Ihan rehellisiä jos ollaan niin tuo "miehen armoilla" oleminen ei ole Suomessa mikään uusi ilmiö. Siitä vaan ollaan ihan tietoisesti erkaantumassa, vaikenemassa kuoliaaksi.
Reilun 20-vuotta on ollut tilanne "sivistynyt länsieurooppalainen", sitä ennen aina toisin.
Nyt valtaa ottaa primitiivinen kaipuu vaarin ja isän kaltaisien miehien puuttuessa, saas nähdä voittaako tunnistamaton luonto joka kiertää kehää, vai voittaako sivistys
![Smile :) :)](/smilies/smile.png)
.
Meitä on absoluuttisella lukumäärällä niin vähän (alle 40-vuotiaita Suomalaisia digitaaliajan miehiä) että meidät ja meidän tavat ja kulttuurit pyyhitään nopeammin historiasta kuin tyypit oppii kyrillisiä aakkosia.
Me näytetään vähän tällaisilta pitkätukkahipeiltä väkisin outoine tapoinemme, kun sodasta on niin kauan, tekniikka on niin hyvää. Mies voi jäädä kotiin vaikka ja nainen voi laitteilla selvitä yhteiskunnan askareista. Päälimmäinen ammattimme ei ole enää "suurella enemmistöllä" sotilas. Vaan joku ihan muu taito- tai tekopohjainen sosiaalisen infrastruktuurin pyöritys.
Tyypit tulee suoraan sapelit kalskuen aavikolta...
Spartasta tuli kovan työn ja pitkän sodan seurauksena Eden.
Syyllisyyden omenaa haukattiin.
Nyt sataa jo sammakoita...
PS: Onneksi talvi on pitkä ja kylmä.