Kuinka paljon ikääntyminen vähentää maksimivoiman rajaa?

Kukaan ei vielä sanonut sitä ihan niin kuin itse ajattelen, mutta sinne päin kyllä. Kysymyshän on teoreettinen, joten vastataan teoreettisesti: Jossain kohtaa ihmisen elämässä on se ikä, mihin mennessä olisi mahdollista saavuttaa se oman voimapotentiaalin huippu, jos kaikki tehtäisiin optimaalisesti. Jos joku on 50-vuotiaana vahvimmillaan, on melko todennäköistä, että asioita ei olla tehty optimaalisesti. Lisäksi on melko todennäköistä, että tuossa iässä voimapotentiaalihuipun ohi on jo tultu, eikä tällainen henkilö voi koskaan olla niin vahva kuin olisi nuorempana voinut olla, jos olisi tehnyt asiat paremmin.

Käytännössä asia on tietysti paljon monimutkaisempi ihan jo ensimmäisenä siitä syystä, että optimaalisuus on mahdotonta saavuttaa. Lisäksi loukkaantumiset, tauot ja yksilökohtaiset erot. Kysymys on kyllä mielenkiintoinen teoreettisella tasolla, mutta käytännössä tiedolla ei tee yhtään mitään, vaikka vastaus olisi yksi tietty ikä.
 
Juu, ei varmasti ollut omalla kohdallanikaan optimaalista junnuna harjoittelu kun ei ollut mitään tietolähteitä eikä edes salilla käyty vaan kerhohuoneella oli penkki ja himassa tanko. Tuli varmaan liian tiukkaan vedettyä silloin kun enkkoja vaan piti paukuttaa joka reenissä.
 
Oon käynyt salilla ikävuosina 19-30 aika säännöllisesti ja ihan suht järkevää ja nousujohteistakin tekemistä on ollut aika ajoin näinä vuosina. Ikä välillä 30-35 jonkinlaista ylläpitoa vain n. 1 x viikossa salilla ja sen jälkeen n. vuoden totaalitauko. Ei ole tarkoitus kerskailla, vaan vastata aiheeseen liittyen; nyt ikävuosina 37-38 säännöllisellä ja järkevästi suunnitellulla treenillä kaikki vanhat salienkat on mennyt uusiksi reilu vuoden aikana pitkän totaalitauon jälkeen (mainittakoon, ettei ne tulokset erityisen ihmeellisiä edelleenkään ole). Uskon ja toivon, että potentiaalia kehitykseen on edelleen.

Ainakin kannattaa tutkia kriittisesti omaa tapaa treenata eikä laittaa kehittymättömyyttä suoraan ikävuosien piikkiin, mikäli tuntuu ettei homma toimi. Olen ollut tasannevaiheissa lukuisia kertoja vuosien varrella ja ainakin toistaiseksi on aina löytynyt keino päästä niistä yli. Pääasiassa treenien sisältöjä muuttamalla, lisäksi ruokailutottumukset yhtenä merkittävänä tekijänä.
 
Powerhousu sanoi:
Kukaan ei vielä sanonut sitä ihan niin kuin itse ajattelen, mutta sinne päin kyllä. Kysymyshän on teoreettinen, joten vastataan teoreettisesti: Jossain kohtaa ihmisen elämässä on se ikä, mihin mennessä olisi mahdollista saavuttaa se oman voimapotentiaalin huippu, jos kaikki tehtäisiin optimaalisesti. Jos joku on 50-vuotiaana vahvimmillaan, on melko todennäköistä, että asioita ei olla tehty optimaalisesti. Lisäksi on melko todennäköistä, että tuossa iässä voimapotentiaalihuipun ohi on jo tultu, eikä tällainen henkilö voi koskaan olla niin vahva kuin olisi nuorempana voinut olla, jos olisi tehnyt asiat paremmin.

Käytännössä asia on tietysti paljon monimutkaisempi ihan jo ensimmäisenä siitä syystä, että optimaalisuus on mahdotonta saavuttaa. Lisäksi loukkaantumiset, tauot ja yksilökohtaiset erot. Kysymys on kyllä mielenkiintoinen teoreettisella tasolla, mutta käytännössä tiedolla ei tee yhtään mitään, vaikka vastaus olisi yksi tietty ikä.
Click to expand...
Oikein hienosti ilmaistu mitä täällä ollaan vain sivuttu. Noin minäkin asian näkisin, eli vaikka olisi 50 vuotiaana vahvempi kuin 30 vuotiaana, ei voida sivuuttaa sitä seikkaa että alamäki on jatkunut jo tovin aikaa. Jos tarvitsisi veikata minkä ikäisenä alkaa kehitys ottaa takapakkia vaikka kaikki muut puuhastelut ja osa-alueet etenevät optimaalisesti, niin veikkaisin että 50v. Ja uskoisin että jo tätä ennen on ollut vuosia aikamoista tasannevaihetta kehityksessä, mikä tavallaan sekin jo taantumaa. Mutta kuten todettu, tämä arvaus/tieto mikä ei tosiaan vaikuta oikeassa elämässä.
 
J.Jake sanoi:
Nuorena urheilleet/kilpailleet on usein enemmän ja vähemmän rikki.
Ja niinkuin tuolla mainittiin niin omassa treenissä loukkaantumiset on vieneet tehot.
Aika menee niin nopeasti että kipeän polven kanssa menee helposti 6kk kyykkäämättä
Click to expand...
Powerhousu sanoi:
Kukaan ei vielä sanonut sitä ihan niin kuin itse ajattelen, mutta sinne päin kyllä. Kysymyshän on teoreettinen, joten vastataan teoreettisesti: Jossain kohtaa ihmisen elämässä on se ikä, mihin mennessä olisi mahdollista saavuttaa se oman voimapotentiaalin huippu, jos kaikki tehtäisiin optimaalisesti. Jos joku on 50-vuotiaana vahvimmillaan, on melko todennäköistä, että asioita ei olla tehty optimaalisesti. Lisäksi on melko todennäköistä, että tuossa iässä voimapotentiaalihuipun ohi on jo tultu, eikä tällainen henkilö voi koskaan olla niin vahva kuin olisi nuorempana voinut olla, jos olisi tehnyt asiat paremmin.

Käytännössä asia on tietysti paljon monimutkaisempi ihan jo ensimmäisenä siitä syystä, että optimaalisuus on mahdotonta saavuttaa. Lisäksi loukkaantumiset, tauot ja yksilökohtaiset erot. Kysymys on kyllä mielenkiintoinen teoreettisella tasolla, mutta käytännössä tiedolla ei tee yhtään mitään, vaikka vastaus olisi yksi tietty ikä.
Click to expand...
Voimahousulta hyvin kiteytetty. Olen täysin samaa mieltä. Jos on 5 kymppisenä vahvimmillaan, se kertoo jotain. Moni kertoo treenanneensa 25 vuotta, mutta totuus voi olla että se on ollut treenailua ilman päämäärää. Sitten kun vasta 4 kymppisenä aloittaa vaikkapa voimanoston kunnon opeilla, tottakai on elämänsä vahvimmassa kunnossa 5 kymppisenä. Toinen tyypillinen esimerkki on tämä : Nuorena tehty kovat pohjat ja treenattu fiksusti. Sitten 10 vuotta ryypiskelyä ja sohvaperunan elämää. Otettu massaa 20 kg lisää. Aloitetaan treenit uudelleen yli 4 kymppisenä. Totta mooses päästään yli ex enkkojen lihasmuistin ja suuremman elopainon takia. Moni ottaa esimerkiksi voimamieskilpailijoiden korkean iän. Siinä pitää huomioida etteivät he ole koko ikäänsä treenanneet voimamieshommia. Voi olla esimerkiksi painonnostoa tai voimanostoa 35 vuotiaaksi. Sitten vasta aloitetaan voimamieshommat. Eli 45 vuotiaana käytännössä vain 10 vuotta voimamies treeniä alla. Omassa nuoruudessa ei oppia saanut muualta kuin kirjaston kirjoista ja bodauslehdestä. Meni vuosia että oppi asioita ja tajusi mitä kannattaa tehdä. Nykyään löytyy niin hyvät ohjeet netistä, että aloittelijat ovat monesti fiksumpia. Varsinkin kun aloittaa treenit myöhäisellä iällä. Ai että kun olisi itsekin osannut treenata heti alusta optimaalisemmin. Eka 5 vuotta meni ihan tuurilla treenatessa ja alikaloreilla. Kilpabodarien settejä 6 x vko. Aina täysiä kaikki tehokeinot käyttäen.
 
Predatori sanoi:
Voimahousulta hyvin kiteytetty. Olen täysin samaa mieltä. Jos on 5 kymppisenä vahvimmillaan, se kertoo jotain. Moni kertoo treenanneensa 25 vuotta, mutta totuus voi olla että se on ollut treenailua ilman päämäärää. Sitten kun vasta 4 kymppisenä aloittaa vaikkapa voimanoston kunnon opeilla, tottakai on elämänsä vahvimmassa kunnossa 5 kymppisenä. Toinen tyypillinen esimerkki on tämä : Nuorena tehty kovat pohjat ja treenattu fiksusti. Sitten 10 vuotta ryypiskelyä ja sohvaperunan elämää. Otettu massaa 20 kg lisää. Aloitetaan treenit uudelleen yli 4 kymppisenä. Totta mooses päästään yli ex enkkojen lihasmuistin ja suuremman elopainon takia. Moni ottaa esimerkiksi voimamieskilpailijoiden korkean iän. Siinä pitää huomioida etteivät he ole koko ikäänsä treenanneet voimamieshommia. Voi olla esimerkiksi painonnostoa tai voimanostoa 35 vuotiaaksi. Sitten vasta aloitetaan voimamieshommat. Eli 45 vuotiaana käytännössä vain 10 vuotta voimamies treeniä alla. Omassa nuoruudessa ei oppia saanut muualta kuin kirjaston kirjoista ja bodauslehdestä. Meni vuosia että oppi asioita ja tajusi mitä kannattaa tehdä. Nykyään löytyy niin hyvät ohjeet netistä, että aloittelijat ovat monesti fiksumpia. Varsinkin kun aloittaa treenit myöhäisellä iällä. Ai että kun olisi itsekin osannut treenata heti alusta optimaalisemmin. Eka 5 vuotta meni ihan tuurilla treenatessa ja alikaloreilla. Kilpabodarien settejä 6 x vko. Aina täysiä kaikki tehokeinot käyttäen.
Click to expand...

Sen takia Zydrunas aika poikkeuksellinen ukko kun vajaa 20v huipputasolla ollen vahvimmillaan vasta uran loppupuolella 40v tienoilla. Täytyny tehdä asioita järkevästi. Esim.tukkipunnerruksessa Ensimmäinen ukko kuka otti 200 kg tukin 2005 ja sen jälkeen 10 vuodessa hilas recordin 228 kiloon (40-vuotiaana) mikä yhä voimassa.
 
Tässä 40v kohilla tuntuu ainakin voimat olevan parhaimmillaan. Tosin siihen tosiaan vaikuttaa panostus hommaan sekä oma paino. Vammoja matkalla ollut isompaa ja pienempää. Myönnettäköön kuitenkin ettei kehitys esim. penkissä ole viimisen 10v aikana ollut huimaa. V.2011 penkistä nousi runkulla 190. Nyt pysäytyksellä 192.5. Tosin monessa muussa liikkeessä kehitystä tullut paremmin ja enkkoja tullut viime aikoina vähän kaikessa. Voimanoston YT parantumu hyvin. Alkuun kehitys oli aikanaan nopeeta parikymppisenä. Sillon tuli vaan reenattua aina samoja liikkeitä ja täysiä joten meni hyviä vuosia hukkaan tyhmillä treeneillä.
 
Riippunee ns. roippeen määrästäkin tosi runsaasti. 40v asti tanikkana, niin uumoilen, notta vaikka olisi hommat tehty kuinka optimaalisesti, niin koneen kun turboahtaa on kehitystä vielä mukavasti luvassa.
 
Hyviä pohdintoja aiheesta. Kyllähän huipulla olevat urheilijat ovat tietyssä ikähaitarissa ja vanhuus alkaa pikku hiljaa syömään. Tätä voi toki järkevällä treenillä hidastaa. Suureen tilastolliseen joukkoon perustuen on esimerkiksi tällä sivulla https://strengthlevel.com/strength-standards/squat päädytty siihen, että korkeimpaan tasoon verrattuna 40-49 vuotiailla on 5 % alhaisempi voimataso ja taas 50-59 vuotiailla tippuminen on jo 17 %.
 
GreasyBiscuit sanoi:
Riippunee ns. roippeen määrästäkin tosi runsaasti. 40v asti tanikkana, niin uumoilen, notta vaikka olisi hommat tehty kuinka optimaalisesti, niin koneen kun turboahtaa on kehitystä vielä mukavasti luvassa.
Click to expand...
Oleellinen pointti. Homma ei ole verrannollinen jos on roinannut joskus. Minä olin vahvimmillani 38 vuotiaana, koska aloitin roinaamisen silloin. Jos olisin aloittanut 50 vuotiaana, voimahuiput tulisivat silloin. Varsinkin eka kuurit potkivat ihan tautisesti. Ei mitään merkitystä kuinka treenaa. Enkkaa paukkuu kokoajan. Lifetime natikoilla on helpompi seurata kehitystä. Roinarikin saa uuden boostin kun muuttuu sikaroinariksi. Parilla kaverilla loppui kehitys roinalla, niin tuplasivat setit. Heti uusi leveli edessä. Itae lasken roina ja natu enkat erikseen. Pysyy paremmin kartalla milloin kehitys tulee treeneistä eikä kuureista.
 
Predatori sanoi:
Oleellinen pointti. Homma ei ole verrannollinen jos on roinannut joskus. Minä olin vahvimmillani 38 vuotiaana, koska aloitin roinaamisen silloin. Jos olisin aloittanut 50 vuotiaana, voimahuiput tulisivat silloin. Varsinkin eka kuurit potkivat ihan tautisesti. Ei mitään merkitystä kuinka treenaa. Enkkaa paukkuu kokoajan. Lifetime natikoilla on helpompi seurata kehitystä. Roinarikin saa uuden boostin kun muuttuu sikaroinariksi. Parilla kaverilla loppui kehitys roinalla, niin tuplasivat setit. Heti uusi leveli edessä. Itae lasken roina ja natu enkat erikseen. Pysyy paremmin kartalla milloin kehitys tulee treeneistä eikä kuureista.
Click to expand...
Ei tuotakaan voi kyllä yleistää. Varmasti ennätyskuntoon pääsee, jos vuosia roinaa vanhemmalla iällä mikäli kroppa on siinä kunnossa, että kestää voimailua. Mutta kyllä itsellä nopein kehitys voimatasoissa ylivoimaisesti tuli parinkympin iästä eteenpäin muutaman vuoden aikana natikkana. Kehonpainoa nostin todella rankasti samalla. Murto-osa siitä kehitysnopeudesta on ollut vanhemmalla iällä, jos on kuuritellut ja panostanut kaiken voimailuun. Enkat ei oo paukkunu koko ajan. Ekalla setillä en edes saavuttanut ennätystasoani, koska olin kaukana siitä aloittaessani. Kolmessa vuodessa tuli 10kg ennätykseen lisää esim. penkissä 2017-2020. Ja paras kunto niin, että mitään palautumista häiritsevää tai energiaa kuluttavaa aktiviteettia ei ollut häiriönä. Toki niin oli natikkanakin ne ennätyskunnot, että söin, makasin ja treenasin vaan. Nyt esim. fyysinen duuni niin tulokset laskee vaan vaikka loppuajan syö ja makaa. Helvetin yksilöllisiä juttuja kehitys muutenkin kuten vaste kemiaan, jos suorituskyvyn kehittämisestä puhutaan. Ihan isoin merkitys omakohtaisesti koettuna on treenin, ravinnon ja levon optimoinnilla. Noista jos joku kärsii niin alamäki alkaa. Eli kiteytettynä, jos elää kuten ammattiurheilija niin tulosta tulee optimaalisesti. Riittävän lahjakas kaveri voi tehä sinnepäin ja olla päivät raksalla, silti kehittyä hyvin, muttei optimaalisesti/potentiaalinsa ylärajoilla. Suorituskyvyn kehittämisessä se treenien ohjelmointi on todella paljon merkittävämmässä roolissa kuin vaikkapa lihasmassan kasvatukseen pyrkivässä harjoittelussa. Jos on alle kakskymppisenä aloittanut voimaharjoittelun, niin päin helvettiä on tehnyt nuorena pitkään tai ei ole omistautunut tarpeeksi asialle, jos ennätyksiä tulee +45v iässä. Itsellä ei tulisi tai olisi mahdollista edes, kolmekymppisenä jo on aika raihnainen 15v trenitaustalla ja sieltä 7v ikäisestä kun on urheillut säännöllisesti. Toki siihen voi vaikuttaa se, ettei kaikkien kroppa ole tehty kestämään esim. isojen rautojen nostelua vuosikausia. Hento luusto ja nivelet, niin edellytykset siihen lienee heikot jo sen puolesta. Ei tässä montaa vuotta luultavasti ole aikaa niitä ennätyksiä tehdä tai tavoitteitaan saavuttaa, koska kroppa laittaa jo vastaan niin kovin.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Treenitaustalla * 😅 Ja tuli mieleen, että varmasti genetiikasta myös paljon kiinni/yksilöllistä on voimatasojen säilyminen ikääntyessä. Yhden tyypin esimerkiksi tunnen, joka vielä yli 55-vuotiaana penkkaa noin 200 kiloa, vaikka hänen all time ennätys ei kai ole ollut 215kg enempää. Ja näistä on esimerkkejä myös kilpavoimailussa. Eino Pöntiö ja Mikko Seikkula ipf-puolelta. Seikkula taisi noin 7-kymppisenä ennätyksensä tehdä, koska oli myöhäisherännäinen voimailuun. Ja saavutti parhaan tasonsa vasta yli 6-kymppisenä. Mutta se on sama asia kuin Hautalaa tai Smulteria vertaisi muihin ikätovereihinsa. On kuitenkin näitä esimerkkejä siitä, että teorissa maksimivoima on niitä ominaisuuksia, joita voi ikääntyessä pisimpään säilyttää tai jopa kehittää. Oikeastaan mikään muu fyysinen kyky ei kestä aikaa samalla tavalla. Teholajeissa ollaan yleensä vanhuksia jo 40v iässä.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Varmasti doupingilla kehittyy nuori ja vanha. Kuitenkin alkuperäisaihe tais koskee luonnollista voimien vähenemistä. Omalla kohdallani tuntuu että voimaa on tässä iässä paremmin kun aiemmin. En käytä mitään aineita. Melkein 20v treenailua takana. Kuitenkin treenin laatu ja panostus muutenkin vaikuttaa nykyään positiivisesti.Varmasti yksilöllistä on kuinka ikä painaa kullakin. Vammoja alkoi tulemaan ltellä siinä 35v huitteilla. Varmana 40v on jo vammaherkempi ja ehkä sen puolesta masters40 ikäsarjan voi perustella. Tämä siis koskien voimanostoo. Maksimivoiman uskon kasvavan 50v asti, varmaan siitä alkaa alamäki. Mutuilua.
 
Marcco sanoi:
Hyviä pohdintoja aiheesta. Kyllähän huipulla olevat urheilijat ovat tietyssä ikähaitarissa ja vanhuus alkaa pikku hiljaa syömään. Tätä voi toki järkevällä treenillä hidastaa. Suureen tilastolliseen joukkoon perustuen on esimerkiksi tällä sivulla https://strengthlevel.com/strength-standards/squat päädytty siihen, että korkeimpaan tasoon verrattuna 40-49 vuotiailla on 5 % alhaisempi voimataso ja taas 50-59 vuotiailla tippuminen on jo 17 %.
Click to expand...

Todella vähän keskimäärin ennen 50v tippuu maksimivoima. Niinkun pariin kertaa ketjussa todettukkin että se on about pisimpään säilyviä ominaisuuksia. Ketteryys, nopeus ja ulkonäkö on menetetty kauan sitten.
 
Force sanoi:
Todella vähän keskimäärin ennen 50v tippuu maksimivoima. Niinkun pariin kertaa ketjussa todettukkin että se on about pisimpään säilyviä ominaisuuksia. Ketteryys, nopeus ja ulkonäkö on menetetty kauan sitten.
Click to expand...
Ulkonäöstä olen eri mieltä ;)
Muuten oma kokemus komppaa vahvasti tuota -17% välillä 50 - 59.
Mittarissa on nyt 55 ja omat natu-enkat seuraavat pelottavan täsmällisesti tuota Marccon linkin tutkimusta. Vahvimmallani olin 43 - 45-vuotiaana, reilun 10 vuoden aktiivisen voimatreenin jälkeen. Nuoruuden säätöjä en laske, enkä usko saaneeni merkittävää lihasmuisti tms. vaikutusta junnuvuosien säätämisen pohjalta.
 
Optimaalinen treeni on muutenkin aika harhaanjohtava termi, korkeintaan kuitenkin kyseessä on ollut kohtuullisen hyvää treeniä sen aikaiseen tietämykseen nähden.
Se miten 20v sitten on treenattu, on monessa lajissa kääntynyt isosti vuosien aikana. Oliko niin että hiihdossa hiihtäjät on rutkasti painavampia kuin 20v sitten ja samaan aikaan keskinopeudet noussut enemmän kuin missään muussa olympialajissa (voimaharjoittelu).
Itse voimailussa, tänä päivänä teinipojat penkkaa 180+ ja vetää 300+, nuoret naiset vetelee pitkälti yli 200kg rautoja yms yms. Ei tuollaista ollut 20v sitten ja mitä onkaan 20v päästä.

Ikääntymisen suhteen ennen oikeasti alkaa vähentymään, tapahtuu kehityksen hidastumista mihin tekemisen järkevyydellä voi vaikuttaa valtavasti ja jos ei reagoi niin se reagoimattomuus itsessään helposti sitten johtaa vähentymiseen.
 
https://www.saul.fi/kilpailu/ennatykset/

Tuosta kun katsot yleisurheilun miesten suomen ennätykset niin löydät tulokset eri ikäluokissa. Kyllähän nuo tulostasot alkavat laskea jo miesten sarjan jälkeen ikämiessarjoissa, mutta aika hitaasti pudotus tapahtuu sinne 50v asti. Ehkä ei suoraan vertausta voimailupuolelle kuin noiden heittolajien osalta. Voimailupuolelta tällaisia pitkiä ennätystuloksia eri sarjoista tuskin löytyy?
 
Ei oikeastaan suoraan aiheesta mutta:

Sellainen vanhanmallinen jatkumo liikunnassa on mielestäni muuttunut aika lailla.
Ennen junnuna ja nuorena urheiltiin mitä urheiltiin. Sit kun loikat ja spurtit ei maistunu niin tehtiin painonnostoliikkeitä, näistä ajauduttiin voimanostoon ja lopuksi kuntobodailuun.
Ehkä tossa näkyy just se räjähtävyyden katoaminen ja loukkaantumisherkkyyden lisääntyminen.
Taas semmoinen, suoraa runttaaminen, pikkuhiljaa vähän rauhallisemminkin, onnistuu vielä pidemmälle vanhemmaksikin?
 
RSH sanoi:
Optimaalinen treeni on muutenkin aika harhaanjohtava termi, korkeintaan kuitenkin kyseessä on ollut kohtuullisen hyvää treeniä sen aikaiseen tietämykseen nähden.
Se miten 20v sitten on treenattu, on monessa lajissa kääntynyt isosti vuosien aikana. Oliko niin että hiihdossa hiihtäjät on rutkasti painavampia kuin 20v sitten ja samaan aikaan keskinopeudet noussut enemmän kuin missään muussa olympialajissa (voimaharjoittelu).
Itse voimailussa, tänä päivänä teinipojat penkkaa 180+ ja vetää 300+, nuoret naiset vetelee pitkälti yli 200kg rautoja yms yms. Ei tuollaista ollut 20v sitten ja mitä onkaan 20v päästä.

Ikääntymisen suhteen ennen oikeasti alkaa vähentymään, tapahtuu kehityksen hidastumista mihin tekemisen järkevyydellä voi vaikuttaa valtavasti ja jos ei reagoi niin se reagoimattomuus itsessään helposti sitten johtaa vähentymiseen.
Click to expand...
Pakko olla vähän eri mieltä tästä teinien voimista. Ei pahemmin löydy +180 penkkejä tai 300 vetoja. Vilkasin SVNL SE:t M18 sarjoissa. Kaksi 180 penkkiä ei yhtään yli. Yksi 300 veto löyty sieltä. Ehkä sitten 19v löytyy. En katsonut M23 ennätyksiä kun eivät teinejä. Toki taso muuten on noussut, varsinkin kyykyssä.
 
J.Jake sanoi:
Ei oikeastaan suoraan aiheesta mutta:

Sellainen vanhanmallinen jatkumo liikunnassa on mielestäni muuttunut aika lailla.
Ennen junnuna ja nuorena urheiltiin mitä urheiltiin. Sit kun loikat ja spurtit ei maistunu niin tehtiin painonnostoliikkeitä, näistä ajauduttiin voimanostoon ja lopuksi kuntobodailuun.
Ehkä tossa näkyy just se räjähtävyyden katoaminen ja loukkaantumisherkkyyden lisääntyminen.
Taas semmoinen, suoraa runttaaminen, pikkuhiljaa vähän rauhallisemminkin, onnistuu vielä pidemmälle vanhemmaksikin?
Click to expand...

Nimenomaan sellanen hidas junnaava vääntö voima säilyy pidempään. Eli hevosvoimat häviää, mutta vääntö säilyy. Bensa muuttuu diezeliksi.
 
Back
Ylös Bottom