ajanut koskaan yhtäkään F1-gp:tä, mutta kyllä se mielestäni formuloista jotain ymmärtää.

Itse asiassa aika hassu kysymys, miten usein oikein edes luulet törmääväsi menestyvän kasvuyrityksen omistajaan netin keskustelupalstalla...

Ainoastaan viimeisessä kappaleessa on jotain itua, sillä erotuksella, että yrittäjyys pitäisi nostaa ykkösprioriteetiksi. Sen seurauksista/tuotoksesta maksetaan nytkin heikoista huolehtiminen ja turvallisuus.

Ajattelin olla varovainen ja laitoin sen kolmoseksi, joka sekin on suuri parannus nykyiseen tilaan, jossa yrittäjyys on prioriteetti numero kaksisataakolmetoista.

 

[Meteor]

Muutama vastaus, tosin taitaa olla nyt perinteinen (aito yrittäjyys) ja moderni (sijoittajat, nopeat voitot) näkemys vastakkain.

1. Miksi yritysten pitäisi kasvaa niin nopeasti? Kaikki mikä tulee nopeasti, myös katoaa nopeasti. Sehän aina laman aikana nähdään. Suomalaisten velkaantumisaste on 100% nyt, kohta taas rytisee.

2. Perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta, pörssiyrityksen 3 kuukautta. Siinä melkoinen henkinen ero. Toisessa haetaan pysyvyyttä, toisessa nopeita voittoja.

3. Tulorahoituksella kasvaminen on ainoa järkevä tapa kasvaa. Se mahdollistuu, jos yritysveroa ei ole. Näinhän Virossa ja Irlannissa tehdään ja yritykset kasvavat ilman riskirahoitusta helpommin.

4. Mitä vikaa on kasvaa esimerkiksi 10-20 vuotta? Niinhän kaikki vanhat yritykset ovat tehneet, kasvaneet vuosikymmenten aikana tasaisesti. Siksi ne selviävät sodista ja lamoista.

Ette taida kukaan olla menestyvän kasvuyrityksen omistaja, kun ette näitä asioita ymmärrä?

No selvästi et kyllä ole sinäkään.
Jos oikeasti kuvittelet, että tulorahoituksella kasvaminen on jotenkin optimaalista niin minkään vasta-argumenttien kirjoittaminen on täysin turhaa. Tuossa väität implisiittisesti, että on yhdentekevää lähteekö uusia markkinoita valtaamaan hitaasti odottaen, että kilpailijat ehtivät mukaan, vai nopeasti, jolloin ensimmäisen edusta voidaan oikeasti päästä hyötymään.

 

[Raejuusto]

Pörssin sielu on keskittää raha- ja päätösvalta harvoille. Siksi yritykset fuusioituvat ja kasvavat koko ajan. Kohta meillä on yksi ruokafirma, yksi rakennusfirma jne..
Toki asiaa koitetaan kilpailulainsäädännöllä estää, mutta huonolla menestyksellä.

Veikkaan että omassa yrityksessäsi raha- ja päätösvalta on harvemmalla kuin keskimääräisessä pörssiyhtiössä. Pörssin sielu on hajauttaa omistajuutta, ja siitä voi mielenkiintoisen tarinan lukea keskiajan löytöretkeilijöistä niinkuin vinkkasin. Osakeyhtiö syntyi kun kalliit kauppalaivat lähetettiin merille eikä ollut takeita niiden perillepääsystä, joten syntyi tarve hajauttaa omistus.

Tästä hienosta globaalista kehityksestä Raejuusto ja kumppanit varmaan iloitsevat.

Tottakai, koska se tuo koko maailmaan hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla. Kyllähän siinä sivussa pääsee itsekin rikastumaan jos vaan on rikastumisenhaluinen.

 

[SerialLoser]

Seuraavassa Nyt -liitteessäkö se Jussin haastattelu on?

Kuulemma se on tässä uusimmassa, vastikään ilmestyneessä NYT-liitteessä.

Mutta tämän Hesarin keskustelu jutusta oli kyllä hyvä, veikkaan että kohta Hesarin keskustelupalstaa aletaan taas moderoida isolla kädellä, kun eihän se sovi että ihmiset ajattelevat näin:
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?sourceStart=60&threadID=49343&tstart=0&start=0

 

[Janne22]

Muutama vastaus, tosin taitaa olla nyt perinteinen (aito yrittäjyys) ja moderni (sijoittajat, nopeat voitot) näkemys vastakkain.

1. Miksi yritysten pitäisi kasvaa niin nopeasti? Kaikki mikä tulee nopeasti, myös katoaa nopeasti. Sehän aina laman aikana nähdään. Suomalaisten velkaantumisaste on 100% nyt, kohta taas rytisee.

2. Perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta, pörssiyrityksen 3 kuukautta. Siinä melkoinen henkinen ero. Toisessa haetaan pysyvyyttä, toisessa nopeita voittoja.

3. Tulorahoituksella kasvaminen on ainoa järkevä tapa kasvaa. Se mahdollistuu, jos yritysveroa ei ole. Näinhän Virossa ja Irlannissa tehdään ja yritykset kasvavat ilman riskirahoitusta helpommin.

4. Mitä vikaa on kasvaa esimerkiksi 10-20 vuotta? Niinhän kaikki vanhat yritykset ovat tehneet, kasvaneet vuosikymmenten aikana tasaisesti. Siksi ne selviävät sodista ja lamoista.

Ette taida kukaan olla menestyvän kasvuyrityksen omistaja, kun ette näitä asioita ymmärrä?

Schumpeteriläisen luovan tuhon mukaan on yhteiskunnallekin edullisinta, että heikoimmat nyrkkipajat menevät konkurssiin, koska sitä kautta niihin sitoutunut pääoma(myös inhimillinen) saadaan ohjattua paremmin tuottaviin kohteisiin. Ehkäpä Suomessa menee niin kovin paljon yrityksiä konkurssiin laman aikana, koska täällä yrittäjiksi hakeutuvat väärät ihmiset? Kovin usein maakunnan teollisuuslaitoksen siirtyessä esim. Kiinaan, lähtevät sieltä potkut saaneet ihmiset kokeilemaan siipiään yrittäjänä ilman hyvää liiketoimintamallia, kun ei muualta töitä saada.

Kai sinunkin yrityksellä tarkastellaan yrityksen tuloksentekokykyä ja taloudellista tilannetta usemmin kuin 25 vuoden välein? ;)