Kuvia pakkiksen Mikestä? Q&A

Meta title: 💥 Kuvia Pakkiksen Mikestä? – Q&A joka selvittää onko legenda lihaa, luuta vai pelkkää foorumimyyttiä

Meta description: Keskustelua PakkisMiken kuvista, taustoista ja yleisön kysymyksistä – kuka mies on ja mitä haluat tietää?**


Musta tuntuu, että kärkkäimmin lapsettomia ihmisiä arvostelevat ne joilla on muksuja...

Siltähän tuo vaikuttaa. Eiköhän se ole jokaisen oma asia haluaako muksuja pyöräyttää maailmaan. Itsekin nuorempana mietin että "sitten joskus kun mulla on lapsia" kunnes myöhemmin tajus että miks vitussa niitä alkaa tekemään ku ei voisi vähempää kiinnostaa ehdointahdoin pilata elämä niillä vain siksi koska näin "kuuluu" tehdä.
Ei kellään ole oikeutta arvostella toisten elämää. En mäkää arvostele lapsiperheiden elämää, parastahan se on jos on löytänyt lapsista sen rikkauden elämään ja hyvän olon. Mä löydän oman rikkauden ja hyvän olon täysin muista asioista kuin lapsista.
 
Mua ei vois vähempää kiinnostaa tekeekö joku lapsia vai ei. Ei vaikuta mun elämään sitten yhtään mitään. Toiset on tekemättä ja toiset ei.
 
Musta tuntuu, että kärkkäimmin lapsettomia ihmisiä arvostelevat ne joilla on muksuja. Oliskohan vaan se kateus meitä kohtaan, jotka ovat tajunneet koko elämän tärkeimmän merkityksen, eli nauttimisen elämästä (ilman kakaroita)? Lapsia jos hankit niin pilaat kyllä sillä kaiken nautinnon omasta elämästäsi.

...paskamyrskyä ootellessa...

Varmasti totuuden siemen tuossa on. Monilla on katumusta ja katkeruutta lasten saamisen jälkeen. Mutta peruuttaa sitä et voi enää. En silti ymmärrä puheita että lapset pilaa elämän. Itsellä useampi lapsi (omasta halusta hankittuja) ja kaiken on voinut tehdä samaan tapaan kuin ennenkin. Lähinnä uusimman tulokkaan myötä yöunet ei oo enää yhtä pitkiä. Mutta aina voi nukkua päikkärit jos vaan työvuorot sen sallii :) Ja Mika hyvä, kyllä lapsien kanssa voi yhtälailla nauttia elämästä. Se tunne mikä seuraa siitä että oma lapsi halaa ja rutistaa oikein tiukasti ja sanoo "Mä rakastan sua, isi", on jotain omalaatuista.
 
Ainoastaan silloin kyrsii muiden tekemät lapset kun äidit hyppää kaapin päälle ja ovat maailmanomistajia. Esim kahviloissa kärryt jätetään täysin muista piittaamatta mihin huvittaa. Viedään yksin lapsen kanssa 6 ihmisen tila ja levittäydytään siihen sitten leluineen ja releineen. Kertoo just siitä, että edes kahville ei ihminen pääse lähtemään itekseen. Muutoin muiden lapset ei omaa elämää haittaa ja olen iloinen siitä, että ihmiset saa siitä omaan elämäänsä arvatenkin melkoisesti erilaista sisältöä.
 
Jos puoliso pamahtaa yllättäen paksuksi tietäen ettei mies halua lapsia ja asiasta ei ole puhuttu niin siinä alkaa varmaan oleen luottamus kyseistä puolisoa kohtaan aika vähissä.

Melko harva noista nykyisistä ehkäisykeinoista 100% varmuutta takaa. Tästä on ihan omakohtaista kokemusta. Tosin silloinen tyttöystäja (eli nykyinen vaimo) myönsi, että joskus on voinut unohtua pilleri. Mitä aikaisemmassa vaiheessa suhdetta moinen osuu kohdalle, sitä varmemmin asiasta ei ole vielä ollut mitään puhetta.

Ei mulla ole tarvetta arvostella muiden ratkaisuja millään tapaa. Mielipiteeni kyllä kerron, jos sitä joku kaipailee. En koe, että mun tarvitsis olla kateellinen kenellekään lapsettomalle. En mä myöskään koe pilanneeni elämästäni mitään, päinvastoin. Lapsen myötä tuli ainakin itselle sellainen olo, että vihdoinkin mulla on joku tarkoitus. Joka viikonloppu ryyppääminen jne alkaa 25v jälkeen maistuu aika paskalta ja reenaaminenkin on ollut aina vain harrastus, ei sen enempää.

Mun mielestä elämässä tärkeintä ei ole elämästä nautiskelu, vaan se että on onnellinen. Se miten sen onnen kukin saavuttaa, on sitten jokaisen oma asia.
 
Lapsia jos hankit niin pilaat kyllä sillä kaiken nautinnon omasta elämästäsi.

...paskamyrskyä ootellessa...

Vai oliskohan niin, että säkin kuvittelet jotain asiasta, josta sulla ei ole mitään kokemusta. Oletat vaan, että näin se on kaikilla perheellisillä oltava kun maalaisserkku Anterolla on nalkuttava vaimo ja viis mukulaa.

En mä ole ainakaan joutunut luopumaan mistään ja olen äärimmäisen onnellinen (kts aikaisempi kirjoitukseni) . Olen hemmetisti onnellisempi ja tyytyväisempi kun 10-15 vuotta sitten. Kuten kirjotin kyse on perhe-elämän ja muiden aktiviteettien balanssista. Eikä tässä yhtälössä ole pelkästään lapset vaan myös puoliso.

Mä en dumaa ketään sen perusteella, hankkiiko lapsia vai ei. Jokaisen oma ratkaisu. Lapselliset ja idioottimaiset kommentoinnit sen sijaan ovat persereiästä. Ja tätä kategoriaa lainaamani kommenttisi mun mielestä edustaa; oli se sitten kuinka mielipiteesi tai ei.
 
No silloinkaan Mike vika ei ole lapsissa vaan vanhemmissa. Kyllä muut pitää ottaa huomioon niinku ennenkin vaikka sen oman huutokaulan kanssa liikkuiski kylillä. Sama piittaamattomuus riipii itseänikin.
 
Musta tuntuu, että kärkkäimmin lapsettomia ihmisiä arvostelevat ne joilla on muksuja. Oliskohan vaan se kateus meitä kohtaan, jotka ovat tajunneet koko elämän tärkeimmän merkityksen, eli nauttimisen elämästä (ilman kakaroita)? Lapsia jos hankit niin pilaat kyllä sillä kaiken nautinnon omasta elämästäsi.

...paskamyrskyä ootellessa...

hmmm, tai voihan se olla niinkin että osa mainostaa lapsettomuuden ihanuutta ihan vaan siks jos vaikka sattuu oleen niin ettei saa lapsia ja se tietoisuus sitte ajaa siihen että käännettävä asia omaksi edukseen?:)

Onneks suomes on vapaus olla lapsia tekemättä ja hyvä niin. En mä ainakaan lapsettomuuden valinneita ala dissaamaan mutta pidän myös typeränä ja lapsellisena sellasii jotka kehtaa väittää että lasten myötä porukka menettää onnellisuutensa jne. Ei kannattais mun mielestä puhua ku itsestään vaan.
 
Juu, kyllähän lapsettomat ovat ehdottomasti ne fiksuimmat ja valaistuneimmat jotka on selvittäneet koko elämän mysteerin. Muut on sitten vaan hölmöjä lampaita, jotka tekee niin kuin on opetettu, eli hankkii niitä ärstyttäviä koko ajan itkeviä kersoja. Pahimmillaan ne kersat sitten raahataan salille tai kahvilaan mukaan ja kaiken ytimessä oleva bodaaminen ja latesta nauttiminen häiriintyy.

Jokainen tavallaan, mutta ehkä sen oman elämäntavan sopimisesta juuri itselleen ei kannattaisi tehdä mitään yleismaailmallista totuutta. Provoa varmaan oli Bisleyn kommentti, mutta jollain tasolla pelottaa että ajatusmaailma on oikeasti noin suppea (lapsia hankkimalla pilaa kaiken ilon ja nautinnon elämästä).

Jotenkin tää kehomaailman "kovin laji" , "paras elämäntapa" -tyylinen jatkuva nihilistinen ehdottomuus tökkii.
 
Musta tuntuu, että kärkkäimmin lapsettomia ihmisiä arvostelevat ne joilla on muksuja. Oliskohan vaan se kateus meitä kohtaan, jotka ovat tajunneet koko elämän tärkeimmän merkityksen, eli nauttimisen elämästä (ilman kakaroita)? Lapsia jos hankit niin pilaat kyllä sillä kaiken nautinnon omasta elämästäsi.

...paskamyrskyä ootellessa...

:lol2: Hyvä provo!

Musta tuntuu, että kärkkäimmin normaalivartaloisia ihmisiä arvostelevat ne joilla on isot lihakset. Oliskohan vaan se kateus meitä kohtaan, jotka ovat tajunneet koko elämän tärkeimmän merkityksen, eli nauttimisen elämästä (ilman isoja lihaksia)? Isot lihakset jos hankit niin pilaat kyllä sillä kaiken nautinnon omasta elämästäsi.

Sitä samaista myrskyä ootellessa... ;)
 
hmmm, tai voihan se olla niinkin että osa mainostaa lapsettomuuden ihanuutta ihan vaan siks jos vaikka sattuu oleen niin ettei saa lapsia ja se tietoisuus sitte ajaa siihen että käännettävä asia omaksi edukseen?:)
Ero on vain siinä, että lapsettomilla on vielä valinta, lapsellisilla se on peruuttamatonta. Aivan selkeästi lapsettomien näkökanta on objektiivisempi. Ne voi koska tahansa tehdä niitä lapsia, mutta jo tehneet eivät voi millään enää perua.

Pahimmillaan ne kersat sitten raahataan salille tai kahvilaan mukaan ja kaiken ytimessä oleva bodaaminen ja latesta nauttiminen häiriintyy.
Puolusteletko sä ihan tosissaan sitä, että sun mielestä jos sä saat lapsen, niin muista ei enää tarvitse välittää, tai että muiden pitäisi jotenkin sopeutua sun elämään kun raahaat sen lapsen mukanasi häiritsemään muita? Toi on just sitä vitun ärsyttävää käytöstä, kakara muka pyhittää kaiken, ei pyhitä, se ei meille muille merkitse mitään, sulle se voi olla koko maailma.
 
Itse pidän lapsista ja työskentelenkin lasten ja nuorten parissa, mutta allekirjoitan kyllä täysin tuon että monet perheelliset ihmiset pitävät lapsiaan jonain free-passina minkälaiseen käytökseen sekä asioiden tekemiseen tai tekemättömyyteen tahansa. Ymmärryksellä on rajansa.

Ihmettelen miksi lapsettomuusasiasta nousi tämmöinen myrsky. Mike korjaa jos olen väärässä, mutta olin lukevinani riviesi välistä että et ole kovin varma siitä, olisitko hyvä kasvattaja? Jos tuommoisen asian voi myöntää itselleen rehellisesti, niin minä ainakin arvostan kovasti. Paroni45:n kohdalla maito on jo maassa mutta toivon että ei opeta lapsiaan ajattelemaan yhtä ahdasmielisesti kuin mies itse.
 
Onneks miehilla on aikaa funtsia tata juttua vahan pitempaan. Voi vaikka laittaa pullan uuniin lahes viiskymppisena. Vituttais olla muija ja epavarma siita haluaako lapsia vai ei. Kuinkahan monta miljoonaa mukulaa on tehty maailmanhistorian aikana pelkastaan sen takia kun tietty ika alkaa kolkutella. Varmasti aivan jarjeton maara - ja sitten on lopulta kaduttu sita mukulan hankkimista.
 
En nyt muuta sano, kuin että te lapsettomat ootte tässä asiassa ihan vitun kujalla...

Jokaisen oma valinta, eikä itserakkaiden ihmisten kannatakaan hankkia koskaan lapsia...
 
Mulla on vähän sellainen kutina, että se toisten ihmisten huomioon ottaminen julkisissa tiloissa ei ole kiinni siitä onko lapsia vai ei.
Pesueensa kanssa liikenteessä oleva itsekäs munapää aiheuttaa tosin enemmän haittaa muille.
 
Ero on vain siinä, että lapsettomilla on vielä valinta, lapsellisilla se on peruuttamatonta. Aivan selkeästi lapsettomien näkökanta on objektiivisempi. Ne voi koska tahansa tehdä niitä lapsia, mutta jo tehneet eivät voi millään enää perua.
Mielestäni lapsellisilla on kattavampi näkemys koska he ovat joskus olleet myös lapsettomia. Lapsettomilla on kokemusta vain lapsettomuudesta.

Jos lapseton on 40-50 vuotias ja varsinkin nainen niin lapsettomuus on hyvinkin peruuttamatonta. Siinä on kehitelty itselleen monenlaista positiivista perustatta asialle ja en halua silloin väitellä heidän kanssaan. Tulee vielä paha mieli.

Kun lapsista tulee täysikäisiä voipi elämästä taas nautiskella kuin lapseton. Lisäksi on iloa lapsista. Hyvä muistaa että tämä elämänvaihe voi olla 30-40 vuotta.
 
En nyt muuta sano, kuin että te lapsettomat ootte tässä asiassa ihan vitun kujalla.

Pakko sen verran vielä kirjoittaa että itse koetan ymmärtää molempia osapuolia mutta tämmöset ulosannit ei hirveästi jätä pelivaraa.

Entä jos syyt lapsettomuudelle kumpuaa lapsuudesta? Mitä nämä vouhkaajaat on siitä mieltä? Se on ihan jokaisen oma asia, hankkiiko lapsia vai ei. Mikelläkin on pointtinsa noissa perusteluissa.

Jep, tuntuu että täällä monella kilahti defenssimekanismit päälle, kun Mike väläytti että lapsetonkin elämä voisi olla mielekästä.

EDIT: Ja tällä foorumilla tuntuu olevan muodissa syyttäminen ylläpitäjän perseen nuolemisesta, joten balanssin vuoksi sanon että Mikellä on kyllä ääliömäisiäkin mielipiteitä.
 
Entä jos syyt lapsettomuudelle kumpuaa lapsuudesta? Mitä nämä vouhkaajaat on siitä mieltä? Se on ihan jokaisen oma asia, hankkiiko lapsia vai ei. Mikelläkin on pointtinsa noissa perusteluissa.
 
Jeo.. Melko omituisen kuuloista miksi jonkun pitää perustella ettei halua lapsia.. Ihan samaa sarjaa kuin jonkun pitäisi perustella miksei halua ottaa asuntolainaa.. Eiköhän nää rakkaat ystäväiseni ole ihan omia valintoja.
 
Back
Ylös Bottom