Lempirunoja, sanontoja, aforismeja

[Anne P]

- Oma etu, paras etu

 

[Lepa83]

Yleensä en ole mitenkään kovin runo ihminen, mutta tämä Tommy Tabermanin runo kosketti.

Kauan kesti ymmärtää,
kuinka helppoa on maailma parantaa,
että jotain muistaa jotain unohtaa,
että hymyilee lapsen lailla,
eikä pelkää rakastaa.

 

[Akikonomu]

Näitä nyt ainakin tulee toisteltua toisinaan... lempisanontoja sitten, ehkä?

Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Ovi auki, huusi hauki
tulen kylään nyt teille.
Tuli huoli, pitkä tuoli
mistä saatais nyt meille.

Tämä jälkimmäinen on jostai lastenlaulusta, mutta kun en yhtään muista mistä tai miten se ehkä jatkuu

 

[Nunu75]

My taste is simple aim only satisfied with the best.

Oscar Wilde:D

 

[Hanichu]

Tietääkseni omakeksimäni "Nothing hurts like the pain".
Käy melkein mihin vaan, vähän niinku "elämä on".

 

[Spitium]

Kaikki mitä Puolen hehtaarin väki suustansa päästää

Kaikkein sporttisimmat väläykset tulee Tikrulta - meissä on jotain samaa, hih! Sulosimmat Nasulta, vähän niinku meidän vanhempi tyttö. Ruu taas on omassa lapsen maailmassaan mm. möhköfanteista eriä ottamassa - ihan kuin meitin nuorempi likka. Ja ukko on väliin niin pessimistinen, et tulee Ihaa mieleen - mut Ihaalla on kaikista parhaat sutjautukset sadepilvensä alla :haart:

Tee tupla ii kerien, niin tavataan Tiikeri!

Pitipäs sattua. Mitäpä tuosta. Pari tikkiä ja olen kuin uusi.

 

[Tirpakka]

Heti kun näin tän topicin niin ensimmäisenä tuli mieleen mieltä ylentävä lause: "Kaikki on paskaa, paitsi kusi".

tahi: Olen niin onnellinen, että voisin pieraista! - Tuntematon


Mutta pari oikeesti hyvää:

Älä ota elämää liian vakavasti: et koskaan selviä siitä hengissä.
- Elbert Hubbard

Ystävyys, joka kuolee, ei ole koskaan syntynytkään. - Pubilius Syrus

Ystävä - joku joka tietää sinusta kaiken, ja rakastaa sinua sittenkin.
- Elbert Hubbard

 

[HeatN]

Ihminen tarvitsee ihmistä
ollakseen ihminen ihmiselle,
ollakseen itse ihminen.

-Tommy Tabermann-

Ihanaa leikittelyä ja totuutta.

 

[Halo]

Kuten sigu sanoo:


"Pain is weakness leaving the body."

 

[Mömmö]

Paras on minun paeta,
paras mennä näiltä mailta,
mennä Kalman karsikkohon,
piillä Tuonelan pihoille!
-Eino Leino

On kaikki tässä elossa
Niin katoovaista aivan
Ja murhe seuraa murhetta
Ja kuolo jälkeen vaivan
-P.J Ignatius

:joulu2: Sori että tunkeuduin tänne naisten osastoon. Mutta pakko oli laittaa pari synkkis runoa, ja vielä Suomen kansallisrunoilijoilta.

 

[Sweetheart]

Joskus teininä kuultu ja sopii tilanteisiin, missä ei yksinkertaisesti keksi mitään järkevää sanottavaa:
HEI HULINATA! sano akka ku kirnuun pieras!
Hauskin osa tossa on se, jos kuvittelee itse tilanteen... :D

 

[Estel]

Ovi auki, huusi hauki
tulen kylään nyt teille.
Tuli huoli, pitkä tuoli
mistä saatais nyt meille.

Tämä jälkimmäinen on jostai lastenlaulusta, mutta kun en yhtään muista mistä tai miten se ehkä jatkuu

Se on Pentti Rasinkankaan ja Ohilyönti-orkesterin biisi. Kysy vaan suomalaisesta lastenmusiikista. :D

Eikä siinä koko biisissä tuon enempää sanoja olekaan. Tota toistetaan.

 

[Gillyanne]

Tässäpä eräs erinomaisen kaunis Omar Khaijamin säe:

"Kun vierii virta
aavikolla tuuli puhaltaa
niin päivistäni taas päivä katoaa
Mutta milloinkaan en sure
päivää kahta
en päivää joka jäi jo taa
en päivää tulevaa"

 

[Akikonomu]

Selvisihän Hauen arvoitus. Kiitos Estelille! Tuota pätkää tulee toisinaan hoilotettua (varmasti aivan omalla nuotilla) paskakärryjä kohti ovea työnnellessä.

Niin, yksi unohtui: kivaa kuin kissanraadolla.

 

[Ultimecia]

Lempirunoilijani on ehdottomasti Sylvia Plath, mutta suuri osa parhaista runoista on niin pitkiä, etten viitsi niitä liittää tähän. T-Paidaksi voisi painaa Lady Lazarus -nimisen runon viimeisen säkeistön:

Out of the ash
I rise with my red hair
And I eat men like air.

Lisäksi suosikkeja ovat esimerkiksi Otto Manninen, jolta esimerkiksi klassikko:

JOUTSENLAULUA

Ui merta ne unten,
päin utuista rantaa.
Niit' aallot ne kantaa
kuin kuultoa lunten.

Pois, pois yli aavain
on polttava kaipuu.
Mut vain se, ken vaipuu,
se sävelet saa vain.

Mi helinä ikään
yl' ulapan hiipi?
Vain uupunut siipi,
vain mennyt ei-mikään.

Jotta tästä varmasti tulisi tarpeeksi nyyhkypostaus, päätetään Uuno Kailakseen:

Niin mä kerran
tieni aloin,
min mä kuljen:
paljain jaloin.

Avohaavat
syvät näissä
ammottavat
kantapäissä:

rystysihin joka kiven
jäänyt niist' on
verta hiven.

- Mutta niinkuin
matkan aloin,
päätän myös sen:
paljain jaloin.

Silloinkin, kun
tuska, syvin
viiltää, virkan:
- Näin on hyvin.

- Tapahtukoon
tahtos sinun.
Kohtaloni,
eikä minun.

 

[Fättis]

En muista missä olen tämän joskus 10 vuotta sitten nähnyt, mutta mieleen se jäi kyllä kertaheitolla...

Kun tuska polttaa, niin hymyile.
Kun sydän itkee, niin naura.
Ei tulta tuskaa niin polttavaa,
Ei sydänsurua suurempaa
Kun täytyy jättää ja unohtaa
Se jota eniten rakastaa.