Suomalaislapsen kasvattaminen täysi-ikäiseksi on vanhemmilta kova investointi.
Lapsellekin voi laskea hinnan. Niin tekivät Tilastokeskus ja Stakes Suomalainen lapsi 2007 -selvityksessään, jonka yhdessä osassa tutkittiin jälkikasvun vanhemmilleen aiheuttamia kuluja.
- Kyseessä on keskimääräinen arvio lapsen kuluista. Luvut vaihtelevat tietenkin paljon perheen tulojen, asuinpaikkakunnan ja lapsiluvun mukaan, kertoo tutkimusta tehnyt yliaktuaari Airi Pajunen Tilastokeskuksesta.
Lapsen kuluihin on tutkimuksessa laskettu mukaan lapsen osuus perheen yhteisistä menoista.
Pikkulapsilla suurin kuluerä on asuminen, jonka perässä seuraa päivähoito. Rahaa kuluu myös ruokaan ja perheen autoon.
Vaatekulut ovat alle kouluikäisillä vanhempia lapsia pienempiä.
Ennen murrosikää lapsi on halvimmillaan.
- Vaippamenot ja päivähoitomaksut jäävät kokonaan pois. Toisaalta kuitenkin esimerkiksi harrastusmenoja alkaa käytännössä tulla vasta tässä iässä.
Usein lasten päästessä alakouluikään myös perheen koti on jo kohtuullisesti varustettu, ja yhden lapsen osuus asumismenoista ja kodinkoneista jää laskennallisesti pienemmäksi.
Murrosikäisenä lapsi kuluttaa eniten. Asuminen, perheen ajoneuvot ja ruoka maksavat edelleen, mutta lisäksi tulee uusia kuluja teinin käyttäessä itsenäisesti rahaa.
Teinien henkilökohtaiset kulut johtuvat yleensä vaate- ja kenkäostoksista, harrastuksista sekä kahviloissa ja ravintoloissa istumisesta. Teinin kännykkälaskut ovat jopa kolme kertaa alakoululaista korkeammat, keskimäärin 290 euroa vuodessa.
Lähde:
www.iltalehti.fi
