Kun näitä maahanmuuttokysymyksiä miettii, niin kannattaisi myös arvioida, että miten Suomi on onnistunut aiempien maahanmuuttajien, jo kotoutuneiden romaniensa kanssa. Mikä siis on noin 500 vuoden yhteisen taipaleen tämän hetkinen saldo?
Millä tavoin Romanit, joita on Suomessa noin 10.000 ja sen lisäksi Ruotsissa asuvat n. 3000, jotka seilaavat ees taas, ovat rikastuttaneet (vai tarvitseeko heidän?) Suomea?
- he eivät ole onnistuneet koko tänä aikana (n.500 vuotta!), integroitumaan valtaväestön kanssa (eivät myöskään tahdo sitä).
- sosiaalitoimi/yhteiskunta pyrkii toimimaan romanien ehdoilla (tutkimusryhmiä perustettu sekä selvityksiä ja kattavia toimintaohjeita valmistettu (yhteiskunnan tukirenkaiden edustajille) romaneja varten).
- suuri osa romaneista elää edelleen toimeentulon ja muiden tukien varassa.
- romaninaisten on pukeuduttava esimerkiksi perinnehameeseensa (400- 500 e), jonka yhteiskunta pyydettäessä maksaa (morasta en ole varma...)
- koulunkäynti ja lukeminen (oppimisongelmat) edelleen suuri haaste romanilapsille (ja myös aikuisille).
- romanien työllistäminen lähes toivotonta.
- alkoholi- ja huumeongelmat, rikollisuus ja väkivalta.
Vaikka moni tuntee tai tietää yhteiskuntaan sopeutuneita romaneja, niin suurimman osan kohdalla se sopeutuminen ei kuitenkaan ole todellisuutta (ja tuleeko edes olemaankaan?).
Jos nyt romaneja vielä vertaisi erääseen toiseen, vähemmän rakastettuun maahanmuuttajaryhmään eli somaleihin, niin kenttäkokemuksen perusteella veikkaisin, että he olisivat päässeet 500 vuodessa huomattavasti parempiin asemiin, kuin Suomen romanit nyt. Mutta voipi olla, että meillä olisi myös kaksi kansallislippua salossa liehumassa? (Ei, turhaa lietsontaa...).