Kuis onnistuu perheellisten mimmien treenaaminen?

[vilma-liina]

Kuulisin muidenkin kokemuksia treenamisesta varsinkin silloin, kun lapset on olleet ihan pieniä?
Itse oon päässyt nyt jo ihan mukavasti salille (3x/vk), mutta aikamoisella kiireellä, ettei poika vaan "kuole nälkään" kotosalla sillä aikaa ;)
Eli treenamaan pääsee koko ajan vaan paremmin. Mutta entäs sitten, kun pitäis alkaa valmistautumaan kisoihin? Tiedän, että lavalla on ainakin joskus ollu naisia, joilla on ihan pieniä lapsia. Ihmettelenkin, että kuinka ihmeessä he ovat onnistuneet hoitelemaan samaan aikaan niin kodin, työn, dietin ja treenin, kuin miehenkin :D ?
Kun muistelen aiempia kisavalmisteluja, niin kyllä siinä tehtiin ihan täysiä päiviä aamuaerobisten, työn, punttitreenin, lihashuollon, dietin suunnittelun ja kokkailujen kanssa. Ja muutenkin ajatukset oli täynnä tulevaa koitosta, ja hirmu väsymystä varsinkin loppu vaiheessa. Tulevaisuudessa kaikki tämä pitää tietenkin hoitaa lapsen ehdoilla, mutta miten ihmeessä? Poitsu rattaisiin aamuyöstä ja lenkille ja sitä rataa?

 

[vilma-liina]

Voiskohan näistä lukuisista vastauksista päätellä, että "lapselliset" naiset ei treenaa, eikä palstaile punttimimmeissä? :D

 

[Niina]

Voiskohan näistä lukuisista vastauksista päätellä, että "lapselliset" naiset ei treenaa, eikä palstaile punttimimmeissä? :D

Mie pääsen salille tosi hyvin. Mies hoitaa tyttöä todellä kiitettävän usein ihan yksikseen, kiitos siitä rakkaalle Ja sit on vielä äitinikin enemmän kuin halukas katsomaan neitiä, että pääsen treenaan. Eli mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa sen helpommin pääset salille. Mun tyttö on kohta puoltoista vuotta. Tosta kisoihin valmistautumisesta en osaa sanoa.. Jos siihen rumbaan lähdet tuossa elämänvaiheessa niin ei muuta kuin paljon voimia sulle Vilmis! Älä stressaa liikaa ettei maito lopu :D

 

[Niina]

Voiskohan näistä lukuisista vastauksista päätellä, että "lapselliset" naiset ei treenaa, eikä palstaile punttimimmeissä? :D

Tangirlillä on myös pienokaisia, joten laitahan kommenttia jos luet tän threadin!!

 

[Helie]

Mulla toi tyttö alkaa olemaan jo kohta 2v. Olen treenaillut nyt kotona, silloin kun neiti on päiväunilla tai vaihtoehtoisesti illalla.. (Arvatkaa vaan, tuleeko tyttö muuten äidin jalkoihin pyörimään..)
Kyllä mies vahtii, jos menen salilla tms. käymään.. Onneksi mulla ei ole moneen vuoteen asiaa mihinkään kisoihin, nostan todella hattua niille, ketkä kaiken lapsista johtuvan hässäkän keskellä sinne menevät.

 

[112345]

Tangirlillä on myös pienokaisia, joten laitahan kommenttia jos luet tän threadin!!

jep, lapsia kaksi (2 ja 4 v). Alkuun tuli käytyä ahkeraan juoksemassa kun lapset oli pieniä. Hyvä laji siinä mielessä ettei ole mihinkään ajankohtaan /paikkaan sidottua.
Sittemmin saliharrastuksen löydyttyä, on tuo treeniajan löytyminen ollut lähinnä järjestelykysymys. Kun mies itsekkin harrastaa lajia niin meillä käydään treenaamassa yleensä vuorotellen. Vaatii kietämättä paljon puolisolta, että jaksaa tukea tätä harrastusta, varsinkin kun tuo vie enempi ja enempi aikaa koko-ajan,,, mutta kun aina on harrasteltu urheilua enempi tai vähempi elämäntilanteiden muuttuessa ,niin kyllä sitä aikaa löytyy jos haluaa riittävästi . Helppoa ei aina ole, mutta sen arvoista kyllä :thumbs:Iso kiitos miehelle jos luet tämän.

 

[Nate]

Minähän en vielä treenannut kun poika oli ihan vauva. Voisin tulevaisuudessa kuvitella, että tuollaisen puolivuotiaan-1-vuotiaan voisin ottaa salille mukaan nukkumaan vaunuissa päiväunien aikaan. Silloinhan voi käydä salilla päiväsaikaan jolloin on hiljaista. Meidän salilla vaunut voisi jättää myös ikkunan ulkopuolelle ja vahtia koska vauveli herää. Voisihan se olla vähän hankalaa, mutta jos ei illalla ehtisi... Hankalinta on varmaan tuollaisen 1-3 vuotiaan kanssa, sitä kun ei voi ottaa salille mukaan ja hoito on järjestettävä kotiin. Mun poika on kulkenut satunnaisesti mukana 3-vuotiaasta saakka ja ihan hyvin on mennyt.
Meilläkin siis molemmat treenaa ja viikot aikataulutetaan sen mukaan. Viime talvena meillä oli myös säännöllisesti MLL:n hoitaja yhden illan viikossa.
Ai niin, ja voisin myös harkita jäsenyyttä salille, jossa on lapsiparkki. En tietenkään tyyliin kolme kertaa viikossa ottaisi lasta mukaan, mutta kerran viikossa voisi lapsi hyvinkin olla lapsiparkissa.

 

[vilma-liina]

Voisin tulevaisuudessa kuvitella, että tuollaisen puolivuotiaan-1-vuotiaan voisin ottaa salille mukaan nukkumaan vaunuissa päiväunien aikaan. Silloinhan voi käydä salilla päiväsaikaan jolloin on hiljaista. Meidän salilla vaunut voisi jättää myös ikkunan ulkopuolelle ja vahtia koska vauveli herää. Voisihan se olla vähän hankalaa, mutta jos ei illalla ehtisi...

Vähän tämän suuntaista olen varovaisesti suunnitellut. Mies käy treenaamassa yleensä töiden jälkeen, ja hänen huilipäivinä on sitten ihan kiva olla illalla kotosalla koko perhe. Omat treenit oon varovasti suunnitellut siirtäväni iltapäiviin, kun poitsu nukkuu silloin ulkosalla aina tosi pitkät päikkärit (ainakin tällä hetkellä )
Sali on 2. kerroksessa, mutta siinä ois terassi, jonne vois laittaa ukkelin koisaamaan. Iltapäivisin salilla on aika hiljaista, ja itsellä virtaa kaikkein eniten... mutta katsotaan nyt, kun tuntuu vähän monimutkaiselta... ensin bussilla keskustaan, sitten salille jne. Mutta saispahan ainakin käytettyä iltapäivän tunnit hyödyllisesti, ja sitä niin kovin mainostettua "omaa aikaa".

 

[piude]

Itsellä on poika 1v2kk ja kisat edessä nyt 17.4. Aika rankkaa on ollut sovittaa yhteen 3-vuorotyö, perhe ja treenit. Raskaana ollessani kuvittelin, että aloitan treenit uudelleen tuosta vaan mutta eihän se ihan niin mennyt. Vauva oli 8kk ikäinen kun viime kesänä lopulta pääsin takaisin raudan pariin (mukula ei syönyt kuin tissiä, joten siitä ei kauas liuettu). Kaikkiaan olin salilta pois 13kk; raskausaikana sain liikuntakiellon supistusten vuoksi. Lihoin ruhtinaalliset 23kg kun tympääntyneenä elin pelkillä leivoksilla ja suklaalla... Melko uusi tilanne ihmiselle, joka on treenannut säännöllisesti vuodesta -87. Tässä sitä nyt kuitenkin dieetillä kutjotetaan ja katsotaan kun aamukammasta piikit hupenee... Syyllisyys kalvaa päivittäin; tuntuu kurjalta olla aina menossa salille tai töihin. Isä ja poika jäävät huiskuttamaan... Oli kuitenkin pakko ottaa jokin päämäärä ja löytää kauan kadoksissa ollut tahdonvoima; päästä kuntoon ja saada elämä hallintaan. Turha lihavana kiukutella kotona jos asialle voi jotain tehdä. Ikäkin, 33v, alkaa jo painaa, joten oli ihan sama samalla katsoa mihin rahkeet riittää ja ottaa kevään kisat päämääräksi. Asiat tehdään kuitenkin pääosin perheen ehdoilla ja turha itsekkyys täytyy unohtaa; ensin lapsi ja sitten muut hommat. Tässä on entinen pakkoneurootikko kummissaan . Mielenkiinnolla odotan kisapäivää; mihin kuntoon mamma itsensä saa - vai meneekö aivan tuomareitten hauskuutukseksi... Tsemppiä kaikille kisaan valmistautuville, tunnelin päässä pizza jo häämöttää!

 

[vilma-liina]

Itsellä on poika 1v2kk ja kisat edessä nyt 17.4. Aika rankkaa on ollut sovittaa yhteen 3-vuorotyö, perhe ja treenit. Raskaana ollessani kuvittelin, että aloitan treenit uudelleen tuosta vaan mutta eihän se ihan niin mennyt. Vauva oli 8kk ikäinen kun viime kesänä lopulta pääsin takaisin raudan pariin (mukula ei syönyt kuin tissiä, joten siitä ei kauas liuettu). Kaikkiaan olin salilta pois 13kk; raskausaikana sain liikuntakiellon supistusten vuoksi.

... kuulostaa oikein tutulle nuo raskausajan systeemit ja poitsun syömiset.
Itse oon nyt päässyt treenamaan siten, että kun mies tulee töistä, niin poika onneksi nukkuu just silloin. Kauheella kiireella salille ja takas, mutta siitä saa kyllä itselle virtaa ja hyvää oloa niin paljon, että ei uskoiskaan.

Kun katsellaan vuosi tästä eteenpäin, niin meidän poitsuliini on aikalailla samanikäinen, kun sinun lapsesi on nyt, joten toivoa on siis täälläkin ens kevään kisoista :D

Kiitos Piude, tuli uskoa kovasti tähän perheen ja kisasysteemien yhteensovittamiseen. Ai niin, sitten vielä se mies... sellainen päätös on kyllä tehty, että samaan aikaan ei kisailla, joten mies kisaa näillä näkymin seuraavan kerran vasta syksyllä 2005 ;)

 

[emiliah]

Mulla ainakin tyttö tulee mukana salille, kun se on sellanen koulun sali. Tosin tytöllä taitaa mennä temppuiluksi laitteissa se aika kun äiskä treenaa.

 

[Kathy]

Minulla on lapsia 3. Tosin jo aika isoja (10, 8 ja 4v). Käyn salilla 4krt/vko ja lenkkeilyä vielä päälle. Nyt kun muksut on vähän isompia on helpompi lähteä ja jättää ne miehen hoiviin. Onneksi mieheni ymmärtää tämän minun "lievän" puntti innostukseni . Nyt vain pitää sovitella kaikkien harrastuksien mukaan, kuka menee minnekin ja milloin. Onneksi nuo salit on auki aamusta iltamyöhään.

 

[Äiskä]

Kaivoinpa tän Vilmiksen vanhan threadin ylös tuolta pohjamudista.

Joo, ei se kyllä aina niin helppoo lasten kanssa oo tuo treenin sovittaminen arkeen. Sillon kun mun kaksi keskimmäistä olivat n. 2 - 3 vuotiaita, niin otin ne salille mukaan aamutuimaan, kun sillä salilla ei siihen aikaan oikeestaan käynyt muita. Mutta voi auta armias, jos sinne tuli joku, niin otin niin kauheesti stressiä siitä, että lapset päästäis sanaakaan suustaan tai liikkuis mihinkään tia mitään sellaista. Se oli tosi stressaavaa. Jälkeenpäin kun ajattelen, niin monta kertaa kanssatreenaajat rauhotteli, että anna niiden nyt leikkiä, eihän ne ketään häiritse, mutta ite oo kyllä sitä mieltä, että treenaaminen vois olla äidille sitä omaa aikaa. En ainakaan ite nauttinut lasten kanssa salilla olosta.

Myöhemmin sitten homma hoitui paljon paremmin, kun vanhemmat lapset jäi aina hoitaan nuorempia, että päästiin ukon kanssa treenaamaan. Niillä on varmaan ollut tosi kova lapsuus :D , kun ne on joutuneet hoitaan noita pikkusia. No ovat ne kuitenkin hengissä selvinneet ja kai sitä ollaan koitettu sit korvatakin vähän. Tietysti mun mielestä se vaan kautta aikojen on ollut niin että suurperheissä isommat auttaa pienten hoidossa. Kova on kohtalo

Mutta ei sen puoleen, nyt kun tarvitsen hoitajaa nuorimmaisellemme (1 wee) niin kyllä ne jää ihan mielellään hoitamaan sitäkin. Ei tarvii koskaan montaa kertaa kysyä, että jäiskö joku, aina joku sanoo et mä voin äiskä jäädä. Mulla on siis varmaan tältä osin asiat ihan hyvin. :kippis1:

 

[kaneli]

Mä treenaan yleensä illalla myöhään, kun lapsi on jo nukkumassa. Mieheni istuskelee ihan mielellään pari tuntia rauhassa sohvalla ( miten ihmeessä sen saisi edes vähän innostumaan jostain muusta?) sillä aikaa. Viikonloppuisin saatan käydä aamusta, tosin aika harvoin, ja silloinkin lapsi on isänsä kanssa. Yleensä käyn mieluiten pe- tai la-iltana kun sali on tyhjillään.

Treenikaverilleni sen sijaan ilmaantui käytännön ongelmia nyt kesällä kun hän erosi miehestään. Hänellä on viisivuotias poika joka on liian pieni jätettäväksi yksin kotiin. Tuskin pääsee enää kovin säännöllisesti treenaamaan.. :(

(Mä katoin eka että tän threadin otsikko oli "Kuis onnistuu paheellisten mimmien treenaaminen?" :D )

 

[Estel]

Meillä onnistuu aika hyvin, tosin järjestelyä vaatii. Varsinkin nyt kun syksyn ja ehkä salinvaihdon myötä kuvioihin tulis myös salilla järkättävät ohjatut jutut... johan alkaa viikosta päivät loppumaan. Ja kun mies valmentaa junnu-jalkapallojoukkuetta 3x vko, tekee välillä pitkiä päiviä töissä + yrittää vielä irrottaa aikaa omalle liikunnalleen (pyöräily ja sulkapallo, lähinnä), niin...

Eli nyt mä sitten käyn tällä viikolla kokeilukortilla ramppaamassa noita ohjattuja juttuja läpi urakalla, että saan mietittyä mikä olis kivaa... Kun miehen pitää kohtapuoliin päättää joukkueen treenipäivät ja varata tilat. Siitä riippuu sit taas mun aikataulu jne... Siinäkin on toi salinvaihto vähän mielessä, sinne, missä olen käynyt pitää mennä ennen 21 ja tuo uusi olis niinkin myöhään kuin 22.30. ja saa treenata vaikka yön läpi, poistumisaikaa ei ole. Kun se tasan yhdeksäksi ehtiminen on joskus siinä ja siinä...

Nyt mulla olis haave 2-3 kertaa salia viikossa ja kaks ohjattua, joista toinen ainakin sunnuntaisin Bodybalance (käyn kokeilemassa, josko tuossa tulevaisuudessa se olis parikin kertaa, jos raskaus tärppää...). En tiedä, kyllä se varmaan max. kolmeen-neljään kertaan jää viikossa tai sitten pitää ottaa isovanhemmat mukaan hoitoavuksi. Ei vaan kehtais pyytää, varsinkaan säännöllisemmin, vaikka varmaan ihan mielellään hoitaisivat.

Nyt mä etsin täältä kovasti keskusteluja aiheesta raskaus ja treeni... Nimittäin haaveillaan kolmannesta lapsesta, ja vähän niinkuin tehdäänkin sen eteen jotain... ;) Pitää sitten kai muuttaa vähän treenisuunnitelmia, mutta siihen asti mennään tälleen.

En ole oikein tiukasti voinut pitää päivistä kiinni, eli käydä tiettyinä päivinä, just miehen töiden ja treenien takia, joskus on lyhyemmät, joskus pelejä ja turnauksia ennen pidemmät. Ollapa sohvaperunamies, niin se vois katsoa lapsia milloin vain. :D

Niin, ja tuolla uudella salilla olis lastenhoitohuone ja 2 kertaa viikossa lastenhoito, mietin vaan noin pientä kun meidän kuopus on, kohta 9kk, ottaako ne hoidettavaksi niin pieniä. Onhan sellaisesta pienestä enempi vaivaa kuin itsekseen puuhaavasta nelivuotiaasta.

 

[Kleio]

Itsellä on tämä lapsiasia kovasti kanssa mietinnän alla ja biologinen kello huutaa aina välillä. Mitenkäs nämä lisäravinteet raskauden aikana? Sen muistan jostakin lukeneeni, että hera-maltokombo ei oo sen kummempaa evästä kuin muutkaan. Mites kreatiini - vieläkö sitä uskaltaa lusikoida palautusjuoman sekaan?

 

[Neija]

Meillä minun treenaus sujuu vielä suht hyvin. Käyn 3krt/vk salilla, 2krt tanssin latino tansseja ja kerran venyttelyssä. Aerobista saan tehtyä kun ajan matkat pyörällä salille. :thumbs:
Mies käyn lenkillä yleensä sitten kun minä tulen salilta ( eli klo.20.30).

Kuten Estel, myös meillä suunnitellaan kolmatta lasta joten
myös minua kiinnostaa voiko palautumisjuomaa ( sis. myös kreatiinia) raskaana nauttia? Ja miten tarkkaan pitää vahtia sitä sykettä, kun sanotaan että syke EI saa ylittää 150?

Neija

 

[Estel]

Mä olen vähän googlettanut, eikä noista ihan tolkkua ota... mutta jonkinnäköinen ajatus jäi lukemastani, että palautumisjuoma - siis proteiini + hiilihydraatti ok, mutta kreatiinia en kyllä käyttäis. Olipa joku tutkimus, jonka mukaan kreatiini vaikuttais johonkin osaan istukassa (?). En niin kovin tarkkaan sitä lukenut, enkä tiedä missä määrin on huuhaata tuo ajatus, mutta ajattelin joka tapauksessa, että turvallisinta jättää väliin. Ei se niin vakava asia mulle ainakaan ole.

Sitä treenaamisasiaa lähinnä mietin. Innostuin nyt bodycombatista, ja sykkeet siinä kyllä nousee ihan kunnolla, ja tulee pomppuja ja muuta. Toisekseen jalkaprässi ym, niitä ei kai ole hyvä tehdä tai muita missä alavatsalle tulisi painetta? Mietin, että missä vaiheessa tuo pitäisi ottaa huomioon, heti alkuraskaudesta vai milloin... Ettei nyt ihan heti tarttis alkaa hissutella.

No, pitää täältä selailla haulla ja kysellä sit salilla ohjaajilta. Eiköhän joku osaa neuvoa.

 

[Äiskä]

Estel ja Neija

Joo, tuskin proteiinista ja hiilarista vauvalle haittaa on, kreatiiniia en ehkä itsekään käyttäisi raskausaikana. Silloinhan ei oo kuitenkaan tarkoitus näyttää parhaalta eikä myöskään tehdä tulosennätyksiä :D

Tohon treenaamiseen sen verran, että tekee sen mikä hyvältä tuntuu, ja muut jättää tekemättä. Itse kyykkäsin ja veden vielä maastakin 8:lla kuulla, tosin ihan kevyesti, mutta ei se tuntunut pahaltakaan. Siinä vaiheessa lääkäri käski vasta lopettaa raskaat liikkeet. Sen jälkeen vaan sitten kaiken maailman hilavitkutusta ja elämästä nautiskelua... :thumbs:

 

[Estel]

Erittäin
Eli mä ainakin olen aina näyttänyt parhaalta raskausaikana. Ikinä en ole ollut niin kaunis, molemmilla kerroilla olen ollut niin tyytyväinen itseeni, että olen pakahtua. Voi, tahtoisin vauvamahan taas vaikka heti...

Olen sekaisin. :D