Lumedemokratia

[SIC-]

Onkos kukaan täältä lukenut tätä kirjasta? Aika mielenkiintoisia juttuja suomettumisesta ja siitä miksi Suomi ei ole oikeasti länsimainen demokratia.

Etukäteen ajatellen pidin tätä vähän foliohattujen kirjana mutta kirjoittajat ovat Kauppalehden toimittajia ja kirjan luettuani tulin samaan johtopäätökseen: Suomi ei ole länsimainen demokratia.

PS: Joku on skannannut ja pistänyt kirjan merirosvolahteen jakoon. Kuulemma.

 

[Mike]

Ja mitäs tämä "ei ole länsimainen demokratia" nyt sitten käytännössä meinaa?

 

[jarre55]

Onkos kukaan täältä lukenut tätä kirjasta? Aika mielenkiintoisia juttuja suomettumisesta ja siitä miksi Suomi ei ole oikeasti länsimainen demokratia.

Etukäteen ajatellen pidin tätä vähän foliohattujen kirjana mutta kirjoittajat ovat Kauppalehden toimittajia ja kirjan luettuani tulin samaan johtopäätökseen: Suomi ei ole länsimainen demokratia.

PS: Joku on skannannut ja pistänyt kirjan merirosvolahteen jakoon. Kuulemma.

On muuten todella hyvä kirja! Suosittelen kaikille, jotka ovat vähääkään kiinnostuneet siitä, miksi lähihistoriamme virheet ja virheitä tehneet henkilöt konsensuksen nimissä halutaan kansalaisilta pimittää.

Mm. vuoden -78 presidentinvaalit käsitellään perinpohjin. Kekkonenhan valittiin tuolloin jatkokaudelle ilman vaaleja poikkeuslailla (!) joka ei millään muotoa sovellu länsimaisen demokratian ajatukseen (näin lievästi sanoen)

mm. Tarja Halosen aktiivinen toiminta DDR-tunnustuskomiteassa käydään kiitettävästi läpi.:hyvä: Myös Tuomioja saa ansionsa mukaan.

Luin kirjan juuri äsken loppuun ; ehditpä aloittaa uuden ketjun ennen mua. Lukekaa ihmeessä tuo opus.

 

[wasted]

Ainakin täällä vallitsee politiikassa älytön konsensus, mitä ilmeisesti ulkomaillakin ihmetellään.

 

[OH1FJY]

Löysin ko kirjan Repoveden kansallispuistossa olevasta Mustalammin erämökistä. Kuka lie sinne Lumedemokatia kirjan jemmanut

 

[SIC-]

Ja mitäs tämä "ei ole länsimainen demokratia" nyt sitten käytännössä meinaa?

- Asioista ei käydä mitään julkista keskustelua, asiat tuodaan julkisuuteen valmiiksi päätettyinä ja runnotaan läpi vetoamalla siihen että ei ole vaihtoehtoja.

- Kolmikantainen puoluejärjestelmä pitää huolen ettei puoleet voi a) ajaa radikaaleja muutoksia, b) vaalitulos ei käytännössä merkitse mitään.

- Valtion virkamiehet suojelevat toisiaan ja kukaan ei ota vastuuta mistään.

 

[Volmari]

- Asioista ei käydä mitään julkista keskustelua, asiat tuodaan julkisuuteen valmiiksi päätettyinä ja runnotaan läpi vetoamalla siihen että ei ole vaihtoehtoja.

Tämä on kyllä niin totta. Useammin asia tuodaan esille vasta viime metreillä ja sanotaan, että läpi menee vaikka kansa vastustaa, nyt vaan pitää saada heidät hyväksymään asia. Samanlainen lähestyminen oli eläkeiän uudistuksen ja tämän uuden mediamaksun kanssa. Maahanmuuttopolitiikan kanssa ollut havaittavissa myös samanlaista väheksyvää ja holhoavaa retoriikkaa.

 

[Mikkis]

- Kolmikantainen puoluejärjestelmä pitää huolen ettei puoleet voi a) ajaa radikaaleja muutoksia, b) vaalitulos ei käytännössä merkitse mitään.

Tämä nyt on ainakin täyttä paskaa. Muutos on kiinni äänestäjistä, tuskin Suomi niin kaukana länsimaisesta demokratiasta on, että vaalituloksia väärenneltäisiin.

Edit.
Kommentoidaan vielä tuota Volmarin viestiä: normaalia edustuksellista demokratiaa, ei sen ihmeempää.

 

[Hard Justice]

Mm. vuoden -78 presidentinvaalit käsitellään perinpohjin. Kekkonenhan valittiin tuolloin jatkokaudelle ilman vaaleja poikkeuslailla (!) joka ei millään muotoa sovellu länsimaisen demokratian ajatukseen (näin lievästi sanoen)

Toivottavasti tuossa kirjassa ei sentään väitetä että Kekkonen valittiin poikkeuslailla -78. Sehän nimittäin oli vuonna -73.

Ediit: Presidentti on valittu muutoin kuin vaaleilla useammankin kerran.
Wikipedia kertoi näin
* 1919 Eduskunta valitsi ensimmäisen tasavallan presidentin K. J. Ståhlbergin.
* 1940 Presidentti Kyösti Kallion erottua ei normaaleja vaaleja vallinneen sotatilan vuoksi järjestetty, vaan vuoden 1937 valitsijamiehet valitsivat Risto Rytin presidentiksi Kallion jäljellä olevaksi kaudeksi.
* 1943 Vuoden 1937 valitsijamiehet valitsivat Risto Rytin presidentiksi kahdeksi vuodeksi, koska normaaleja vaaleja ei sodan vuoksi edelleenkään voitu järjestää.
* 1944 Risto Rytin erottua eduskunta valitsi poikkeuslailla Gustaf Mannerheimin presidentiksi.
* 1946 Mannerheimin erottua eduskunta valitsi J. K. Paasikiven presidentiksi Mannerheimin jäljellä olevaksi kaudeksi.

 

[Crusader]

Tämä nyt on ainakin täyttä paskaa. Muutos on kiinni äänestäjistä, tuskin Suomi niin kaukana länsimaisesta demokratiasta on, että vaalituloksia väärenneltäisiin.

Edit.
Kommentoidaan vielä tuota Volmarin viestiä: normaalia edustuksellista demokratiaa, ei sen ihmeempää.

Ei se kyllä ainakaan täyttä paskaa ole, jos ei välttämättä täysin oikeinkaan.

Tuo väite ei siis (käsittääkseni) tarkoittanut mitään vaalitulosten järjestämistä, vaan sitä että kolmen pääpuolueen nokkimisjärjestyksellä ei ole kovin merkittävää vaikutusta maassa harjoitetun politiikan suhteen. En ole varmaan ainoa, joka on pettynyt Kokoomuksen munattomuuteen hallitustyöskentelyssä. Kokoomuksen talouslinjaukset ovat kaiketi melko lähellä niitä, joita SDP olisi tehnyt vastaavassa asemassa, eroten ehkä lähinnä marginaalisten painotusten osalta. Mistään oikeistolaisesta politiikasta on näköjään tässä maassa turha puhuakaan.

Ylipäänsä Suomessa on näköjään nykyisellään täysin mahdotonta tehdä mitään radikaaleja poliittisia muutoksia, tai edes muuttaa suuntaa johon maata viedään.

 

[Ankara Aatu]

Ei se kyllä ainakaan täyttä paskaa ole, jos ei välttämättä täysin oikeinkaan.

Tuo väite ei siis (käsittääkseni) tarkoittanut mitään vaalitulosten järjestämistä, vaan sitä että kolmen pääpuolueen nokkimisjärjestyksellä ei ole kovin merkittävää vaikutusta maassa harjoitetun politiikan suhteen. En ole varmaan ainoa, joka on pettynyt Kokoomuksen munattomuuteen hallitustyöskentelyssä. Kokoomuksen talouslinjaukset ovat kaiketi melko lähellä niitä, joita SDP olisi tehnyt vastaavassa asemassa, eroten ehkä lähinnä marginaalisten painotusten osalta. Mistään oikeistolaisesta politiikasta on näköjään tässä maassa turha puhuakaan.

Ylipäänsä Suomessa on näköjään nykyisellään täysin mahdotonta tehdä mitään radikaaleja poliittisia muutoksia, tai edes muuttaa suuntaa johon maata viedään.

Mistä sitten käy ilmi, että suomalaisten enemmistö tai edes suurehko vähemmistö haluaisi nykyistä oikeistolaisempaa politiikkaa? Kunnes toisin todistetaan, niin minä ainakin uskon, että kokoomuksen sosialistisuus tai vasemmistolaisuus johtuu siitä, että muunlaiselle politiikalle ei Suomessa ole kannatusta. Amerikkalaistyylisen libertarismin ajaminen olisi täällä poliittinen itsemurha. Eli ainakin tältä osin demokratia toimii vallan hyvin.

 

[Crusader]

Mistä sitten käy ilmi, että suomalaisten enemmistö tai edes suurehko vähemmistö haluaisi nykyistä oikeistolaisempaa politiikkaa? Kunnes toisin todistetaan, niin minä ainakin uskon, että kokoomuksen sosialistisuus tai vasemmistolaisuus johtuu siitä, että muunlaiselle politiikalle ei Suomessa ole kannatusta. Amerikkalaistyylisen libertarismin ajaminen olisi täällä poliittinen itsemurha. Eli ainakin tältä osin demokratia toimii vallan hyvin.

Tosissaanko uskot, ettei Suomessa ole tilausta Kokoomuksen nykylinjaa oikeistolaisemmalle politiikalle? Uskoisin että kaikissa pääpuolueissa on oikeistosiipensä, mutta nykyinen järjestelmä on niin kiveen kirjoitettu, että puolueet eivät jostain syystä halua/pysty tekemään eroa toisiinsa. Ehkä tuossa uudessa konservatiivipuolueessa olisi jonkinlaista toivoa, mutta puolueiden asema on pitkälti historiallisista syistä sellainen kuin se on, ja tuskin tulee muuttumaan ainakaan ennenkuin nämä vanhat jäärät saadaan pois päättävistä elimistä. Puoluekirja tulee suomessa ilmeisesti hyvin usein verenperintönä, joka osaltaan auttaa pitämään asiat kuten ne ovat. Jos Lasse Lehtinen on tosiaan todennut, että voisi edustaa Kokoomuksesta ja SDP:stä kumpaa tahansa, mutta ei viitsi vanhoilla päivillään vaihtaa, niin on se aika erikoista, kun kyseessä on Suomen pääoikeistopuolue vastaan päävasemmistopuolue.

Kun tilanne on niin, että pääpuoleet eivät suurista puheistaan huolimatta kykene tekemään eroa toisiinsa oikeastaan mitenkään, niin ei ole totisesti ihme jos ei äänestäminen kiinnosta.

 

[Ankara Aatu]

Tosissaanko uskot, ettei Suomessa ole tilausta Kokoomuksen nykylinjaa oikeistolaisemmalle politiikalle? Uskoisin että kaikissa pääpuolueissa on oikeistosiipensä, mutta nykyinen järjestelmä on niin kiveen kirjoitettu, että puolueet eivät jostain syystä halua/pysty tekemään eroa toisiinsa. Ehkä tuossa uudessa konservatiivipuolueessa olisi jonkinlaista toivoa, mutta puolueiden asema on pitkälti historiallisista syistä sellainen kuin se on, ja tuskin tulee muuttumaan ainakaan ennenkuin nämä vanhat jäärät saadaan pois päättävistä elimistä. Puoluekirja tulee suomessa ilmeisesti hyvin usein verenperintönä, joka osaltaan auttaa pitämään asiat kuten ne ovat. Jos Lasse Lehtinen on tosiaan todennut, että voisi edustaa Kokoomuksesta ja SDP:stä kumpaa tahansa, mutta ei viitsi vanhoilla päivillään vaihtaa, niin on se aika erikoista, kun kyseessä on Suomen pääoikeistopuolue vastaan päävasemmistopuolue.

Kun tilanne on niin, että pääpuoleet eivät suurista puheistaan huolimatta kykene tekemään eroa toisiinsa oikeastaan mitenkään, niin ei ole totisesti ihme jos ei äänestäminen kiinnosta.

Siitä ollaan samaa mieltä, että pääpuolueet eivät paljonkaan eroa toisistaan ainakaan oikeisto-vasemmisto-akselilla. Muita eroja on joitakin, esim. keskustan kahta muuta suurempi kiinnostus maanviljelojöiden etujen ajamiseen, mutta ne voidaan varmaan tässä unohtaa.

Mitkä historialliset syyt nyt sitten selittäisivät sen, että nimen omaan oikestossa olisi potentiaalista kannatusta sellaiselle politiikalle, jota kukaan pääpuolueista - eikä muista eduskuntapuolueista - ei syystä tai toisesta halua ajaa? Minusta kokoomuksen kampanjointia "työväen puolue" ja "vastakkainasettelun aika on ohi" -teemoilla voidaan parhaiten selittää sillä, että "vasemmistolaisuus" on voittanut Suomessa äänestäjien enemmistön kannatuksen melko pysyvästi. Vasemmistolaisuudella tarkoitan tässä nyt suunnilleen hyvinvointiyhteiskunnan ajatusta, siis käytännössä kaikille yhteistä oikeutta julkisten palveluiden käyttöön ja sosiaaliturvaan. Historialliset syyt eivät estä kokoomusta tai ketään muutakaan ehdottamasta hyvinvointiyhteiskunnan purkamista, vaan sen estää äänestäjien ylivoimaisen enemmistön mielipide. Ihan tosissani uskon ainakin sen verran, että läheskään 20%:n ääniosuuteen (jollaisia pääpuolueet saavat) riittävää kannatusta nykyistä paljon oikeistolaisemmalle politiikalle ei ole.

 

[Crusader]

Mitkä historialliset syyt nyt sitten selittäisivät sen, että nimen omaan oikestossa olisi potentiaalista kannatusta sellaiselle politiikalle, jota kukaan pääpuolueista - eikä muista eduskuntapuolueista - ei syystä tai toisesta halua ajaa?

Pääpuoleiden homogeenisyys selittyy ainakin osittain noilla mainitsemillani seikoilla. Ensinnäkin puoluekirja otetaan usein suvun tai hetken mielijohteen, ei ajattelutavan mukaan, mikä johtaa siihen, että puolueessa hyväksytty linja täytyy valita jonkinlaisen kaikkien hyväksymän kultaisen keskitien mukaan. Kun tämä sama ilmiö toteutuu kaikissa kolmessa puolueessa (esim. keskustan jyväjemmarit tuskin ovat monestakaan asiasta samaa mieltä), ei ole ihme että puolueet muistuttavat toisiaan, ja "yleiskeskustalaista" ajattelutapaa. On aivan selviä esimerkkejä siitä, että ihmiset ovat opportunistisesti "väärässä puolueessa" (kuten mm. vanhojen kgb-kätyrien levinneisyydestä eri puolueisiin voidaan päätellä). Toisekseen, kun nämä vanhat kävyt pyörittävät rulettia pitkälti edelleen, tuoreiden ajattelutapojen esiintuonti on vaikeaa. Lisäksi, monet äänestivät kuten äänestivät viime vaaleissakin kannattaakseen muutosta ja oikeistolaisempaa politiikkaa -allekirjoittanut mukaanlukien. Mitä olen asiasta keskustellut, en ollut todellakaan yksin, ja pettymys Kokoomukseen on varsin yleistä, vaikka toistaiseksi vaihtoehtoja ei käytännössä ole, ja siksi tämä ei näy kannatusluvuissa.

Minusta kokoomuksen kampanjointia "työväen puolue" ja "vastakkainasettelun aika on ohi" -teemoilla voidaan parhaiten selittää sillä, että "vasemmistolaisuus" on voittanut Suomessa äänestäjien enemmistön kannatuksen melko pysyvästi. Vasemmistolaisuudella tarkoitan tässä nyt suunnilleen hyvinvointiyhteiskunnan ajatusta, siis käytännössä kaikille yhteistä oikeutta julkisten palveluiden käyttöön ja sosiaaliturvaan. Historialliset syyt eivät estä kokoomusta tai ketään muutakaan ehdottamasta hyvinvointiyhteiskunnan purkamista, vaan sen estää äänestäjien ylivoimaisen enemmistön mielipide. Ihan tosissani uskon ainakin sen verran, että läheskään 20%:n ääniosuuteen (jollaisia pääpuolueet saavat) riittävää kannatusta nykyistä paljon oikeistolaisemmalle politiikalle ei ole.

Oletan, että tuot "hyvinvointiyhteiskunnan" tähän lähinnä vittuiluna. Tuossa threadin aiheena olevassa kirjassa puhutaan aiheesta, ja on kyllä todettava että Suomalainen yhteiskunta on hyvinvointiyhteiskunta lähinnä juuri lainausmerkeissä. Ihmiset eivät ole yleiseurooppalaiseen tasoon nähden onnellisia, eivät rikkaita, eivätkä oikeastaan mitään muutakaan kovin positiivista. Oikeastaan meidät erottaa eurooppalaisesta yleisestä mallista lähinnä juuri vaihtoehtojen puuttuminen ja tasapäistäminen. Suomen kuulusia kilpailukyky on jonkinlainen tilastovirhe tai (todennäköisimmin) tilastojen väärästä tulkinnasta johtuva harha, joka ilmenee jo siinä että Suomeen ei haluta töihin, ulkomaalaisia yrityksiä ei liiemmin kiinnosta toimia suomessa, ja Suomelainen tuotantomalli ei pärjää globaalissa kilpailussa. Pikemmin kuin hyvinvointiyhteiskunta, Suomi on miten kuten toimeentuleva markkinasosialismi, jossa ihmiset tapaavat tappaa itsensä ja vetävät onnellisuuspillereitä, joita saavat "ilmaisesta" terveydehuollosta kun ovat ensin maksaneet siitä itsensä kipeäksi.

 

[SIC-]

Tämä nyt on ainakin täyttä paskaa. Muutos on kiinni äänestäjistä, tuskin Suomi niin kaukana länsimaisesta demokratiasta on, että vaalituloksia väärenneltäisiin.

Edit.
Kommentoidaan vielä tuota Volmarin viestiä: normaalia edustuksellista demokratiaa, ei sen ihmeempää.

Ei kyse ole vaalitulosten vääräntämisestä vaan konsensuspolitiikasta! Koska SDP, Kokoomus ja Keskusta muodostavat aina kahdestaan hallituksen niin yksikään isoista puolueista ei voi alkaa ajaa radikaalia politiikkaa koska kaksi muuta puoluetta muodostavat silloin hallituksen. Eli eniten kompromisseja tekevä pääsee hallitukseen! Ajatteleppa sellaista puoluetta kuin RKP. Oli vaalitulos mikä tahansa niin RKP on aina hallituksessa siksi että heillä on vain yksi päämäärä - ruotsinkielen säilyttäminen. Tämän takia Suomi on kaksikielinen vaikka valtaosa kansasta sitä vastustaa.

 

[Ankara Aatu]

Pääpuoleiden homogeenisyys selittyy ainakin osittain noilla mainitsemillani seikoilla. Ensinnäkin puoluekirja otetaan usein suvun tai hetken mielijohteen, ei ajattelutavan mukaan, mikä johtaa siihen, että puolueessa hyväksytty linja täytyy valita jonkinlaisen kaikkien hyväksymän kultaisen keskitien mukaan. Kun tämä sama ilmiö toteutuu kaikissa kolmessa puolueessa (esim. keskustan jyväjemmarit tuskin ovat monestakaan asiasta samaa mieltä), ei ole ihme että puolueet muistuttavat toisiaan, ja "yleiskeskustalaista" ajattelutapaa. On aivan selviä esimerkkejä siitä, että ihmiset ovat opportunistisesti "väärässä puolueessa" (kuten mm. vanhojen kgb-kätyrien levinneisyydestä eri puolueisiin voidaan päätellä). Toisekseen, kun nämä vanhat kävyt pyörittävät rulettia pitkälti edelleen, tuoreiden ajattelutapojen esiintuonti on vaikeaa. Lisäksi, monet äänestivät kuten äänestivät viime vaaleissakin kannattaakseen muutosta ja oikeistolaisempaa politiikkaa -allekirjoittanut mukaanlukien. Mitä olen asiasta keskustellut, en ollut todellakaan yksin, ja pettymys Kokoomukseen on varsin yleistä, vaikka toistaiseksi vaihtoehtoja ei käytännössä ole, ja siksi tämä ei näy kannatusluvuissa.

Eli ymmärsinkö nyt oikein, että ajattelet oikeistolaisen ajattelutavan yleistyneen viimeaikoina, ja että hitaasti muuttuva puoluejärjestelmä ei ole ehtinyt vastata tähän muutokseen? Minun asiantuntemukseni ei riitä tällaisen asian arvioimiseen, mutta jos näin on, niin sittenhän muutoksen sinun mielestäsi parempaan eli oikeistolaisempaan suuntaan pitäisi olla vain ajan kysymys. Mitä tulee siihen, että puolueiden pitää noudattaa poliittisesti hajanaisen jäsenistönsä takia keskitietä, niin puolueiden jäseniä on kuitenkin vain murto-osa äänioikeutetuista. Eli kyllä äänestäjien enemmistön todellisen mielipiteen luulisi pääsevän esiin viimeistään parin-kolmen vaalikauden mittaisella ajalla. Jos pääpuolueet systemaattisesti poikkeavat yleisestä mielipiteestä, niin kai joku kerää helpot äänet perustamalla yleisen mielipiteen mukaista politiikkaa ajavan puolueen.

Oletan, että tuot "hyvinvointiyhteiskunnan" tähän lähinnä vittuiluna. Tuossa threadin aiheena olevassa kirjassa puhutaan aiheesta, ja on kyllä todettava että Suomalainen yhteiskunta on hyvinvointiyhteiskunta lähinnä juuri lainausmerkeissä. Ihmiset eivät ole yleiseurooppalaiseen tasoon nähden onnellisia, eivät rikkaita, eivätkä oikeastaan mitään muutakaan kovin positiivista. Oikeastaan meidät erottaa eurooppalaisesta yleisestä mallista lähinnä juuri vaihtoehtojen puuttuminen ja tasapäistäminen. Suomen kuulusia kilpailukyky on jonkinlainen tilastovirhe tai (todennäköisimmin) tilastojen väärästä tulkinnasta johtuva harha, joka ilmenee jo siinä että Suomeen ei haluta töihin, ulkomaalaisia yrityksiä ei liiemmin kiinnosta toimia suomessa, ja Suomelainen tuotantomalli ei pärjää globaalissa kilpailussa. Pikemmin kuin hyvinvointiyhteiskunta, Suomi on miten kuten toimeentuleva markkinasosialismi, jossa ihmiset tapaavat tappaa itsensä ja vetävät onnellisuuspillereitä, joita saavat "ilmaisesta" terveydehuollosta kun ovat ensin maksaneet siitä itsensä kipeäksi.

Toin hyvinvointiyhteiskunnan esillä lähinnä yrityksenä tuoda jotain konkretiaa tähän oikeisto-vasemmisto-erotteluun. Itse en pidä erottelua oikeiston ja vasemmiston välillä kovin kuvaavana Suomen nykyisessä poliittisessa tilanteessa. Laajaa sosiaaliturvaa ja tulonsiirtoja on perinteisesti pidetty vasemmistolaisena politiikkana, joten ajattelin, että muutosta oikeistolaisempaan suuntaan voisi kuvata esimerkiksi näiden leikkaamisella, ja että äänestäjien ylivoimainen enemmistö vastustaa tällaista muutosta. Oletko tästä eri mieltä, vai tarkoitatko oikeistolaisuudella jotakin muuta?

 

[Crusader]

Eli ymmärsinkö nyt oikein, että ajattelet oikeistolaisen ajattelutavan yleistyneen viimeaikoina, ja että hitaasti muuttuva puoluejärjestelmä ei ole ehtinyt vastata tähän muutokseen? Minun asiantuntemukseni ei riitä tällaisen asian arvioimiseen, mutta jos näin on, niin sittenhän muutoksen sinun mielestäsi parempaan eli oikeistolaisempaan suuntaan pitäisi olla vain ajan kysymys. Mitä tulee siihen, että puolueiden pitää noudattaa poliittisesti hajanaisen jäsenistönsä takia keskitietä, niin puolueiden jäseniä on kuitenkin vain murto-osa äänioikeutetuista. Eli kyllä äänestäjien enemmistön todellisen mielipiteen luulisi pääsevän esiin viimeistään parin-kolmen vaalikauden mittaisella ajalla. Jos pääpuolueet systemaattisesti poikkeavat yleisestä mielipiteestä, niin kai joku kerää helpot äänet perustamalla yleisen mielipiteen mukaista politiikkaa ajavan puolueen.

Tässä tuleekin esille juuri tämä suomalainen kummallisuus, politiikan jähmettyneisyys ja konsensus. Historiallisten syiden takia esim. 70-luvulla on ollut perusteitakin toimia "yhtenä miehenä" konsensuksen puolesta, mutta sille ajalle ajattelutapansa perustavat toimivat vahvasti ainakin kulisseissa edelleen, mikä hidastaa muutosta. Ja uskoisin, että tilanne hiljaa muuttuukin (tästä esimerkkinä esim. SDP:n kannatuksen selvä aleneminen, joka ei jostain syystä ole realisoitunut juurikaan oikeistolaisempana politiikkana).

Tuo puolueiden sisäinen jähmettyneisyys taas kuvaa myöskin tätä järjestelmää. Puolueiden johtohenkilöillä on kyllä keinot estää radikaalien henkilöiden nousu puolueen sisäisessä järjestyksessä, ja kun media tunnetusti on vahvasti konsensuksen takana, mitään ulkopuolista nostetta on turha kuvitella. Halla-ahon nousu SMP:läisessä Perussuomalaisissa on varmaan suurin demokraattinen menestystarina koko suomalaisessa politiikkassa 50 vuoteen, ja se tapahtui alkujaan täysin formaalien vaikutuskanavien ulkopuolelella internetissä. Halla-ahosta puheenollen, humanitaarisen maahanmuuton lisäämistä vastustaa n. 50-70% kansasta, mutta sillä ei ole ollut mitään vaikutusta siihen, että tälläinen maahanmuutto on tosiallisesti moninkertaisTETTU viimei vuosien aikana. Puhu siinä demokratiasta sitten. Luin tuossa muutaman sivun tästä ko. pamfletista, ja siinä puhutaan tästä asiasta paljonkin, kaiketi paremmalla asiantuntemuksella kuin mitä itselläni on.

Toin hyvinvointiyhteiskunnan esillä lähinnä yrityksenä tuoda jotain konkretiaa tähän oikeisto-vasemmisto-erotteluun. Itse en pidä erottelua oikeiston ja vasemmiston välillä kovin kuvaavana Suomen nykyisessä poliittisessa tilanteessa. Laajaa sosiaaliturvaa ja tulonsiirtoja on perinteisesti pidetty vasemmistolaisena politiikkana, joten ajattelin, että muutosta oikeistolaisempaan suuntaan voisi kuvata esimerkiksi näiden leikkaamisella, ja että äänestäjien ylivoimainen enemmistö vastustaa tällaista muutosta. Oletko tästä eri mieltä, vai tarkoitatko oikeistolaisuudella jotakin muuta?

Tarkoitan oikestolaisuudella esim. tasaveroa (tai ainakin paljon lievempää progressiota), kannustinloukkujen purkamista, palveluiden tuottamisen kilpailuttamista, yritysten aseman parantamista globaalissa kilpailussa. Polittisten määritelmien ulkopuolelta toivoisin puolueiden hyvävelibyrokratian purkamista, ja edelleen oikeistolaisesti byrokratian ja julkisen sektorin pienentämistä. Esimerkkinä pitäisi todella suurena edistysaskeleena sitä, että nykyisin maksettavat toimeentulotuet saataisiin järjestelmänä korvattua niin, että tuen nostajat voisivat tehdä sen sijasta vaikkapa pienipalkkaista työtä, jonka saisi sitten vaikkapa pienemmällä verotuksella ja mahdollisesti osittaisen tuen kanssa. Nykyinen järjestelmä, jossa työssäkäyviltä kerätään hirmuverot, jotta osa voisi elbata kotonaan on sekä kansantaloudellisesti että työssäkäyvien ja työssäkäymättömien henkilökohtainen tappio.

 

[Ankara Aatu]

Tarkoitan oikestolaisuudella esim. tasaveroa (tai ainakin paljon lievempää progressiota), kannustinloukkujen purkamista, palveluiden tuottamisen kilpailuttamista, yritysten aseman parantamista globaalissa kilpailussa. Polittisten määritelmien ulkopuolelta toivoisin puolueiden hyvävelibyrokratian purkamista, ja edelleen oikeistolaisesti byrokratian ja julkisen sektorin pienentämistä. Esimerkkinä pitäisi todella suurena edistysaskeleena sitä, että nykyisin maksettavat toimeentulotuet saataisiin järjestelmänä korvattua niin, että tuen nostajat voisivat tehdä sen sijasta vaikkapa pienipalkkaista työtä, jonka saisi sitten vaikkapa pienemmällä verotuksella ja mahdollisesti osittaisen tuen kanssa. Nykyinen järjestelmä, jossa työssäkäyviltä kerätään hirmuverot, jotta osa voisi elbata kotonaan on sekä kansantaloudellisesti että työssäkäyvien ja työssäkäymättömien henkilökohtainen tappio.

No tässäpä tuleekin esille niitä asioita, joiden takia perinteinen oikeisto-vasemmisto-jäsennys ei kovin hyvin sovi nykypäivään. Monet noista mainitsemistasi asioista (kannustinloukkujen purkaminen, toimeentulotukijärjestelmän muuttaminen työssäkäyntiin kannustavaksi) olivat esim. viime eduskuntavaaleissa näkyvimmin vihreiden asialistalla, ja vihreitä kuitenkin pidetään vasemmistopuolueena.

Itse asiasta eli puoluepolitiikan muutoksen jäykkyydestä saatat olla oikeassakin, ainakaan minulla ei aikaisemmin sanomaani ole juuri lisättävää. En ole alan asiantuntija, mutta en kyllä oikein usko, että ero Suomen ja muiden länsimaiden välillä olisi tässä suhteessa mitenkään ratkaisevan iso. Puhe lumedemokratiasta on minusta joka tapauksessa vahvasti liioiteltua. Jos riittävä osuus äänioikeutetuista on tyytymätön vallitsevaan politiikkaan ja kokee asian riittävän tärkeäksi, niin mikään ei estä äänestämästä puoluetta, joka lupaa korjata asian, tai sellaisen puuttuessa vaikka perustamasta asialle omistautunutta puoluetta. Jos kuilu pääpuolueiden ja yleisen mielipiteen välillä todella olisi suuri, niin en näe mitään syytä, miksi joku ei hyödyntäisi tuota kuilua tarjoamalla yleisen mielipiteen mukaista vaihtoehtoa. Perussuomalaisten suosion nopea kasvu tällä vuosikymmenellä on hyvä esimerkki siitä, että tyytymättömyys valtapuolueisiin vaikuttaa kyllä sitä hyödyntävien puolueiden kannatukseen.

 

[Crusader]

No tässäpä tuleekin esille niitä asioita, joiden takia perinteinen oikeisto-vasemmisto-jäsennys ei kovin hyvin sovi nykypäivään. Monet noista mainitsemistasi asioista (kannustinloukkujen purkaminen, toimeentulotukijärjestelmän muuttaminen työssäkäyntiin kannustavaksi) olivat esim. viime eduskuntavaaleissa näkyvimmin vihreiden asialistalla, ja vihreitä kuitenkin pidetään vasemmistopuolueena.

Itse asiasta eli puoluepolitiikan muutoksen jäykkyydestä saatat olla oikeassakin, ainakaan minulla ei aikaisemmin sanomaani ole juuri lisättävää. En ole alan asiantuntija, mutta en kyllä oikein usko, että ero Suomen ja muiden länsimaiden välillä olisi tässä suhteessa mitenkään ratkaisevan iso. Puhe lumedemokratiasta on minusta joka tapauksessa vahvasti liioiteltua. Jos riittävä osuus äänioikeutetuista on tyytymätön vallitsevaan politiikkaan ja kokee asian riittävän tärkeäksi, niin mikään ei estä äänestämästä puoluetta, joka lupaa korjata asian, tai sellaisen puuttuessa vaikka perustamasta asialle omistautunutta puoluetta. Jos kuilu pääpuolueiden ja yleisen mielipiteen välillä todella olisi suuri, niin en näe mitään syytä, miksi joku ei hyödyntäisi tuota kuilua tarjoamalla yleisen mielipiteen mukaista vaihtoehtoa. Perussuomalaisten suosion nopea kasvu tällä vuosikymmenellä on hyvä esimerkki siitä, että tyytymättömyys valtapuolueisiin vaikuttaa kyllä sitä hyödyntävien puolueiden kannatukseen.

Vihreät ovat nykykokoonpanollaan sen luokan hörhöpuolue, että en kyllä soisi heidän päättävän yhtään mistään. Melkein samalla tasolla talouden suhteen on Perussuomalaiset, jotka tosin eivät edes yritä esiintyä puolueena jolla olisi ohjelma talouden suhteen. Kun niiden puoleiden joukkoon, joille en soisi päätäntävaltaa esim. juuri talousasioissa, voidaan lukea vielä KD, Vasemmistoliitto, ja RKP, ja jäljellejäävistä Keskustalla ei ole varsinaista linjaa, SDP:n linjaa en pidä järkevänä ja Kokoomus ei tee mistä puhuu, niin äänestä nyt tässä sitten. Näkisin tuossa Konservatiivipuolueessa yhden mahdollisuuden nousta selkeäksi oikeistopuolueeksi, mutta en katso hyvällä jos alkavat uskonnollisuudella haalimaan ääniä. Toisaiseksi mennään Kokoomuksella muutamien hyvien edustajien takia.

 

[Stagno]

Mutta mikä on nykyinen konsensus?
Oma veikkaus: poliittisen korrektisti ja sosialistisesti kohti plutokratiaa.

Tilanteeseen muutosta haluavat voivat valita oman suosikkinsa:
KD = Konsensus + lisää kristillisestä aatteesta kumpuavia kieltoja ja rajoituksia.
Keskusta = Konsensus + lisää tukijaisia.
Kokoomus = Konsensus vähemmän sosialisesti.
Pers. = Konsensus + yleinen napina.
RKP = konsensus + suomi ruotsalaisille (tai kaikki paitsi suomalaiset kelpaa).
SDP = Konsensus + nais yms kiintiöitä.
Vasemmistoliitto = kts SDP.
Vihreät = Suomesta luonnonsuojelualue josta riittää hyvinvointia kaikille maailman ihmisille.

Nyt kaikki innolla äänestämään.