Lueskelin kesäloman aikana lennyn elämäkerran(the guv'nor). Rankkaa settiä. Toisaalta kun tietoa yhdisti muista lähteistä(netti, roy shawsta kertova pretty boy, yms.) niin tuntui lennyn jutuissa olevan aika paljon lapinlisää ja kummasti turpiinsaanteja yms. oli unohdettu. Värikäs kaveri kaikinpuolin vaikka ihan kaikki jutut ei nyt niin totta olisikaan. Viihdyttävä ja helppolukuinen kirja, helppo suositella.
Kah, niin minäkin! Ostin sen Englannin reissullani.
On se suht kova luu kai kuitenkin ollut.
Meinaan, luin eräästä jalkapallohuligaanikirjasta,
Scally: Confessions of a Category C Football Hooligan, Everton-huligaanin muistelmia.
Pojat oli Lontoossa, ja alkoivat olemaan eräässä baarissa jo aika kohillaan,
käyttäytyivät kovin kovaäänisesti ja näytti että kohta repee ja ne alkaa hajottaan baaria.
Kaikkien yllätykseksi silloin kai suht iso julkkis, ainakin niissä piireissä, Lenny McLean oli siellä pokena.
Käveli Lenny huligaanien luokse ja sanoi, että nyt saatana ulos täältä tai haastan teidät kaikki matsiin "and you know there's only gonna be one winner in that fight".
Ja huligaanit lähti kiltisti ulos.
Kyl se jotain Lennystä kertoo, kun kummiskin kyseessä oli kymmenpäinen joukko tyyppejä, jotka tappeli ihan työkseen, ja silti kaikki yksimielisesti olivat hyvin valmiit jättämään tämän matsin väliin.
Joku tuolla kommentoi Guv'norin työolosuhteita aikanaan, niin mitä olen noiden huligaanien ja pokejen ja muiden "hard mänien" muistelmia lukenut, niin kaikissa on se yhteinen piirre, että kaikki sanoo että silloin 80-luvulla ovi Englannissa oli varsin väkivaltainen paikka olla työssä.
Ja oli ihan normi nakki vetää ensin turpaan ja kattoa sitten mitä se asiakas oikein meinaa,
vai meinaako vielä mitään.
