- Liittynyt
- 18.2.2015
- Viestejä
- 3 123
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005974349.html
16 faktaa maahanmuutosta ja kotouttamisesta – Afrikasta ja Lähi-idästä tulleista 0,5 prosenttia epäilty seksuaalirikoksista
1. Maahanmuuttajien rikosepäilyt
Maahanmuuttajat ovat suhteellisesti useammin epäiltyinä rikoksista kuin kantaväestö.
Tuhannesta ulkomaalaistaustaisesta oli toissa vuonna rikoksesta epäiltyinä 45. Tuhannesta suomalaistaustaisesta rikoksesta epäiltyinä oli 24.
Kun liikennerikokset jätetään pois, Suomessa asuvien ulkomaalaisten osuus rikosepäilyistä oli 6 prosenttia, suomalaisten 94 prosenttia.
Tilastossa ovat mukana vain poliisirekisterin rikosepäilyt.
Ovatko maahanmuuttajat syyllistyneet rikoksiin kantaväestöä enemmän? Siitä ei ole tuomiolaitokselta tilastotietoa, eli tietoa maahanmuuttajien osuudesta langetetuista tuomiosta ei ole.
2. Maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset
Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet ovat suhteutettuna yliedustettuina seksuaalirikoksista epäiltynä.
TEM ei kertonut lukumäärää, mutta Lähi-idästä ja Afrikasta muuttaneista seksuaalirikoksesta epäiltyinä oli 0,5 prosenttia.
3. Suomi ei juuri kiinnosta EU-kansalaisia
Suomeen muutti 34 012 ihmistä vuonna 2017.
Suomeen muuttaneista on EU:n alueelta vain 23 prosenttia.
Suomeen muutti EU-maista 7 800 ihmistä ja EU:n ulkopuolelta 26 212 ihmistä.
EU-kansalaisista Suomeen muuton yleisimmät syyt olivat työ (52%), perhe (22%) ja opiskelu (10%).
4. EU:n ulkopuolelta Suomeen lähinnä työn, rakkauden ja opiskelun takia
EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttaneista 26 212 ihmisestä kolmasosa (35%) tuli tänne perheen takia, neljännes (25%) tuli töihin ja viidennes (20%) opiskelemaan.
EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttaneista 14 prosenttia tuli tänne kansainvälisen suojelun takia osuus ja 4 prosenttia kiintiöpakolaisina.
5. Yli puolet muutoista Venäjältä ja Virosta
Suomeen muuttaneista yli puolet tulee Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton alueelta sekä Virosta.
Seuraavaksi suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat Irakista, Somaliasta, Kiinasta, Thaimaasta, entisen Jugoslavian alueelta, Vietnamista, Afganistanista ja Turkista.
6. Maahanmuuttajat pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa
Noin kaksi kolmasosaa ulkomailla syntyneistä asuu Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Ulkomailla syntyneistä yli puolet (52%) asuu Uudellamaalla.
Pääkaupunkiseudulla asuu 165 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä.
Segregaatio, eli alueellinen eriytyminen, on vielä maltillista, mutta on vahvistumassa suurimmissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä joka kymmenennen suomenkielisen peruskoulun oppilaista on vieraskielisiä vähintään 40 prosenttia.
7. Suomeen tullaan töihin EU:n ulkopuolelta
Toissa vuonna Suomeen muutti töihin 11 000 henkeä.
Työntekijöitä tulee yhä enemmän EU:n ulkopuolelta.
Työn perusteella Suomessa oleskelun rekisteröi 4 000 EU-kansalaista, joista 1 300 Virosta.
Kolmansista maista Suomeen töihin tuli 7 000 henkeä. Eniten työntekijöitä tuli Ukrainasta, Intiasta, Venäjältä, Kiinasta ja Yhdysvalloista.
Kolmansista maista Suomeen tulleista työntekijöistä yli puolet meni suorittaviin töihin, ja viidennes oli erityisasiantuntijoita. Erityisasiantuntijoita tulee etenkin Intiasta.
8. Väki vanhenee, työntekijöitä tarvitaan ulkomailta
Vaikka Suomessa on edelleen paljon työttömiä, yritykset kärsivät monin paikoin työvoimapulasta.
Työikäinen väestö vähenee noin 40 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.
Jos tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste, se vaatii 150 000 henkeä lisää töihin.
Arvioiden mukaan työperäistä maahanmuuttoa pitäisi olla vuositasolla noin 20 000 henkilöä, riippuen kotimaisen työvoiman saatavuudesta.
9. Maahanmuuttajat töissä
Ulkomailla syntyneet edustavat noin seitsemää prosenttia Suomen työvoimasta.
Helsingin työllisistä 12 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.
Helsingissä lähes puolet siivoojista sekä linja-auton- ja raitiovaununkuljettajista on ulkomaalaistaustaisia. Yli kolmasosa Helsingin ravintolanjohtajista, talonrakentajista tai pikaruokatyöntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia.
10. Maahanmuuttajien työttömyys korkeampi
Maahanmuuttajien työttömyys on yli kaksi kertaa korkeampi kuin kantaväestön, ja maahanmuuttajien työllisyysaste on 10–15 prosenttiyksikköä pienempi kuin kantaväestön.
Vuoden 2014 tilaston mukaan työllisyysaste alle viisi vuotta Suomessa asuneilla oli 56 prosenttia, ja yli 10 vuotta asuneilla 69.
Maahanmuuttajista naiset työllistyvät miehiä huonommin.
Alle viisi vuotta Suomessa asuneiden ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste oli 40 prosenttia, yli kymmenen vuotta asuneiden 67 prosenttia.
11. Pakolaisina tulleet työllistyvät heikoimmin
Pakolaisina Suomeen tulleet työllistyvät muita maahanmuuttajaryhmiä heikommin.
Pakolaisina Suomeen tulleiden työllisyysaste on 5–10 vuoden oleskelun jälkeen 30 prosenttia. Yli 10 vuotta Suomessa asuneiden pakolaisten työllisyysaste oli 52 prosenttia.
Vastaavasti yli 10 vuotta sitten Suomeen työn perässä muuttaneiden työllisyysaste oli 89 prosenttia, ja perhesyistä Suomessa yli 10 vuotta asuneiden työllisyysaste oli 71 prosenttia.
Tilasto on vuodelta 2014.
12. Työttömien maahanmuuttajien määrä
Vaikka maahanmuuttajien työttömyysprosentti on korkeampi kuin kantaväestön, maahanmuuttajien työttömyys ei lukumääräisesti ole kovin suuri.
Työttömistä maahanmuuttajista eniten on kotoisin Venäjältä (5 590) ja Virosta (4 529).
Työttömistä maahanmuuttajista kotoisin on Irakista 2 314 henkeä, Somaliasta 1 198, Thaimaasta 1 134, Afganistanista 957, Turkista 788, Syyriasta 703 ja Ruotsista 607 henkeä.
13. Maahanmuuttajat yrittäjinä
Vuonna 2016 Suomessa oli noin 10 000 ulkomaalaistaustaista yritystä, joissa oli 29 000 työntekijää, ja liikevaihtoa 3,5 miljardia euroa.
Maahanmuuttajataustaisten yrityksistä 19 prosenttia oli ravintola-alalla, 7 prosenttia rakennusalalla ja 5 prosenttia siivousalalla.
Pääkaupunkiseudulla on suhteellisesti paljon maahanmuuttajien yrityksiä. Kolmannes pääkaupunkiseudun perustetuista yrityksistä on maahanmuuttajataustaisia.
14. Vaikutus väkilukuun
Ilman maahanmuuttajia Suomen väkiluku pienenisi.
Toissa vuonna Suomen väkiluku kasvoi 9 833.
Kotimaisia kieliä puhuvien lukumäärä väheni 9 499, mutta vieraita kieltä puhuvien määrä kasvoi 19 322.
15. Näin paljon maahanmuuttajia on
Suomessa asui noin 250 000 ulkomaan kansalaista ja 384 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä vuonna 2017.
16. Maahanmuuton kustannukset
Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti vuonna 2017 maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia.
Taloudellisista vaikutuksista on hankala esittää yhtä lukua.
Kokonaistaloudellisten ja välillisten vaikutusten mittaaminen on vaikeaa, samoin kuin koko elinkaaren ajalta tapahtuva tarkastelu.
Välittömien vaikutusten tarkastelu – verot, tulonsiirrot ja palveluiden kustannukset – ei esimerkiksi huomioi maahanmuuton välillisiä kasvua tuottavia vaikutuksia eikä sitä, että elinkaaren alkupäässä kustannuksista on usein huolehtinut toinen maa.
TEM toteaa tutkimustietoon perustuen arviossaan, että ”maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat todennäköisesti hyvin pieniä, vaikkakaan eivät välttämättä mitättömiä”.
"So it goes" - (Those three famous words from Slaughterhouse-Give, by Kurt Vonnegut)
16 faktaa maahanmuutosta ja kotouttamisesta – Afrikasta ja Lähi-idästä tulleista 0,5 prosenttia epäilty seksuaalirikoksista
1. Maahanmuuttajien rikosepäilyt
Maahanmuuttajat ovat suhteellisesti useammin epäiltyinä rikoksista kuin kantaväestö.
Tuhannesta ulkomaalaistaustaisesta oli toissa vuonna rikoksesta epäiltyinä 45. Tuhannesta suomalaistaustaisesta rikoksesta epäiltyinä oli 24.
Kun liikennerikokset jätetään pois, Suomessa asuvien ulkomaalaisten osuus rikosepäilyistä oli 6 prosenttia, suomalaisten 94 prosenttia.
Tilastossa ovat mukana vain poliisirekisterin rikosepäilyt.
Ovatko maahanmuuttajat syyllistyneet rikoksiin kantaväestöä enemmän? Siitä ei ole tuomiolaitokselta tilastotietoa, eli tietoa maahanmuuttajien osuudesta langetetuista tuomiosta ei ole.
2. Maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset
Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet ovat suhteutettuna yliedustettuina seksuaalirikoksista epäiltynä.
TEM ei kertonut lukumäärää, mutta Lähi-idästä ja Afrikasta muuttaneista seksuaalirikoksesta epäiltyinä oli 0,5 prosenttia.
3. Suomi ei juuri kiinnosta EU-kansalaisia
Suomeen muutti 34 012 ihmistä vuonna 2017.
Suomeen muuttaneista on EU:n alueelta vain 23 prosenttia.
Suomeen muutti EU-maista 7 800 ihmistä ja EU:n ulkopuolelta 26 212 ihmistä.
EU-kansalaisista Suomeen muuton yleisimmät syyt olivat työ (52%), perhe (22%) ja opiskelu (10%).
4. EU:n ulkopuolelta Suomeen lähinnä työn, rakkauden ja opiskelun takia
EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttaneista 26 212 ihmisestä kolmasosa (35%) tuli tänne perheen takia, neljännes (25%) tuli töihin ja viidennes (20%) opiskelemaan.
EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttaneista 14 prosenttia tuli tänne kansainvälisen suojelun takia osuus ja 4 prosenttia kiintiöpakolaisina.
5. Yli puolet muutoista Venäjältä ja Virosta
Suomeen muuttaneista yli puolet tulee Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton alueelta sekä Virosta.
Seuraavaksi suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat Irakista, Somaliasta, Kiinasta, Thaimaasta, entisen Jugoslavian alueelta, Vietnamista, Afganistanista ja Turkista.
6. Maahanmuuttajat pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa
Noin kaksi kolmasosaa ulkomailla syntyneistä asuu Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Ulkomailla syntyneistä yli puolet (52%) asuu Uudellamaalla.
Pääkaupunkiseudulla asuu 165 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä.
Segregaatio, eli alueellinen eriytyminen, on vielä maltillista, mutta on vahvistumassa suurimmissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä joka kymmenennen suomenkielisen peruskoulun oppilaista on vieraskielisiä vähintään 40 prosenttia.
7. Suomeen tullaan töihin EU:n ulkopuolelta
Toissa vuonna Suomeen muutti töihin 11 000 henkeä.
Työntekijöitä tulee yhä enemmän EU:n ulkopuolelta.
Työn perusteella Suomessa oleskelun rekisteröi 4 000 EU-kansalaista, joista 1 300 Virosta.
Kolmansista maista Suomeen töihin tuli 7 000 henkeä. Eniten työntekijöitä tuli Ukrainasta, Intiasta, Venäjältä, Kiinasta ja Yhdysvalloista.
Kolmansista maista Suomeen tulleista työntekijöistä yli puolet meni suorittaviin töihin, ja viidennes oli erityisasiantuntijoita. Erityisasiantuntijoita tulee etenkin Intiasta.
8. Väki vanhenee, työntekijöitä tarvitaan ulkomailta
Vaikka Suomessa on edelleen paljon työttömiä, yritykset kärsivät monin paikoin työvoimapulasta.
Työikäinen väestö vähenee noin 40 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.
Jos tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste, se vaatii 150 000 henkeä lisää töihin.
Arvioiden mukaan työperäistä maahanmuuttoa pitäisi olla vuositasolla noin 20 000 henkilöä, riippuen kotimaisen työvoiman saatavuudesta.
9. Maahanmuuttajat töissä
Ulkomailla syntyneet edustavat noin seitsemää prosenttia Suomen työvoimasta.
Helsingin työllisistä 12 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.
Helsingissä lähes puolet siivoojista sekä linja-auton- ja raitiovaununkuljettajista on ulkomaalaistaustaisia. Yli kolmasosa Helsingin ravintolanjohtajista, talonrakentajista tai pikaruokatyöntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia.
10. Maahanmuuttajien työttömyys korkeampi
Maahanmuuttajien työttömyys on yli kaksi kertaa korkeampi kuin kantaväestön, ja maahanmuuttajien työllisyysaste on 10–15 prosenttiyksikköä pienempi kuin kantaväestön.
Vuoden 2014 tilaston mukaan työllisyysaste alle viisi vuotta Suomessa asuneilla oli 56 prosenttia, ja yli 10 vuotta asuneilla 69.
Maahanmuuttajista naiset työllistyvät miehiä huonommin.
Alle viisi vuotta Suomessa asuneiden ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste oli 40 prosenttia, yli kymmenen vuotta asuneiden 67 prosenttia.
11. Pakolaisina tulleet työllistyvät heikoimmin
Pakolaisina Suomeen tulleet työllistyvät muita maahanmuuttajaryhmiä heikommin.
Pakolaisina Suomeen tulleiden työllisyysaste on 5–10 vuoden oleskelun jälkeen 30 prosenttia. Yli 10 vuotta Suomessa asuneiden pakolaisten työllisyysaste oli 52 prosenttia.
Vastaavasti yli 10 vuotta sitten Suomeen työn perässä muuttaneiden työllisyysaste oli 89 prosenttia, ja perhesyistä Suomessa yli 10 vuotta asuneiden työllisyysaste oli 71 prosenttia.
Tilasto on vuodelta 2014.
12. Työttömien maahanmuuttajien määrä
Vaikka maahanmuuttajien työttömyysprosentti on korkeampi kuin kantaväestön, maahanmuuttajien työttömyys ei lukumääräisesti ole kovin suuri.
Työttömistä maahanmuuttajista eniten on kotoisin Venäjältä (5 590) ja Virosta (4 529).
Työttömistä maahanmuuttajista kotoisin on Irakista 2 314 henkeä, Somaliasta 1 198, Thaimaasta 1 134, Afganistanista 957, Turkista 788, Syyriasta 703 ja Ruotsista 607 henkeä.
13. Maahanmuuttajat yrittäjinä
Vuonna 2016 Suomessa oli noin 10 000 ulkomaalaistaustaista yritystä, joissa oli 29 000 työntekijää, ja liikevaihtoa 3,5 miljardia euroa.
Maahanmuuttajataustaisten yrityksistä 19 prosenttia oli ravintola-alalla, 7 prosenttia rakennusalalla ja 5 prosenttia siivousalalla.
Pääkaupunkiseudulla on suhteellisesti paljon maahanmuuttajien yrityksiä. Kolmannes pääkaupunkiseudun perustetuista yrityksistä on maahanmuuttajataustaisia.
14. Vaikutus väkilukuun
Ilman maahanmuuttajia Suomen väkiluku pienenisi.
Toissa vuonna Suomen väkiluku kasvoi 9 833.
Kotimaisia kieliä puhuvien lukumäärä väheni 9 499, mutta vieraita kieltä puhuvien määrä kasvoi 19 322.
15. Näin paljon maahanmuuttajia on
Suomessa asui noin 250 000 ulkomaan kansalaista ja 384 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä vuonna 2017.
16. Maahanmuuton kustannukset
Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti vuonna 2017 maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia.
Taloudellisista vaikutuksista on hankala esittää yhtä lukua.
Kokonaistaloudellisten ja välillisten vaikutusten mittaaminen on vaikeaa, samoin kuin koko elinkaaren ajalta tapahtuva tarkastelu.
Välittömien vaikutusten tarkastelu – verot, tulonsiirrot ja palveluiden kustannukset – ei esimerkiksi huomioi maahanmuuton välillisiä kasvua tuottavia vaikutuksia eikä sitä, että elinkaaren alkupäässä kustannuksista on usein huolehtinut toinen maa.
TEM toteaa tutkimustietoon perustuen arviossaan, että ”maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat todennäköisesti hyvin pieniä, vaikkakaan eivät välttämättä mitättömiä”.
"So it goes" - (Those three famous words from Slaughterhouse-Give, by Kurt Vonnegut)
