Kuitu – suoliston ja aineenvaihdunnan perusta

[Persikka]

Voiko kuitua syödä liikaa, onko tietoa?

Fineli suosittaa kuidun määräksi 25 g päivässä, mutta oma kuidunsaantini menee normaalisti reippaasti yli tuon, keskimäärin 35-45 g/pvä. Toisaalta, en kyllä ole oireitakaan huomannut runsaassa kuidun syönnissä... Mut ei kai se liikakaan hyvä ole?

---

Kuitu on sulamaton hiilihydraatti, jota keho ei käytä energiana, mutta jota ilman aineenvaihdunta, suolisto ja kolesterolitasapaino eivät toimi optimaalisesti. Kuitu lisää kylläisyyttä, hidastaa hiilihydraattien imeytymistä, tasaa verensokeria ja sitoo sappihappoja, mikä auttaa laskemaan LDL-kolesterolia.

Kuitua on kahta päätyyppiä: liukeneva kuitu (esim. kauran beetaglukaani) muodostaa geelin suolistossa ja vaikuttaa erityisesti kolesteroliin ja verensokeriin, kun taas liukenematon kuitu lisää ulostemassaa, nopeuttaa suolen toimintaa ja tukee suoliston mekaanista terveyttä.

Riittävä kuidunsaanti on erityisen tärkeää runsaalla proteiinilla, vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa ja silloin, kun LDL on herkästi koholla – ilman kuitua ruokavalio voi näyttää paperilla hyvältä, mutta toimia biologisesti huonosti.

 

[Phat]

25g lienee taas alaraja kuidun tarpeelle.

 

[Sakkeus]

Vois tehä sellasen löylyoletuksen et jos söis 200g kuitua päivässä niin siitä seurais ummetusta :D. Etenkin jos suurin osa tuosta kuidusta on liukenematonta kuitua.

-liukeneva kuitu muuttuu vatsassa geelimäiseen olomuotoon, mikä mm.vaikuttaa vatsan toimintaan ja hidastaa energian imeytymistä. Liukenevaa kuitua on eniten rukiissa, kaurassa, hedelmissä ja palkokasveissa

-liukenematon kuitu ei muuta olomuotoaan, mutta imee itseensä vettä ja laajenee. Se kuljettaa mukanaan muita aineita ja tehostaa suolen toimintaa. Liukenematonta kuitua on runsaasti viljan kuoriosissa ja vihanneksissa

-edit- niin ja pienikokoiselle tytskeille saattais riittää ummetuksen saamiseen ultimaalinen voimanluku 77 (grammaa). Nämä siis vain oletuksia :thumbs:.

 

[Anssi Manninen]

Eräs vinkuintiaaniryhmä saa päivässä kuitua n. 120-130 g ja heillä ei ole ummetusta, paksusuolensyöpää yms., joten ei tuo mainitsemasi määrä kyllä liikaa ole.

 

[Sakkeus]

Originally posted by Anssi
Eräs vinkuintiaaniryhmä saa päivässä kuitua n. 120-130 g ja heillä ei ole ummetusta, paksusuolensyöpää yms., joten ei tuo mainitsemasi määrä kyllä liikaa ole.

Siis 77 ei ole liikaa, mutta kenties 200 on (?), etenkin kun meidän ruoansulatuselimistö ei ole tottunut lapsesta asti sellaiseen kuitumäärään kuten niiden vinkuintiaanien ruoansulatuselimistö . Vai tarkotitko Persikan määrää 35-45 g/pvä? Niin muuten paljos persikassa on kuituu? 2.1g/100g finelin mukaan :thumbs:.

 

[Dynion]

luin tuossa muinoin, että kuitua syö tarpeeksi silloin kun jööti jää kellumaan pöntön vesirajaan, höhöö , ja tämä ei ollut muuten vitsi

 

[Tuma]

luin tuossa muinoin, että kuitua syö tarpeeksi silloin kun jööti jää kellumaan pöntön vesirajaan

Meilläpäin tollasta sanotaan korkkipaskaksi :D

 

[pilligee]

Taisi tulla aikanaan syötyä kuituja "riittävästi" etelän reissulla Karibialla, kun pökäleet muistuttivat sikareita!!! ja kelluivat kuin korkit paskispöntössä :D

Oli muuten naurussa pidättämistä joka kerta kun nousi pöntöltä ylös....

 

[Persikka]

Oukei - ei siis syytä huoleen! Thanks guys :blow:

 

[carboniitti]

Juu kattelin tossa searchilla noita kuituja mutta sieltä en nyt valtavasti löytänyt sellasia yksittäisiä hyviä kuitujen lähteitä pellavarouheen lisäksi.. Jos teillä olisi jotain hyviä ehdotuksia niin pistelkääpäs tulemaan. Mielellään hiilarittomia.

 

[Arvo Paperi]

Originally posted by carboniitti
Juu kattelin tossa searchilla noita kuituja mutta sieltä en nyt valtavasti löytänyt sellasia yksittäisiä hyviä kuitujen lähteitä pellavarouheen lisäksi.. Jos teillä olisi jotain hyviä ehdotuksia niin pistelkääpäs tulemaan. Mielellään hiilarittomia.

Eiköhän kaikki leseet ole sellaisia. Kaupoissa myydään ainakin vehnäleseitä, kauraleseitä ja ruisleseitä.

Täysjyväviljassa on itsessään se leseosa mukana, joten kannattaa suosia täysjyvää, jos ylipäänsä käytät viljatuotteita. Kaurassa ja ohrassa on beetaglukaania, jolla on suotuisia terveysvaikutuksia (vaan en muista mitä). Kaurahiutaleita vaikka aamupalaksi, täysjyväriisi-ohra-sekoitusta pääaterialla.

 

[Jortsu]

Tossa on jotain juttua kuiduista...

Edit. Hiilaritonta kuitua ei ole olemassa koska kuitu on hiilihydraattia.

 

[Arvo Paperi]

Re: Re: Kuitujen lähteet

Originally posted by Arvo Paperi
Kaurassa ja ohrassa on beetaglukaania, jolla on suotuisia terveysvaikutuksia (vaan en muista mitä).

Googlehan sen kertoo. Beetaglukaani on nimenomaan se, joka vaikuttaa siihen kolesteroliin. Täällä Elovenan mainoslause.

Ohrasuurimoissa näyttäisi olevan jopa enemmän kuitua ja betaglukaania kuin kaurahiutaleissa (/100 g kuivaa tavaraa).

 

[naiskovis]

Sienissä on aika paljon kuituja. Ja nyt niitä löytyy paljon, jos vain viitsii lähteä metsään. Tekee hyvää keuhkoille hypätä pari tuntia metsässä sieniä poimimassa.

 

[reiz]

Paras tietämäni "hiilariton" kuitulähde on Fibrex sokerijuurikaskuituhiutaleet, sisältävät 100g kohden 73g ravintokuitua ja vain 17,3g hiilihydraattia. "Hiilariton", eli sisältää mahdollisimman vähän imeytyvää hiilihydraattia, ravintokuituhan on imeytymätöntä hiilihydraattia. 400g pussi Fibrexiä kustantaa muistaakseni 4€ luokkaa, löytyy esim. Citymarketista luontaistuotehyllystä.

Pistetään vielä koko ravintoarvot:

energiaa 255kJ/60kcal
proteiinia 10g
hiilihydraattia 17,3g (sokereita 4g)
rasvaa 0.3g
ravintokuitua 73g
natriumia 0.07g
kalsiumia 700mg
magnesiumia 130mg
rautaa 18mg
/100g

 

[CCC]

Guaremissa (mitä lie onkaan) näyttää olevan 100 g kuituja 100 painogrammaa kohti.

 

[Phat]

Vehnälese rulettaa aika hyvin: pp/hh/r 14/14/3.4 ja kuitua 48. Huonompi kuitu/hiilarisuhde kuin sokerijuurikaskuituhiutaleissa mutta selkeästi parempi kuin muissa vijaleseissä.

 

[Jupiter]

infoa kuiduista
http://www.ryeheart.com/ravintokuitu_mista.htm

 

[reiz]

Originally posted by CCC
Guaremissa (mitä lie onkaan) näyttää olevan 100 g kuituja 100 painogrammaa kohti.

Niinpä näkyy. Tuotetta saa ilmeisesti apteekeista. Pitääpä katsoa josko löytäisi ensikerralla apteekissa käydessään. Hinta vain voi olla aika suolainen.

Edit:
Yliopiston Apteekki näyttää tarjoavan Guaremia 100*5g annoksia hintaan 23,13€, 500g rakeita kustantaa 18,06€. Eli hieman kalliimmaksi tulee kuin leseet/fibrex, mutta tarkalle ketoilijalle tuo voi olla asiallinen vaihtoehto.

 

[Pauliina]

Ystävämme Fineli kertoo myös kunkin ravintotekijän kohdalla, missä elintarvikkeissa ko. ravintotekijää eniten on. Tuolla kuitujen "esiintyy eniten seuraavissa elintarvikkeissa" -listassa kyllä hiukkasen ihmetyttää kaakaojauhe ja tumma suklaa