- Liittynyt
- 4.2.2003
- Viestejä
- 12 421
lokakuu 25, 201617:03
Koulussa riehuviin oppilaisiin kyllästynyt opettaja: ”Maahanmuuttajalapset lisänneet häiriöitä – haistattelevat naisopettajille”
LEHTIKUVA
Politiikka
– Toiset oppilaat eivät kunnioita enää opettajiaan. Varsinkin islaminuskoisten perheiden lasten arvot ja kulttuuriset käsitykset ovat täysin ristiriidassa niiden käytäntöjen kanssa, joihin suomalaisissa kouluissa on totuttu, sanoo Suomen Uutisten haastattelema opettaja.
Kansalaiskeskustelussa viime aikoina esille nousseita huolenaiheita ovat erityisesti opettajan kunnioituksen vähentyminen sekä riehuminen luokissa. Pahimmillaan tällaiset ilmiöt voivat johtaa muihin oppilaisiin tai mahdollisesti myös opettajaan kohdistuvaan fyysiseen väkivaltaan.
Äskettäin Lehtikuusen koulussa Vantaan Hakunilassa neljäsluokkalainen oppilas raivostui kouluavustajalleen ja alkoi potkia häntä sillä seurauksella, että tapauksesta järkyttynyt opettaja joutui hälyttämään poliisin paikalle.
Opettajat kokevat ylimääräistä rasitusta
Jo vuonna 2011 Opettaja-lehden kyselyssä selvisi, että opettajat kokevat ylimääräistä rasitusta, jos koululuokassa on runsaasti maahanmuuttajia. Kyselyn vastauksissa opettajat toivat myös esille, että maahanmuuttajaoppilailla on vaikeuksia koulun käytäntöjen kanssa ja että heidän vanhempansa kaipaisivat opastusta koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä.
Joka neljäs opettaja sanoi, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa.
”Islamin arvot ja koulujen käytännöt keskenään ristiriidassa”
Tampereen yliopistossa vuonna 2012 valmistuneesta pro gradu –tutkielmassa ”Maahanmuuttajat suomalaisessa koulussa” selvisi, että maahanmuuttajien ongelmat voi jakaa kahteen ryhmään: kulttuurista johtuviin ongelmiin ja kielitaidosta johtuviin ongelmiin.
Suomen Uutisten haastattelema, pääkaupunkiseudulla työskentelevä naisopettaja vahvistaa tutkimustuloksen oikeaksi myös käytännön opetustyössä.
– Opettajien kunnioittaminen yleisesti on vähentynyt, vaikka tämä ei silti päde kaikkien lasten kohdalla. Maahanmuuttajataustaisten nuorten häiriökäyttäytyminen johtuu juuri tuossa tutkimuksessa esille tuoduista seikoista: jos lapsi ei kunnolla osaa opetuksessa käytettävää kieltä, hän helposti turhautuu. Se puolestaan johtaa helposti häiriköintiin ja riehumiseen.
– Monesti islaminuskoisten perheiden lasten arvot ja kulttuuriset käsitykset ovat täysin ristiriidassa niiden käytäntöjen kanssa, joihin suomalaisessa koulussa on totuttu ja jonka varaan perusopetus rakentuu. Esimerkiksi naispuolisia opettajia helposti vähätellään ja heille haistatellaan. Jotkut pojat kokevat jopa nöyryyttäväksi naisopettajan aseman auktoriteettina, opettaja kertoo.
Häiriökäyttäytymiseen puuttuminen on hankalaa
Perusopetuslaki asettaa velvollisuuksia myös oppilaille. Näihin velvollisuuksiin kuuluu esimerkiksi vaatimus asiallisesta käyttäytymisestä. Opettajalla on myös käytössään erilaisia keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen, kuten oppilaan luokasta poistaminen.
– Nämä keinot ovat vain monesti riittämättömiä. Moni opettaja myös saattaa seurausten pelossa vältellä puuttumista häiriökäyttäytymiseen, jolloin häiriköinti jatkuu. Oppilaiden opettajaan kohdistamat rasismisyytökset ja muut tällaiset väitteet ovat yleinen ilmiö, opettaja kertoo.
– Monella opettajalla on hyvin korkea kynnys edes koskea lapseen, jos tämä kieltäytyy noudattamasta opettajan poistumiskäskyä. Toinen asia taas on se, että jos lapsi kokee koulun käytännöt ja järjestelyt itselleen vieraaksi, hän ”viis veisaa” esimerkiksi koulun järjestyssäännöstä. Näin on tosin asianlaita aivan oppilaan taustasta riippumatta.
Kouluihin kiintiöt maahanmuuttajille
Hän kannattaa Opettaja-lehdessä esille tullutta ehdotusta, jonka mukaan 41 prosenttia opettajista haluaisi kouluihin kiintiöt maahanmuuttajille.
– Tietysti kaikki oppilaat ovat yksilöitä ja heidät tulee huomioida yksilöinä. Karkeasti voi silti todeta, että 20-30 prosenttia on enimmäismäärä, mikä opetusryhmässä voi olla maahanmuuttajia. Muussa tapauksessa opetuksen läpivieminen muuttuu vaikeaksi, eikä opettaja välttämättä ehdi tukea kaikkia oppilaita yksilöllisesti. Tämä taas heijastuu väistämättä oppimistuloksiin.
Maahanmuuttajatausta heijastuu myös oppimistuloksiin
Oppimistuloksia mittaavassa Pisa 2012 -tutkimuksessa tuli esille maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten lasten väliset erot pisteytetyissä oppimistuloksissa. Suomessa ero on erityisen suuri. Maahanmuuttajataustaisten lasten suoriutumisen haasteet näyttävät liittyvän juuri kielitaidon puutteeseen ja kulttuurieroihin.
Suomen Uutisten haastatteleman opettajan mukaan koko koulujärjestelmällä on edessään vakavia haasteita lain edellyttämän perusopetuksen läpiviemisessä samalla, kun Suomi monikulttuuristuu.
– Koulun järjestelmä on inklusiivinen, eli kaikki tekevät samoja asioita siitä riippumatta, mitkä ovat oppilaan omat edellytykset suoriutua opetuksesta. Oppilaat saavat porrastetusti tukea, mutta vaara ”pudota kelkasta” on edelleen olemassa. Selvää on, että jos oppilas ei osaa kieltä ja hän kokee koulun ja sen kulttuurin itselleen vieraaksi, seurauksena on helposti häiriökäyttäytymistä.
ILKKA JANHUNEN
Koulussa riehuviin oppilaisiin kyllästynyt opettaja: ”Maahanmuuttajalapset lisänneet häiriöitä – haistattelevat naisopettajille”
LEHTIKUVA
Politiikka
– Toiset oppilaat eivät kunnioita enää opettajiaan. Varsinkin islaminuskoisten perheiden lasten arvot ja kulttuuriset käsitykset ovat täysin ristiriidassa niiden käytäntöjen kanssa, joihin suomalaisissa kouluissa on totuttu, sanoo Suomen Uutisten haastattelema opettaja.
Kansalaiskeskustelussa viime aikoina esille nousseita huolenaiheita ovat erityisesti opettajan kunnioituksen vähentyminen sekä riehuminen luokissa. Pahimmillaan tällaiset ilmiöt voivat johtaa muihin oppilaisiin tai mahdollisesti myös opettajaan kohdistuvaan fyysiseen väkivaltaan.
Äskettäin Lehtikuusen koulussa Vantaan Hakunilassa neljäsluokkalainen oppilas raivostui kouluavustajalleen ja alkoi potkia häntä sillä seurauksella, että tapauksesta järkyttynyt opettaja joutui hälyttämään poliisin paikalle.
Opettajat kokevat ylimääräistä rasitusta
Jo vuonna 2011 Opettaja-lehden kyselyssä selvisi, että opettajat kokevat ylimääräistä rasitusta, jos koululuokassa on runsaasti maahanmuuttajia. Kyselyn vastauksissa opettajat toivat myös esille, että maahanmuuttajaoppilailla on vaikeuksia koulun käytäntöjen kanssa ja että heidän vanhempansa kaipaisivat opastusta koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä.
Joka neljäs opettaja sanoi, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa.
”Islamin arvot ja koulujen käytännöt keskenään ristiriidassa”
Tampereen yliopistossa vuonna 2012 valmistuneesta pro gradu –tutkielmassa ”Maahanmuuttajat suomalaisessa koulussa” selvisi, että maahanmuuttajien ongelmat voi jakaa kahteen ryhmään: kulttuurista johtuviin ongelmiin ja kielitaidosta johtuviin ongelmiin.
Suomen Uutisten haastattelema, pääkaupunkiseudulla työskentelevä naisopettaja vahvistaa tutkimustuloksen oikeaksi myös käytännön opetustyössä.
– Opettajien kunnioittaminen yleisesti on vähentynyt, vaikka tämä ei silti päde kaikkien lasten kohdalla. Maahanmuuttajataustaisten nuorten häiriökäyttäytyminen johtuu juuri tuossa tutkimuksessa esille tuoduista seikoista: jos lapsi ei kunnolla osaa opetuksessa käytettävää kieltä, hän helposti turhautuu. Se puolestaan johtaa helposti häiriköintiin ja riehumiseen.
– Monesti islaminuskoisten perheiden lasten arvot ja kulttuuriset käsitykset ovat täysin ristiriidassa niiden käytäntöjen kanssa, joihin suomalaisessa koulussa on totuttu ja jonka varaan perusopetus rakentuu. Esimerkiksi naispuolisia opettajia helposti vähätellään ja heille haistatellaan. Jotkut pojat kokevat jopa nöyryyttäväksi naisopettajan aseman auktoriteettina, opettaja kertoo.
Häiriökäyttäytymiseen puuttuminen on hankalaa
Perusopetuslaki asettaa velvollisuuksia myös oppilaille. Näihin velvollisuuksiin kuuluu esimerkiksi vaatimus asiallisesta käyttäytymisestä. Opettajalla on myös käytössään erilaisia keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen, kuten oppilaan luokasta poistaminen.
– Nämä keinot ovat vain monesti riittämättömiä. Moni opettaja myös saattaa seurausten pelossa vältellä puuttumista häiriökäyttäytymiseen, jolloin häiriköinti jatkuu. Oppilaiden opettajaan kohdistamat rasismisyytökset ja muut tällaiset väitteet ovat yleinen ilmiö, opettaja kertoo.
– Monella opettajalla on hyvin korkea kynnys edes koskea lapseen, jos tämä kieltäytyy noudattamasta opettajan poistumiskäskyä. Toinen asia taas on se, että jos lapsi kokee koulun käytännöt ja järjestelyt itselleen vieraaksi, hän ”viis veisaa” esimerkiksi koulun järjestyssäännöstä. Näin on tosin asianlaita aivan oppilaan taustasta riippumatta.
Kouluihin kiintiöt maahanmuuttajille
Hän kannattaa Opettaja-lehdessä esille tullutta ehdotusta, jonka mukaan 41 prosenttia opettajista haluaisi kouluihin kiintiöt maahanmuuttajille.
– Tietysti kaikki oppilaat ovat yksilöitä ja heidät tulee huomioida yksilöinä. Karkeasti voi silti todeta, että 20-30 prosenttia on enimmäismäärä, mikä opetusryhmässä voi olla maahanmuuttajia. Muussa tapauksessa opetuksen läpivieminen muuttuu vaikeaksi, eikä opettaja välttämättä ehdi tukea kaikkia oppilaita yksilöllisesti. Tämä taas heijastuu väistämättä oppimistuloksiin.
Maahanmuuttajatausta heijastuu myös oppimistuloksiin
Oppimistuloksia mittaavassa Pisa 2012 -tutkimuksessa tuli esille maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten lasten väliset erot pisteytetyissä oppimistuloksissa. Suomessa ero on erityisen suuri. Maahanmuuttajataustaisten lasten suoriutumisen haasteet näyttävät liittyvän juuri kielitaidon puutteeseen ja kulttuurieroihin.
Suomen Uutisten haastatteleman opettajan mukaan koko koulujärjestelmällä on edessään vakavia haasteita lain edellyttämän perusopetuksen läpiviemisessä samalla, kun Suomi monikulttuuristuu.
– Koulun järjestelmä on inklusiivinen, eli kaikki tekevät samoja asioita siitä riippumatta, mitkä ovat oppilaan omat edellytykset suoriutua opetuksesta. Oppilaat saavat porrastetusti tukea, mutta vaara ”pudota kelkasta” on edelleen olemassa. Selvää on, että jos oppilas ei osaa kieltä ja hän kokee koulun ja sen kulttuurin itselleen vieraaksi, seurauksena on helposti häiriökäyttäytymistä.
ILKKA JANHUNEN
Viimeksi muokattu:
