Lounasruoat ja -tottumukset

[Gillyanne]

Tästä lienee puhuttu joskus aiemminkin, mutta nyt on pakko taas vähän avautua :D Eli kävin tuossa äskettäin lounaalla duunipaikan taukohuoneessa, ja samaan aikaan sinne sattui ryhmä myyntipuolen naisia, sellaisia 35-40-vuotiaita tyylikkäitä housuasuisia naisimmeisiä. Siinä nämä rouvat/neidit popsivat lounaslähetiltä ostamiaan salaatteja kera hapankorpun tai jotain kahdensadan gramman mikrosapuskoita, ja meikäläinen viereisessä pöydässä veteli samaan aikaan kitaansa ISON lautasellisen makaronia, pakastevihanneksia ja broileripyöryköitä... :D Joskus kieltämättä tuntuu, että meikäläisen ruoka-annokset herättävät huvittunutta/paheksuvaa (henkilöstä riippuen) huomiota näissä salaatinpipertäjissä...

No, en ota asiasta paineita, syön niin kuin tykkään! Ja pitäähän sitä syödä että jaksaa (ja kehittyy)!

Kommentteja ja kokemuksia?

 

[Maaru]

:D Mä käyn itse kanssa välillä tuolla alhaalla syömässä,oikein ruoka"ravintola". Siellä jopa miehet katsoo silmät pyöreinä että mitä,tuo nainenhan syö kuin lehmä.
Paras kommentti mitä olen sen ravintolan omistajan suusta kuullut: onko sulla massakausi tai masspäivä menossa? Nauroin tietenkin kippurassa..
Täällä töissä ei kukaan muu näistä naisista ymmärrä hyvän päälle,eli salin päälle mitään (ja hei,naisia mun lisäksi on puljussa lähemmäs 30) no kuitenkin,yx piävä lounastauolla sanoin että ohos,tulinpa täyteen. Siinä vieressä työkaverini sanoi että kai vähemmästäkin kun vedit tollasen annoksen,siinä ois hänelle ollut kaks annosta :hmmm:
(viime aikoina ihmetyksen sijaan olen saanut paljon ihailuja ja kyselyjä joka päivä treenistä ja ravinnosta)

Kaikkein parhaimman kommentin olen kuitenkin kuullut poikani suusta:
ÄITI,miksi sä AINA syöt noin PALJON???
;)

 

[MillaMagia]

Mun työpaikalla ihmetellään lähinnä sitä, että mä syön jatkuvasti (Ruoka-annoksia ne ei oikein voi ihmetelläkään, kun kaikki muut käy yleensä ulkona syömässä ja mä lämmittelen täällä yksin omia kokkailujani mikrossa). Mut siis se aiheuttaa välillä kommentointia, kun puputan joka kahvitauolla jotain välipalaa (hedelmää, leipää, jogurttia). Itse ne tuntuu pärjäävän kymmenenkin tuntia sillä lounasaterialla. (Tosin keksejä ja suklaata tietyillä tyypeillä kyllä kuluu yhtä paljon kuin mulla noita muita välipaloja...)

 

[Lilith]

Heh, kommentteja tulee vaikka olen dieetillä. Pienen tytön kait oletetaan ottavan enintään puoli lautasellista salaatinlehtiä ja jättävän suurimman osan syömättä. Asia vain on niin että jos en saa riittävästi kunnon ruokaa, muutun lähinnä ilmestyskirjan pedoksi, hyvinsyötettynä olen lauhkea kuin laama:D Koulun ravintoloista aina joku tarjoaa asiallista sapuskaa ja itse saa keräillä lautasen ja salaattilautasen sopivan täyteen ruokaa, omia annoksiani rajoittaa usein lähinnä lautasen koko. Aikanaan yritin laihduttaa syömällä ihan vähän mutta paino vaan nousi kun teki koko ajan mieli mussuttaa jotain. Nyt kun syö runsaasti kunnon ruokaa, leivonnaiset ja karkit ei kinnosta pätkääkään.

 

[Metri]

Omalla työpaikalla eli koulun ruokatauolla katselen itse paheksuen monien tyttöjen kirjaimellisesti OLEMATONTA annosta: lusikankärjellinen perunaa, pikku tippa kastiketta ilman sattumia, lusikallinen salaattia ja näkkäri ilman voita, vesilasin kera. Kasvavat tytöt!!!

Oma annokseni vetää vertoja isoimpien, maalaistalosta kotoisin olevien pojanroikaleiden annoksille. Joskus ovat tytöt silmät pyöreinä katselleet miun lautastani. Harvoin olen tosin ihan ähkyyn itseäni syönyt,sen verran tuntee omat rajansa. Sitten kun työpäivä on pulkassa, kahden tietämissä, on taas jo kiljuva nälkä. Jos salille meinaan lähteä, on otettava banu tai jokin energiapatukka, että voi vetää treeninsä.

 

[Leona]

Minä syön aina melko vähän kerrallaan ja tietysti sitäkin useammin, enkä syö lainkaan usein erilaisissa tilaisuuksissa tarjolla olevia makeita välipaloja. Täytyy sanoa, että kommentit syömisistäni (terveelliset raaka-aineet ja melko vähäiset määrät) ovat kyllä joskus jopa erittäin loukkaavia :( En todellakaan pidä makeasta ja voin hyvin kun syön itselleni sopivia ruokia. Mikähän tässä on joillekin niin vaikeaa ymmärtää Tiettyjen työkavereiden kanssa en enää edes halua samaan aikaan syömään, sen verran katkera olen heidän huomautteluistaan. Miten jollain voi olla pokkaa valittaa toisten "liian terveellisistä" ruuista, kun en minäkään KOSKAAN katso paheksuvasti saati kommentoi muiden ruokia? Itseasiassa en välitä p*kaakaan siitä, mitä toiset syövät!! Ja tosiaan, se ruokailukertojen määrä herättää jatkuvasti ihmetystä. Minä olen meillä se, jolla on "aina nälkä..."

Huh, tulipahan avauduttua

 

[Panda]

Originally posted by Tiukkis
Miten jollain voi olla pokkaa valittaa toisten "liian terveellisistä" ruuista, kun en minäkään KOSKAAN katso paheksuvasti saati kommentoi muiden ruokia? Itseasiassa en välitä p*kaakaan siitä, mitä toiset syövät!!

Olen samaa mieltä kanssasi Tiukkis ja kaikki muutkin kohtalotoverit! En ymmärrä mikä ihmeen tarve ihmisillä on kommentoida toisten syömisiä, pitäisivät huolta vaan omista aterioistaan. Mulle on ihan sama mitä tai miten paljon toiset töissä syövät. Itse tykkään syödä lounaalla kevyemmin, meillä kun on töissä tosi hyvät salaatit ja aina raejuustoa tarjolla, ja se tulee halvemmaksi. Syön sit kotona kunnolla. Kivempi on syödä oma tekemää ruokaa, kun tietää mitä siinä on. Keittiön täti luultavasti käyttää oikeata kermaa yms. joita haluan välttää.

Tässä on TOP 5 -lauseet, joita joudun kuulemaan:

1. Miksi sä et syö kunnolla?
2. Et sä syö mitään? (lautanen täynnä salaattia, raejuustoa ja kasviksia)
3. Ai taasko sä syöt tolleen.
4. Ootsä jollain dietillä?
5. Tulehan nyt ottamaan tätä jälkiruokaa.

Vielä olen jaksanut vastata kysymyksiin huvittuneen asiallisesti ja hermostumatta, mutta pikkuhiljaa alkaa hermot kiristymään, enkä takaa etten sano pahasti näille kyttääjille :mad2:!

 

[fitnesspimu]

Joo kyllähän sitä on saanut aika monesti selitellä omia ruokatottumuksia, mutta nykyään työpaikalla ja opiskelutantereella porukka kyllä tietää, et mitä varten treenaan ja näin ymmärtävät asian. Saan syödä pöperöitäni ihan rauhassa!

Käytiin just tossa rocketin kans lounastamassa kiinalaisessa...kiitos vain seurasta hänelle!

 

[Nee]

Kerrotaanpa edes yksi päinvastainen tarina.

Työpaikalla on lisäkseni kolme naista. Kun minulla oli massakausi, suurentuivat muidenkin annokset tasatahtiin ja muillekin alkoi ilmestyä raejuusto- ja rahkapurkkeja jääkaappiin. Herra Snellmanin kalkkunasta tuli kaikkien ykkösherkku ja hemapasta käytetyin kasvis. Nyt kun dieettaan, ovat toisetkin alkaneet pitää ruokapäiväkirjaa ja laskea kaloreita ja ravintoainesuhteita. Ainut ongelma lienee se, että muut olettavat minun muistavan ulkoa koko Finelin.

Tällaisen piiloagitaation lisäksi olen saanut kannustettua yhden naisen salille oikein tosissaan treenaamaan ja toinenkin aloittelee treenitaustaa omaavan miehensä peesissä. Joskus demoamme liikeratoja porukalla, josta etenkin yllättäen paikalle osuville vieraille riittää hilpeyden aihetta. :D

 

[Persikka]

Oi voi, tuttua. Nyt en olekaan pitkään aikaan ollut missään sellasessa työpaikassa, missä ruoka- ja kahvitauot ovat yhteisiä, joten en ole pahemmin joutunut selittelemään, miksen taaskaan ota jonkun ystävällisesti tarjoamaa berliininmunkkia tai miten aina maltan olla syömättä keksejä tms. ja kahvin kanssa syön ruisleipää, ja muutkin eväät on tyyliin porkkanaa, hedelmää tms. terveellistä.
Olen niin lopen kyllästynyt siihen, että koko armaan kahvipöydän huomio kiinnittyy muhun ja syömisiini, ja sit saan joka ikinen kerta selitellä samat jutut... *huokaus*

Asiaa ei yhtään helpota se, että omaa syömishäiriötaustan, joten se kaikkien huomion kiinnittyminen mun syömisiini on todella kiusallista ja inhottavaa. Ja aina ne samat jutut, aina... no, ehkä jotkut mieltää sen small talkiksi, ja eihän sitä kaikki voi tietää miten kamala olo mulla on siinä tilanteessa. Joskus vaan on tehny mieli tokaista jotain takas, niin että sais kerralla ne jutut loppumaan.

Samaten harmitti yks kerta kun tuttuni oli muutaman päivän kylässä, ja näki mun laittavan jotain puurooni ja kysyi sitte et mitä se on, ja tiesin jo valmiiksi hänen reaktionsa kun kerroin laittaneeni sinne pellavansiemen-vehnänalkioöljyä, että sais tarpeeks hyvää rasvaa, kun muuten syö niin vähärasvaisesti... "Hullu!!" Joo, ja sama tyyppi aika usein valittaa omasta pömppiksestään ja siitä että on taas lihonut...

 

[camu]

kuulostaa mimmien stoorit kovin tutuilta.joka duunipaikassa jossa olen ollut,on kummasteltu ja ihmetelty mun eväspurkkien sisältöä.ja ruokailurytmiä muutenkin.itse syön puuroo usein myös luonaaksi,ja ennen treeniä kans,ja puuro-raejuustosetti herättää aina vaan ihmetystä.ja se terveellisyys...ja protskujuomat...
vuoden vaihteessa aloitin opiskelun ja taas sai selittää JOKAISELLE tätä valitsemaani elämäntyyliä,ei sillä että en jaksaisi vastailla,mutta kummastuttaa etenkin se oudoksuva asenne diettiruokaa ja terveitä elämäntapoja kohtaan.mutta kukin tyylillään,ei siinä mitään.;)

 

[112345]

Originally posted by Tiukkis
Minä syön aina melko vähän kerrallaan ja tietysti sitäkin useammin, enkä syö lainkaan usein erilaisissa tilaisuuksissa tarjolla olevia makeita välipaloja. Täytyy sanoa, että kommentit syömisistäni (terveelliset raaka-aineet ja melko vähäiset määrät) ovat kyllä joskus jopa erittäin loukkaavia :( En todellakaan pidä makeasta ja voin hyvin kun syön itselleni sopivia ruokia. Mikähän tässä on joillekin niin vaikeaa ymmärtää Tiettyjen työkavereiden kanssa en enää edes halua samaan aikaan syömään, sen verran katkera olen heidän huomautteluistaan. Miten jollain voi olla pokkaa valittaa toisten "liian terveellisistä" ruuista, kun en minäkään KOSKAAN katso paheksuvasti saati kommentoi muiden ruokia? Itseasiassa en välitä p*kaakaan siitä, mitä toiset syövät!! Ja tosiaan, se ruokailukertojen määrä herättää jatkuvasti ihmetystä. Minä olen meillä se, jolla on "aina nälkä..."

Huh, tulipahan avauduttua

Tutulta kuulostaa, todella ärsyttävää ... eilen viimeksi jouduin selittelemään miksi en ota rasvasia lettuja hillolla yhden aikaan päivällä :urjo: ennen treenejä.

 

[naiskovis]

Muakin kyllä kytätään, mutta eri tavalla. Kun on tuo diabetes, niin porukkaa jaksaa ihmetyttää, jos syön jotain sokeripitoista (täysin sallittua). Ja sitten aletaan kertomaan jostain tutun tutusta diabeetikosta, jolta on jalka amputoitu ja varoitellaan minua, että se on sitten mullakin edessä. Ja salilla käyminen ei sitten kuulemma sovi ollenkaan.

 

[Amy]

Näinhän se menee, ja ottaa kyllä päähän kun mun ruokien kyttäys on jotain yleistä huvitusta täällä. "No ton porkkananko sä vaan syöt lounaaksi" -kommentit on hyvin tuttuja, kun siis olen käynyt kuorimassa porkkanoita lisukkeeksi 2 karjalanpiiran ja 150 g kalkkunaleikkeen lounaalle. Olen yrittänyt selittää, että syön 6 kertaa päivässä pieniä aterioita, mutta tämäkös vasta aiheuttaa pään pyöritystä. Ja se, etten ota rasvaisia leivoksia.

Heh, arvaan kyllä mikä huuto siitä alkaisi jos minä rupeasin pyörittelemään päätäni ja laukomaan vastaavia kommentteja "Et kai sää taas ota tuota rasvaista viineriä kahvin kanssa", "Taasko sää tuota lihottavaa pitsaa syöt lounaaksi": Varmaan saisin syytteen työpaikkakiusaamisesta!

Ihme juttu, että urheilullista ja terveellistä ihmistä saa kommentoida mielin määrin, eikä sitä katsota loukkaavaksi

 

[fitnesspimu]

Minusta tuntuu, et noista kommenteista ja mulkoiluista pääsee sillä eroon, että jaksaa vain iloisesti vastata ihmisten kysymyksiin ja jakaa tätä fitnesselämän ilosanomaa:D ...hmm vaikka ne kysymykset on aina niitä samoja, valitettavasti!

Itse oon ainakin huomannu, et loppupelissä porukka alkaa tosissaan kiinnostumaan aiheesta ja haluaa itsekin syödä terveellisemmin.

Minä kummajainen istuin luennolla eturivissä kisavärit iholla ja vetelin kylmät kanat ja riisit poskeen...eikä hävettänyt yhtään, vaikka tunsin kyllä kuinka sata silmäparia tuijottaa minua.:lol2:

 

[Gillyanne]

Originally posted by fitnesspimu
Minusta tuntuu, et noista kommenteista ja mulkoiluista pääsee sillä eroon, että jaksaa vain iloisesti vastata ihmisten kysymyksiin ja jakaa tätä fitnesselämän ilosanomaa:D ...hmm vaikka ne kysymykset on aina niitä samoja, valitettavasti!

Voi, olisikin näin! Tokihan aina voi joku löytyä, joka oikeasti kiinnostuu, mutta kyllä noin 99% ihmisistä ei sitä varmuudella tee. Itselleni ei onneksi olla duunipaikalla noista ruoista huomauteltu (katsottu vain välillä vähän hitaasti... ) mutta sukulaisten ja varsinkin ex-appivanhempien suusta nuo "TAASKO sä syöt?" ja "Ota nyt tästä, sopiihan sitä välillä vähän herkutella, jaksat sitten treenata siellä salilla!"(tyrkyttää jotain rasvaista munkkia samalla).

Periaatetasolla voi kyllä ehkä useampikin kiinnostua, mutta sitten kun pitäisi tehdäkin jotain sen eteen, ts. alkaa oikeasti treenaamaan ja vaihtaa se päiväkahviviineri ruisleipään ja kalkkunaleikkeeseen, niin äkkiäpä se into katoaa... "En mä viitsi alkaa nipottaa, pitäähän sitä nyt elämästä nauttia..."

Ehkä olen yksinkertainen tai jotain, kun mielestäni terveellisesti syöden ja kovaa treenaten (endorfiinihumala, heh) on elämä PALJON nautinnollisempaa, kuin jatkuvasti makeaa ja rasvaista mussuttaen...?

 

[Maiju]

Tuttua kauraa tämä on mullekin, tosin ei työpaikailta, koska olen edelleen opiskelija. Mutta olen kyllä saanut kuulla kavereilta aika kummallisia kommentteja. Milloin viitataan syömishäiröön ja milloin turhanpäiväiseen niuhottamiseen. Kukaan ei puuttunut ruokavaliooni, silloin kun se 2 vuotta sitten oli vielä tod epäterveellinen ja yksipuolinen. Onneksi vanhemmet suhtautuvat todella kannustavasti. Kun menen kotiin, on siellä aina varattu monta purkkia rahkaa ja raejuustoa. Eivätkä koskaan tuo mulle "tuliaisiksi" mitään hirveitä kasoja herkkuja.

Toisaalta sitten kyllä ymmärränkin näiden ihmisten ihmetyksen, koska ei itselle ainakaan tiukasti ruodussa pysyminen ole aina niin helppoa. No, niitä rasvaisia munkkeja ja viinereitä en kyllä kaipaa, mutta rasvasta pitsaa ja suklaata välillä sitäkin enemmän :hmmm:

Nykyään vaan on jotenkin sellainen ihmeellinen häiriökyttäämiskulttuuri, että jos vähänkin olet tietoinen siitä mitä syöt niin sulla on syömishäiriö ja jos sanot pitäväsi lapsista leimataan sinut pedofiiliksi ;)

 

[Sarah]

Joo, tutun kuuloista meininkiä!
Mä oon tosin saanut kuulla sekä siitä että oon muka liian laiha JA siitä että mulla on liikaa lihaksia JA siitä että mun pitäs syödä enemmän JA toisaalta ihmetellään miks syön "koko ajan". Nää kaikki siis samoilta tyypeiltä

Menin duunipaikkaan jossa olin ollut aiemminkin (10 kk oli välillä pois) ja heti sain kuulla kommenttia kuinka olen laijtunut aivan liikaa kun olin muka aiemminkin jo niiiiiin laiha (oikeesti siis olin vaan tiputtanu rasvoja ja hankkinu vähän lihasta). No sitten alettiinkin kyttäämään mun ruokia ja naureskelemaan niille. Ja joka kerta sain selittää samat jutut miks syön ja mitä syön. Ihmetys oli suuri kun näkivät minkä verran syön esim. lounaalla ja painonvartijat rupesivat jakelemaan mulle neuvojaan kuinka monta leipää saa max. syödä päivässä ettei liho!!!! Ja sitten multa alettiin myös jatkuvasti kyselemään ruokien kalorimääriä ym.

Ei voi muuta sanoa ku ristiriitasta ja ärsyttävää touhua, tosin oon sen tyyppinen ihminen etten jaksa päätäni tollasella sen kummemmin vaivata ja annan ihmisten huomata mitä mä ajattelen tollasesta toisten asioihin puuttumisesta. Enhän mäkään kerro niille kuinka monta suklaapatukkaa ne sais syödä tms.:lol2:

 

[112345]

Lisäisin vielä, että mun mielestä suku on pahin tässä tyrkyttämisessä... ainakin omalla kohdallani. Luulisi, että nuo jo mun ruokavalion "omituisuudet" tuntisi, mutta ei . Aina saa ihmetystä osakseen.

jep, ja minähän en luovuta :kippis1:

 

[Brunetti]

Noh, nyt useamman vuoden samassa työpaikassa viettäneenä ja muutamat fitnesskisat sinä aikana kolunneena alkavat työkaverit jo vähitellen jättää syömiseni rauhaan (paitsi kun tulee uusia työntekijöitä, sama kyselyrutiini toistuu aina). Ekat vuodet olivat vaikeimmat, varsinkin dieetillä v-tutti kertoa samat asiat joka päivä, ja kun ne eväätkin ovat melkein koko työhistoriani olleet samat (rahkaa+hedelmiä+marjoja tai raejuustoa+salaattia+leipää, päiväkaffilla muiden vetäessä pullaa tms, syön protskupatukan) niin luulisi ettei niitä kukaan kauaa jaksa ihmetellä....niin, luulisi!

Juu, eli tuossahan tuo jo tulikin, syön yleensä kylmän rahka-lounaan, kotona sitten lämmintä ruokaa (aamupuuro ja päivällinen), kun lounaalla en osaa kovin raskaasti syödä - sitten nukuttaisi koko lopputyöpäivän.

Ex-syömishäikkäisenä minustakin on todella kiusallista kun syömisiäni vahditaan koko ajan(vanhempani ovat toki vielä puolta pahempia tässä kuin työkaverini!!), välillä tosissaan suututtaa niin että tekisi mieli leipoa kyselijöitä turpavärkkiin...:mad2: