Kuntoutuminen vakavasta onnettomuudesta

Liittynyt
20.5.2004
Viestejä
863
Olin 1,5 vuotta sitten vakavassa autokolarissa, jossa hengenlähtö oli lähellä. Vasen kyynärpää ja vasen polvi hajosivat, joita on leikattu yhteensä viisi kertaa. Treenitaustaa on yli 15 vuotta, lihasmassaa oli ihan kivasti, voimaakin parhaimmillaan yli 600 kg yhteistuloksen verran. Pitkän sairausloman takia lihasmassa ja voimat hävisivät ja läskiä kertyi. Toki aloitin treenaamisen fyssarin avulla heti kun vain mahdollista, mutta aika kevyesti olen joutunut treenaamaan. Nyt alkaa pikkuhiljaa paikat kestämään, joten oikeat metodit olisi paikallaan.

Miten kannattaa treenata että lihasmuisti toimii ja lihakset palautuvat ennalleen? Pitkiä, lyhyitä, paljon, vähän? Mikä on oikea tapa treenata lihasmuistin kannalta? Itse ajattelin 2-jakoista 4 treeniä viikkoon, keskittyen enemmän toistoissa vasempaan puoleen ja tekemällä paljon yhden käden liikkeitä.

Miten kannattaa syödä? Pitäisikö bullkata vai dietata vai pysyä ylläpitotasolla? Pitkän treenitauon takia kroppa pehemeni, joten kiristely olisi hyödyksi, mutta haittaako se lihasten palutumista? Haluan saada vanhat lihakset takaisin. Itse ajattelin pikkubulkilla tasapainoisella ruokavaliolla jättäen turhat hiilarit veke...
 
Kroppahan tarvii ravintoa enemmän kun on tommosta vammaa alla. Eli kroppa korjaa noita vammoja jne "nopeemmin"/tehokkaammin jos on vähän plussilla kalorit. Ite oon aina leikkausten jälkeen syöny enemmän, koska diettailu voi vaan pitkittää sitä paranemisaikaa. Itse siis olisin mielummin tovin snadeilla plussakaloreilla/ylläpitokaloreilla. Omien polvileikkausten jälkeen jalkojen treenaus on ollu itselle yhtä paskaa, mut just pitkää sarjaa pienemmillä painoilla että saa sen hermotuksen skulaamaan, on toiminu. Pikkuhiljaa sit koventanu treenejä sitä mukaa kun vaan on kyennyt.
Ja ite kävin just kans alkuun sen 3-4 kertaa viikossa salilla keppienkin kanssa.
Hirveesti tsemiä kuntoutumiseen ja uuteen nousuun! Hermojahan tuo raastaa mutta hiljaa hyvä tulee.
 
Volyymiä, volyymiä ja taas kerran volyymiä. Tuonkaltaisen trauman jälkeen on ensisijaisesti palautettava liikelaajuudet niveliin (siinä määrin kun on mahdollista)
ja aktivoitava hermo-lihasjärjestelmää. Volyymit saa olla ihan tapissa, mutta intensiteetti erittäin matala. Tämä siitä syystä, että yksinkertaistettuna
keho pitää saada taas ymmärtämään liikemalleja niin, kuin on aiemminkin ymmärtänyt.

Itse en käytä asiakkailla painoja juuri lainkaan. Aktivoin hermo-lihasjärjestelmää enemmänkin hallitun liikkeen avulla, ns. liikekontrollitekniikoilla.
Taas yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että liike tehdään kaikille nivelkulmilla hitaasti ja hallitusti ilman minkäänlaista huojuntaa ja heiluntaa.
Kannattaa googlailla funktionaalisia liikekaavoja. Nämä siis ovat vain yhdistelmäliikkeitä, missä saavutetaan ns. toiminnallisin liikemalli ko. niveltä ympäröiville lihaksille (ja yllätys yllätys, hermostolle).

Jos yksi tärkein kohta pitäisi harjoittelusta nimetä, olisi se TASAPAINOHARJOITTELU! Kontra- ja unilateraalista (eli samanpuoleista ja vastakkaista) liikemallennusta, 1- ja 2-jalalla seisten,
dynaamisesti ja staattisesti, vaihtuvilla alustoilla ja nivelkulmilla etc. Tasapainoharjoittelun edut ovat niin valtaisat, etten voi niitä liikaa korostaa. Käytän näitä akuuteista traumoista aina eteneviin neurologisiin sairauksiin,
eli sopivat kaikille. Lähtötaso sanelee itse harjoitteen vaativuuden, mutta tavoite noissa on aina sama.

Tuo ruokavaliokin on vähän hankala sinänsä, ettei siihen voi antaa oikein yhtä ja oikeaa vastausta. Toki kuten tuossa ylempänä kerrottiin, on aina hyvä saada pikkaisen ekstraa, mutta en lähtisi mitään
"bulkkia" vetämään. Tällä kun ei ole mitään etua kuntoutumisen näkökulmasta katsottuna, joissain tapauksissa jopa haittaa. Maalaisjärjellä tässäkin. Painaa menemään sitä kotiruokaa alkuun reippaanlaisesti ja jos
alkaa kroppa pyöristymään, vähentää hieman sitä määrää. Mitään yksittäistä makroa en lähtisi syynäämään ja leikkaamaan, kyllä se kroppa sen vähän turhemmankin kalorinlähteen käsittelee ja vie rakennusaineeksi.

Eipä muuta kuin raakasti tsemppiä kuntoutumiseen!
 
Back
Ylös Bottom