Levyraati (arvostele ensin edellinen kappale, sitten uusi arvosteluun)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Kanttan
  • Aloitettu Aloitettu
Phanton Blue - Frantic Zone
Jokin naisorkestereissa tökkii, vähän kuten naisten nyrkkeilyssä, jokin aitous puuttuu. Kyllä silti annan 3/5, koska pääriffi oli mukavan raskaan kuuloinen ja kebatsulla liruteltiin ihan hauskasti.

Letkeempää:
William Apostol - Browns Ferry Blues

 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Vieraissa sanoi:
Phanton Blue - Frantic Zone
Jokin naisorkestereissa tökkii, vähän kuten naisten nyrkkeilyssä, jokin aitous puuttuu. Kyllä silti annan 3/5, koska pääriffi oli mukavan raskaan kuuloinen ja kebatsulla liruteltiin ihan hauskasti.

Letkeempää:
William Apostol - Browns Ferry Blues

Click to expand...

Perskeles..alkoi niska ihan punoittaa :worship: mainiota "raaka" musisointia mausteina mies+soitin 5/5
Sit monille ehkä tuntemattomampaa puolta edesmenneestä Lemmystä-->
 
Vaginaattori sanoi:
2,5/5 Kauheen tylsä perus shuffle rokken roll raita, mut tietty Lemmyn ääni biisin parasta antia. Hyvältä kuulostaa livenäki. Genrenä ei uppoa, ni ei pelasta edes Lemmy valitettavasti.
Lemmy pois tästä, ni aika perus räkälästä löytyy bändejä, mitkä vetää samanlailla.

Termi groovemetal tai ylipäätänsä groove on sellanen käsite, minkä tää levy onnistuu mielestäni tallentamaan.
Kitara soundit yhä yhet selkeesti parhaimmat ikinä ja muutenki siisti äänimaailma. Ei mitään teknistä, mutta erittäin tehokasta ja painottavaa musisointia. Ääninäytteet yms. industrial vaikutteet kans osannu Rob Zombie aina sulauttaa siististi musaansa yhteen. Diggaan myös täst vähän junttimaisesta hippi asenteesta mikä täl zombiella on muunmuassa äänessään läsnä. Vähän niinku olis jtn tällast southern vaikutteita kans seassa.
Vois tsiigaa Devil's rejectsin joku päivä, ei oo ollenkaan huono elokuva ohjaus kyseessä myöskään.
Click to expand...


Kyllikki kyl, eipä juuri lisättävää. Rob Zombie mahtava vokalisti, asenne kohdillaan. Ja groovaa niin perkeleesti. 4,5/5.

Jatketaan kuolonkorinoilla, tää bändi jakaa mielipiteet, mutta ei voi kyllä kiistää että nuo vokaalit on jäätävän kovat. Ja rumpalilla on hyvä groovaava tatsi kanssa. Myös tiukka lavabändi.

 
Nyt oli sellasta mättöä ettei voi antaa vähempää kuin 6/5. Tässä toimi ihan kaikki: rummut, riffit, vokaalit... Lyriikoita en kuuntele musiikissa joten ne on edelleenkin yhdentekeviä. Ainoa mikä jäi häiritsemään oli ehkä turhan tylsän laahava "kertsi". Ei tälläinen mättö kertsejä tarvitse. Riffiä riffin perään humppakompin säestämänä etiäpäin vain ni hyvä tulloo! Kuitenkin niin kovaa paahtoa ettei pisteitä tiputa.

Tasoitetaan menoa hieman:

 
S.O.D - Shenanigans
Mulle punkki toimii vain silloin, kun on riittävästi soittotaitoa. S.O.D:ssä sitä on. Lisäksi siinä on sopivasti nostalgiaa. 3,5/5.

Vedetään väliin itkuvirsi:
Katatonia - Old Heart Falls

 
Näemmä uutta matskua tullut näiltäkin. Vanhempaa Katatoniaa mulle on koitettu syöttää useammankin ihmisen toimesta, mutta eipä tästä tunnu oikein koppia saavan on matsku uudempaa tai vanhempaa. Aika kliininen veto. Vähän jo liikaakin sellaista tuotetun radiometallin makua tässä. Olis kaivannut ehdottomasti jotain melodiakoukkua toimiakseen, koska nyt meni vähän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. 2- / 5.

Tarvinneeko liiemmin esitellä:

 
Hehee, vähän samoilla linjoilla olen puolestani minä tämän arvioinnin kanssa kuin Maximus edellisen. :)

Kolmikko Beatles, Rolling Stones ja Springsteen eivät ole yhtä biisiä lukuunottamatta koskaan antaneet mulle mitään. Koko kuulemani tuotanto on vain (mitään sanomatonta) - kuulostaa varsin kammottavalta musiikin kontekstia ajatellen - musaa. En ole koskaan omaehtoisesti kuunnellut pumppujen tuotantoa (yhtä biisiä lukuunottamatta), joskin kymmeniä (satoja?) biisejä sitä on kuullut.

Bruce Sprinsteen - Human Touch

Toimii hiljaisena taustamusiikkina, ei ota, ei anna. 2,5/5.

Olisin halunnut toisen musan väliin, mutta kun sitä ei tullut, niin jätetäänpäs herkkyystunnelmointi hetkiseksi. Pläjäys tuli mieleen oikeastaan tuosta videosta, jonka alussa Keijo on ottanut vähän iskua. Ja Silmälappu-Jokke ampuu kaikkia lärviin. Extreme violence - hyi saattanas. Musisointi alkaa kohdasta 1:27, jos kuvallinen nautinto ei kiinnosta.

Slayer - You Against You:

 
Mitähän genreä tämä edustaa, vaikea sanoa. Ei ehkä ihan mun juttu kuitenkaan. Joistakin soundeista tuli Korn-fiilikset, olisikohan se sitten tuo nu-metal -särö... Oli tässä sentään musiikkiin sopivat vokaalit. 2/5

Kevyempää taas väliin

 
Joskus teininä diggasin kovastikin Alice In Chainsista... myöhemminkin yrittänyt tykätä, mutta jostain syystä suurin osa piiseistä tuntuu nykyään täysin merkityksettömiltä tai tasapaksuilta. Edellisen lähettäjän piisi on miusta keskivertojees Alice In Chainsia. Ei huonoa, ei erityisen hyvää. Kuunteleehan tuota, jos vaikka radiosta soisi, mutten laittaisi itse soimaan omista stereoista. Mutta jossain kuntosalilla kyykkytreeneissä voisi toimiakin ihan kivasti, jos salilla stereoista tuo raikaisi. Veikkaan ma ;-)

Tässäpä sitten hieman erilaista musaa.


View: https://www.youtube.com/watch?v=QqJf1EOn6X0
 
Vaginaattori sanoi:
koska suomi ei oo mikää maailman ''coolein'' kieli tai jtn. Tai ei oo maailman RUNOLLISIN kieli, sanotaanko vaikka näin
Click to expand...

Väärä mielipide. Suomihan nimenomaan kuuluu maailman runollisimpiin kieliin juurikin sijamuotojensa ansiosta. Moni orkesteri tässä maassa valitsee helpon tien, ja ottaa laulukieleksi englannin. Stam1nahan aloitteli englanniksi, mutta vaihtoi onneksi suomeen. Ei olis lähellekään yhtä hyvä yhtye, jos levyttäis englanniksi.

Orankimamma pisti todellakin jotain erilaista ketjuun. Tuo meni kyllä kategoriaan räkäpunkki, jota en pysty sietämään. Laulaja oli aivan hirveä. Tietysti punkkiin "kuuluu" soitto- ja laulutaidottomuus, mutta rajansa kaikella. 1/5.

Pistetääs sitte lissää suomenkielistä. En muista olenko jo joskus linkannut tähän ketjuun Ismoa. Ehkä olen, ehkä en.
View: http://www.youtube.com/watch?v=YoNCByWJPBQ
 
Kriisistä kriisiin on klassikkopiisi. Menevä, erikoinen, hieno, teatraalinen, hillitön.... ei kuitenkaan piisi mitä haluaisin kuunnella
karaokeversiona, mutta alkuperäisesittäjän esittämänä vallan hieno piisi. Tykkään lyriikasta kovasti.

Toi aiemmin linkkaamani "kamala räkäpunkpiisi" on ollut viimeaikoina osan rawpenkkipunnerruskisojen nostojen piisinä. Tuosta saa hyvät aggret siihen. Ei sen kauniilta tartte kuulostaakaan ;)

Jatketaanpa suomalaisella :)


View: https://youtu.be/p5Rj2Y0rFUo
 
Vaginaattori sanoi:
Täh :D? Voiko olla, että Poison ideaa, joka järkyttävän aliarvostettu ja nevahööd bändi kaikilla mittareilla soitetaan jossain penkki kisoissa, vai saako siellä valita itse biisinsä ja oot tätä itsellesi pyytänyt soimaan?
Ja biisiä en arvostele, ihan offtopiccia vaan tää.
Click to expand...
Ite siis diggaan bändiä ja oon jutellut bändin tyyppien kanssa ja ostanut Puntalassa heiltä hupparin joka mulla usein salilla ja kisoissa lämmittelyhupparina tai vähän sellasena hyvän mielen rääsynä, jossa on hyvä fiilis olla. Oon sitä pyytänyt yhdeksi nostopiisikseni ny kahessa kisassa ja Wabdl Finnish Openissa missä tulin 4. naisten avoimessa raakapenkissä, niin oli tokan ja kolmannen noston piisinä. Ja lauantaina eli eilen Wpc:n Sm:ssä missä tulin naisten avoimen rawpenkin kakkoseksi, niin oli kans toi nostopiisinä tokas ja kolmannes nostos... mutta kuten livestreamista ja tallenteesta kuuluu, niin se soi siellä myös väliaikapiisinä ja pari muutakin nostajaa halus sen itelleen nostopiisiksi, kun tykästyivät siihen :-) Eli näin se sana marginaalibändistä leviää urheilutapahtumissa, kun pistää leviämään :-)
 
Dave Lindholm - Pieni Ja Hento Ote

Kaunista musisointia ja melodiointia, sovituspuolella tökkii paikoitellen, mutta davemaiselle taiteelle se lienee anteeksiannettavissa. 3+/5

Raapaistaanpas vielä yksi suomalainen:
Tuomari Nurmio - Tonnin Stiflat (ulkopaikkakuntalaisille tiedoksi suomennos Tuhannen tulimmaista)

 
Tää oli näitä tarinoita elävästä elämästä -tyylisiä kipaleita, joissa jotkut onnistuu ihan hyvin. Sointukulkuhan tässä oli melkein kuin 50-luvun iskelmästä, tai ainakin itselle tuli melko suora assosiaatio Suklaasydämeen, ja rosoiset soundit varmaan sopii tavoiteltuun tunnelmaan. Voisin olettaa, että tää putoaa vähintään varttuneempaan ja helsinkiläiseen kansanosaan, mutta itseäni varten tämä ei ole. Muahan on myös aina ihan rehellisesti vituttanut tuo slangi :) Tulee mieleen Rane ja Keravan kollit - eikä hyvässä mielessä. Annetaan nyt vaikka 2,5 / 5. Kyllä Tuomari Nurmio varmaan syystä on arvostuksensa ansainnut, vaikke itse en näistä koppia saakaan.

Rupesin metsästämään tota Suklaasydämen alkuperäisvetoa ja ajauduin kuuntelemaan vanhempaa soulia. Tästä jatkoksi, niin tulee vähän lisää vaihtelua.

 
Vaginaattori sanoi:
4-/5 Hieno ääni, eikä liian pitkä biisi toistaakseen itseään. Genrestä mitään en ymmärrä, ni syvempi analyysi mahdoton. Jtn samaa hyvää täs oli mitä löydän tyyliin Bob Dylanista, Sinatrasta ja tällasista figuureista, vaikka genret oliski hieman eriäviä.

Valitettavasti biisin otsikko toteutui, mut ei poista jälkeä rokkenrollin historiassa. Ei itelle mikään THE bändi ikinä, mut siitä huolimatta hyvinki asiallista musiikkia ja asennetta.
Musavideoki jopa miellyttää, vaikken pidä videoita yleensä minkään verosina(tai ainaki täysin toissijasina). 3:08 on hassu. Näis hieman uudemmissa moottoripäissä huomaan ite, että Lemmyn lauluääni on monesti jotenki paljo kokeilevampi ja monipuolisempi. Ehkä jopa parempi jollain tasolla, ku vaikka 70-luvun klassikko levyillä. Paljon ''ilkeämpi'' ajottain, kuten esim. tossa 3:08 kohdassa.
Click to expand...


Kyllähän tää on ajaton klassikko Motörheadilta, itelle kans kolahtanu bändin asenne, ei välitetä vittujakaan muiden mielipiteistä ja tehdään siten kuten itse halutaan. Hieman on biisi kulunut ajan saatossa mutta edelleen 4/5.

Jatketaan Dissellä. Mielestäni ruotsimetallin kulmakivilevyjä:

 
Tosilihas sanoi:
Jatketaan Dissellä. Mielestäni ruotsimetallin kulmakivilevyjä:
]
Click to expand...
Storm of the...on kyllä ihan huippu levy. Jotenkin aina ihmetellyt tuota Dissectionin tyyliä että uppoaa, koska varsinkaan nykyisin en ole mikään melo-deathin (Göteborg-metalli vaikuitteisen) metallin ystävä. Vokaalit ja anti-kosmoksellinen tunnella tuossa varmaan iskee. Toki niittäähän bändi tiettyä kulttimainettakin. 4/5 kyseiselle biisille.

Siirrytään naapurimaahan Norjaan ja sieltä taas ilotonta synkistelyrokkia:
Forgotten Woods - The Principle and the Whip
 
abine sanoi:
Storm of the...on kyllä ihan huippu levy. Jotenkin aina ihmetellyt tuota Dissectionin tyyliä että uppoaa, koska varsinkaan nykyisin en ole mikään melo-deathin (Göteborg-metalli vaikuitteisen) metallin ystävä. Vokaalit ja anti-kosmoksellinen tunnella tuossa varmaan iskee. Toki niittäähän bändi tiettyä kulttimainettakin. 4/5 kyseiselle biisille.

Siirrytään naapurimaahan Norjaan ja sieltä taas ilotonta synkistelyrokkia:
Forgotten Woods - The Principle and the Whip
Click to expand...


Metallipiisin jäläkeen Norjasta jtn muuta kuin mustaa metallia. Kappas ;-) Aika laiskaa, löysää, utuista ja unista soittoa. Eri soittimet ja laulut epäsynkassa keskenään aikas paljon monessakin kohtaa, mutta tunnelma on jees... hieman kuin Cranberries kohtaa post-punk-popin jollain semi-akustisella keikalla... ihan jees lopputulos... Voisi tuota kuunnella joskus myöhemminkin, vaikka miksikään suosikikseni tuskin koskaan muodostuukaan... Viehättää tuotannollinen lo-fi-meininki. Roisoisuus. Demomaisuus. Mukavan amatöörimäisen tunkkainen.


View: https://www.youtube.com/watch?v=NjEMHtSCU9M
 
Muistelin, että tämä oli se Rod Stewartin alkuperäinen yhtye. Googlettamalla selvis, että Rod tulikin vasta tuohon Faces-kokoonpanoon mukaan. Kuulasta ja kaunista vanhaa brittipoppia, ja 2 minuutin tienoilla lyötiin vähän rosoisempi vaihde silmään, laulajalta löytyi monipuolisuutta. Ihan samanlaista iskevyyttä tässä ei kuitenkaan ollut kuin Beatlesin ja muutamien muiden aikalaisten hittiveisuissa. Annetaan kuitenkin 3,5/5.

Sitten lissää Lemmyä. Mutta ei laulamassa eikä soittamassa, vaan ajamassa rekkaa aussibändi Airbournen musiikkivideolla.
View: http://www.youtube.com/watch?v=j2IyX5LXGyg
 
Vaginaattori sanoi:
Vähä vähemmän menestynyttä acdc:ta. Aiempaa Motörheadia ''fanitan'' jollain tasolla kuitenkin, acdc:ta kuuntelen lähinnä hyvin valikoidusti(Bon scott oli kova) ja lähinnä arvostan, mutten pidä jumalina. Tää on silti helvetin kova ralli ja helposti paras biisi, missä laulaa Johnson IMO. Riffi on myös vähän erilainen mielestäni mitä yleensä acdc:ssa kuulee, ja vitun tykki riffi onkin. Phil Ruddin soitto myös kuulostaa muutakin ku robottimaisen tylsältä täs biisissä(joojoojoo osa bändin trademarkkia, mut silti). Soitti saatana pari aika hyvää filliäki yms. hyvä groove :O.
Click to expand...
Klassikkolevy ja klassikkokamaa tuo piisikin. Tuli muuten teininä kuunneltua pirukseen tuota levyä penkatessa ja korvalappustereoilta kasetilta lenkkeillessä kuunneltua.
On ite asiassa just sitä AC/DCtä mihin en ole kyllästynyt. Toimii vielä näin iän jo ollessa lähempänä neljää- kuin kolmeakymppiä ;-)

Ja taas vaihteeksi jotain erilaista... Kumikameli Joensuusta... hieno bändi... tykkäsin piisistä teininä kovasti ja kolahtaahan tuo vieläkin. Ajaton oudon
musiikin klassikko.


View: https://www.youtube.com/watch?v=pU--EvtHCms
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom