Tietenkin toi perustui oletukselle että esim. joku kunnon nyrkkeilyseura kylästä löytyy. Voihan hyvin olla ettei näin ole, mutta jos on vapaaottelu ja judo, niin ei nyt liene mikään mahdoton ajatus että löytyy myös paini ja nyrkkeily. Enkä mä lähde siitä että nyt ruvettaisin heti rakentamaan jotain kisakuntoa, vaan päinvastoin taidon oppiminen olisi se ykkösjuttu. Eikä voiman hankintaakaan välttämättä tule väheksyä.
Mehän ollaan nähtävästi samaa mieltä että kamppailutreenin lisääminen olisi se ykkösjuttu. Muttä mäkin voin keksiä heti ainakin 10 mahdollista ongelmakohtaa sille jos ottaa esim. nyrkkeilyn tohon rinnalle alkaen kulkemisista ja treeniaikataulujen sovittamisesta kouluun ja sitten tulee ylirasitusjutut, jos vedetään jotain seitsemää sparripitoista treeniä viikkoon ja siihen puntit päälle jne. jne. Jos oikeaa intoa ja paloa (ja ymmärrystä) kuitenkin on, niin hommat on järjestettävissä. Nyrkkeilyvalmentajalle voi esim. sanoa että joinain päivinä tekee vain tekniikkaharjoitteita jne.
Tavallinen ratkaisuhan tossa on se että tyydytään niihin kolmeen lajitreeniin ja vedetään lenkkiä ja punttia päälle. Mutta sen vaan halusin tuoda esille, että jos mietitään kun kaveri joskus parikymppisenä muuttaa jollekin isommalle paikkakunnalle ja aloittaa vaparitreenit siellä kisat mielessä, niin esim. nuoruudessa hioutunut boxailutekniikka voi nousta arvoon arvaamattomaan. Peruskunnon voi juosta koska tahansa, mutta taitojen oppiminen vanhemmiten vaikeutuu.