Kysy täällä eri aloista / ammateista -thread

Ajattelin tämmöistä ketjua jossa voisi kysellä eri alojen ihmisiltä kysymyksiä. Voisi olla hyödyllinen varsinkin nuorille jotka pohtivat mitä heistä tulee, ja miksi ei vanhemmillekkin alan vaihtajille tai harkitsijoille. Itse olen pistänyt papereita aikuskoulutuspuolelle joko hitsaajan, raksan (talonrakennus, muurari, laatottaja) tai putkimiehen koulutukseen jos ylipäätänsä pääsisi edes, ja on herännyt muutamia kysymyksiä. Olen toki lukenut työkkärin sivuiltakin em. aloista mutta tässä jotain kysymyksiä:

-Missä main liikkuu metallipuolen ja putkipuolen lähtöpalkat?
-Kumpi on mielestänne fyysisempää hommaa (punttista ajatellen :puntti:), putkarin hommat vai metalli?
-Mitä ominaisuuksia mielestänne kys. aloilla vaaditaan, entä kummassa joutuu päättelemään enemmän (olettaisin putkaria? ;D)
-Onko hitsarin hommat yksitoikkoista sauman hitsausta kun pidempään tekee vai ovatko päivät erilaisia?
-Joutuvatko putkimiehet olemaan usein sään armoilla kuinka, vai onko se yleensä sisähommaa? Entäpä hitsarit?
-Oppiiko putkarin koulutuksessa hitsaamaan kuinka? (käyt. yhtään??)
-Entä sitten talonrakennushommat, meneekö fyysisyydessä reilusti em. 2 edelle. Aluksi varmaan joutuisi apupojaksi...? Entä Muurari/laatottaja?

Sitten muutamia ei välttämättä kyseisiin aloihin liittyviä kysymyksiä ;D:
-Mikä ala vaatisi samanlaista "loogista ajattelua" kun autonasentaja tai olisi lähellä?
-Mitä suosittelisitte jos työn pitäisi tukea punttista, siinä pitäisi saada tehdä käsillä ja mahd. päätellä?
...jos saisi kipinää vaikka johonkin ihan uuteen alaan...

Monta kysymystä, ja tiedän että em. kysymyksissä on varmasti ammattikohtaisia erojakin, mutta vastatkaa jotain alan ammattilaiset tai nousevat tähdet :D
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Opettaja-kysymyksiä:

1. Mille koulutusasteelle yleisimmin aineopettajat sijoittuvat (koulutus ge/bi/mahdollisesti joku kolmas, fil. maisteri) työuransa alkutaipaleella?
2. Minkälaiset työnäkymät kyseisen tutkinnon omaavalla henkilöllä on viiden vuoden kuluttua Etelä-Suomen alueella?
3. Kuinka paljon esim. lukion aineopettajat opettavat (oppituntimaista opetusta) viikossa?
4. Paljonko voisi reaaliaineita opettavan henkilön kuvitella käyttävän "itsenäisiä" työtunteja oppituntien ulkopuolella per viikko?
5. Paljonko kullakin koulutusasteella kyseisellä koulutuksella Etelä-Suomen alueella voi kuvitella tienaavansa?

:)
 
Lentotekniikka

1. Olen ymmärtänyt että suomessa on vain kourallinen paikkoja joissa pääsisi tekemään töitä lentokoneiden kanssa, huolto yms. Mutta koska kiinnostus on enemmänkin suuntautunut rakentamiseen tai suunnitteluun niin tapahtuuko suomessa edes minkäännäköstä rakentelua.
2. Jos oikein ymmärsin niin suomessa ainoa joka opettaa konetekniikassa lentotekniikkaa pääaineena on TKK, siis teknillisistä yliopistoista. Mitkä mahdollisuudet on päästä ulkomaille töihin jos kielitaito on kunnossa esim. dippi inssin papereilla vai tarviiko toisenlaista koulutusta ulkomailla joka keskittyy enemmän esim lentokoneiden moottoritekniikaan?
 
Valmistun keväällä lvi-asentajaksi ja tunnen hyvin yhden hitsarin joten minun näkemyksiäni asiasta:
Lähtöpalkka n.11 € molemmissa. Putkialalla 3-4 vuoden jälkeen 14-15 € tietämillä.

Molemmat on fyysisiä aloja, mutta mielestäni hitsarin ammatti on raskaampi, yksitoikkoisempien työtehtävien takia. Mm. ylöspäin hitsaaminen.
Normaalia järkeä vaaditaan molemmissa. Putkialalla kuvien lukutaito välttämätön. Pitää nähdä kuvien perusteella valmis asennus. Putkifirmat olettavat valmistuneen asentajan osaavan hitsata kohtuullisesti ja osaavan lukea kuvia. Työmenetelmiä on runsaasti ne oppii kyllä kunhan ne tulevat kohdalle. Tällä tarkoitan siis eri materiaaleja ym.

Kaverini hitsaa tällä hetkellä telakalla, aiemmin työskenteli pienellä metallipajalla. Ainakin telakalla hommat ovat olleet vaihtelevia, suojaukset ja työturvallisuus erittäin asiallisesti hoidettu. Muutenkin on hommat pelanneet laadukkaasti.

No pääsääntöisesti putkimiehen hommat ovat sisähommia. Sekä huolto- että urakkapuolella. Mun nähdäkseni hitsareilla myöskin enimmäkseen sisähommia.
Jos motivaatiota löytyy, kyllä lvi-alan opetuksessa oppii hitsaamaan riittävän hyvin. Hitsausjaksoja on aika paljon.
 
"Itse olen pistänyt papereita aikuskoulutuspuolelle joko hitsaajan, raksan (talonrakennus, muurari, laatottaja)" Sen verran inffoa että itse opiskelen tällä hetkellä TuAkk (turun akk). Nykyäänhän ei ole ns. muuraria kuin ammattitutkintona jonka edellytyksenä on talonrakennus alan perustutkinto sekä 2v töitä. Ainaki nämä ovat Turun akk edellytyksenä päästä koulutukseen.

Talonrakentaja taas on se perustutkinto joka saadaan suorittamalla 4 näyttöä valinnaisia + 2pakollista. Itsellä sisävaiheenkirvestyöt, betonointi ja raudoitus. Yms. Koulutus kestää vuoden ja 2KK. Tämä on siis sama kuin mitä saadaan ammattikoulusta 3v opiskelun jälkeen.

Talonrakennuksesta sen verran että perustutkinnon suoritettua lähtöpalkka TES mukaan 1.3.2009 alkaen 11.25e/T. Talonrakentajasta paha sanoa joutuuko ns apupojaksi ala on niin laaja. (riippuen jo omasta halusta tehdä tiettyjä asioita) Itseä ei kura hommat kiinnosta joten laastia varmaa ei tule sekoiteltua paljoa. Jos on perustutkinnon käynyt niin perus lautapoikahommiin ei pitäisi edes lähteä.
 
Opettaja-kysymyksiä:

1. Mille koulutusasteelle yleisimmin aineopettajat sijoittuvat (koulutus ge/bi/mahdollisesti joku kolmas, fil. maisteri) työuransa alkutaipaleella?
2. Minkälaiset työnäkymät kyseisen tutkinnon omaavalla henkilöllä on viiden vuoden kuluttua Etelä-Suomen alueella?
3. Kuinka paljon esim. lukion aineopettajat opettavat (oppituntimaista opetusta) viikossa?
4. Paljonko voisi reaaliaineita opettavan henkilön kuvitella käyttävän "itsenäisiä" työtunteja oppituntien ulkopuolella per viikko?
5. Paljonko kullakin koulutusasteella kyseisellä koulutuksella Etelä-Suomen alueella voi kuvitella tienaavansa?

:)
En osaa kaikkeen vastata, mutta kysymyksiin 3 ja 5 löydät vastauksen niinkin eroottisesti nimetystä dokumentista kuin Kunnallinen opetushenkilöstön virka-ja työehtosopimus OVTES, löytyy ihan googlettamalla. Käsittäkseni lukion aineenopettajan opetusvelvollisuus vaihtelee noin 20-24t opetusta/ vko. Palkka määräytyy mm. opetusasteen ja pätevyyden mukaan. Suosittelen lämpimästi OAJn jäsenyyttä tai sitten SOOLin, sieltä löytyy paljon tietoa.

4. Kannattaa huomioida, että mahdolliset luokan/ ryhmän valvojan velvollisuudet, kokoukset, väitunti yms valvonnat tulevat tuohon mukaan - ja sitten vielä se perustyö tuntien ja kurssien suunnnittelussa ja arvioinnissa. (Nimittäin ihan vihellellen ei voi mennä tunnille vääntämään rautalangasta, oppilaat kyykyttävät saman tien jos homma ei itsellä ole hanskassa. Suosittelen opettajan pedagogisia opintoja lämpimästi.) Vasta-alkajalla menee aina enemmän aikaa päästä "sisälle" opettaviin kursseihin.

Opettajien työmarkkinat elävät sykleittäin; alkuvuodesta kohti elokuuta kiihtyvällä tahdilla. Ihan vierasta ei ole löytää töitä jopa heinäkuun aikana. Mol. fi ssä on yleensä hyvä kattaus paikoista ja palkoista, käy katselemassa pitkin vuotta oman aineesi töitä, niin näet tilannetta hiukan.
( nyt vielä disclaimer: en opeta toisella asteella, nämä ovat enemmänkin niitä universaaleja havaintoja aineenopettajan työstä)
 
-Missä main liikkuu metallipuolen ja putkipuolen lähtöpalkat?
-Kumpi on mielestänne fyysisempää hommaa (punttista ajatellen :puntti:), putkarin hommat vai metalli?
-Mitä ominaisuuksia mielestänne kys. aloilla vaaditaan, entä kummassa joutuu päättelemään enemmän (olettaisin putkaria? ;D)
-Onko hitsarin hommat yksitoikkoista sauman hitsausta kun pidempään tekee vai ovatko päivät erilaisia?
-Joutuvatko putkimiehet olemaan usein sään armoilla kuinka, vai onko se yleensä sisähommaa? Entäpä hitsarit?
-Oppiiko putkarin koulutuksessa hitsaamaan kuinka? (käyt. yhtään??)

Metallipuolen palkkoja töiden vaatimusten mukaan: http://www.metalliliitto.fi/portal/suomi/edunvalvonta/keskeiset_sopimusmaaraykset/tyokohtaiset_tuntipalkat/.

Oikeastaan fyysistä työtähän on molemmat. Pajahommissa voi tavarat painaa paljon, varsinkin jos mennään paksumman materiaalin puolelle, mutta painavia esineitä ei ole pakko nostaa. Useimmissa pajoissa on kuitenkin nostureita yms. jolla painavia esineitä nostetaan. Yhdessä työpaikassani käskettiin nostamaan yli 35kg painavat esineet nosturilla.

Perus pajahommissa harvemmin joudut päättelemään itse. Kuva käteen ja hitsaamaan. Varsinkaan missään sarjatuotanto hommassa ei tarvitse päättelyä. Asia erikseen ovat vaativammat työt, jonkunlaiset korjaukset ja huollot yms.

Hitsatessa yleensä ollaan sisällä, pois lukien korjaus-/huoltotyöt pihalla.

Putkimiehet opettelevat ainakin hitsauksen perusteet. Ainakin täällä päin.

Ylläoleva teksti pohjautuu omiin kokemuksiin, poikkeuksia on.
 
Tuohon hommaan on nyt vähän jonoa. Ei pääse ihan heti, sen osaan sanoa vaikka en rautateillä työskentelekkään.
 
Liittynyt
18.12.2022
Viestejä
1
Kuinka paljon voi olla putkarin lähtöpalkan 13 euron tunnilta jälkeen….? jos se on kehittynyt erittäin hyvin 4 kuukauden jälkeen ja tietää jo projektista erittäin paljon paremmin kun alussa
 
Kuinka paljon voi olla putkarin lähtöpalkan 13 euron tunnilta jälkeen….? jos se on kehittynyt erittäin hyvin 4 kuukauden jälkeen ja tietää jo projektista erittäin paljon paremmin kun alussa

4kk ei vähän aikaa. Meillä maksetaan osaamisen mukaan. Putkari joka osaa perusjutut eli hanat,pöntöt, vimärit, käyttövesiputket tienaa 15e/tunti. 18e saa kaveri joka osaa esim kytkeä lämmitysjärjestelmiä itsenäisesti. 15-19e olen katsonut että on monilla haitarina. En tiedä mitä osaat mutta sanoisin että sun palkka voisi olla 14-15e
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom