Tarkennettakoon sitten protestanttiseksi työetiikaksi ja -moraaliksi, kyllä sille ainakin yliopistossa on annettu merkitystä. Suvaitsevaisuus riippuu uskonnosta, mutta uskonpuhdistusten kautta kristinusko on uusiutunut ja sallinut tieteen kehitykselle myönteisen ilmapiirin. Islamissa ei muuten ole paljon kehitystä näkynyt, mutta hyvin sekin näkyy porskuttavan, suorastaan ihmeellisen elinkykyisenä...
Mieti silti USA:n valtauskontoa ja sen vaikutusta tavallisten ihmisten arkeen, mitä se on ollut ja on edelleen. Kuten sanottua, ei siellä olisi ateistilla mitään mahdollisuutta päästä presidentiksi ja jopa uskonnollinen oikeisto on erittäin vahva ryhmittymä, jonka etuja/ mielipiteitä ei ole varaa loukata, jos huipulle haluaa. Eli eiköhän uskonnolla ole tuollakin vielä yllättävän kova jalansija.
Miten moralisointi ilmenee? Onko se juuri tämä: tottele esivaltaa ja tee työsi hyvin, palkkio odottaa tuonpuoleisessa? Ei tuo minusta moralisoinnilta kuulosta, lähinnä jonkin vakaumuksen mukaiselta ohjeelta. Eli lepopäivä on hanurista? Oletko varma, että tuottavuutesi olisi parempi ilman lepojaksoja? Minä väittäsin jotain muuta. Eivät massat ole ikinä päässeet rikastumaan työnteolla, joten ahneus selittävänä tekijänä kokonaiskehitykselle näyttää erittäin ontuvalta. Eipä entisessä Neuvostoliitossakaan saavutettu mitään kovin kummoista tuottavuutta, vaikka kuinka oli ateistinen valtio ja uskonto oli pois jaloista estämässä kehitystä ja tuottavuutta.
Ja Mehustajalle: jep, samaa mieltä julkiuskovaisuudesta.