Tiedän 100% syyn mun lonkkavaivoihin. Siellä on tulehdustila joka on vaan seurausta siitä että tein liian usein liian kovilla prosenteilla kyykkyä ja aivan liian paljon. Ja kovan kyykkäilyn päälle tein vielä liikkuvuustreenit lonkille ja takareisille. Jatkoin tulehdustilan jälkeen vielä monta viikkoa kyykkäilyjä (lopussa piti tangolla tehdä about 8 sarjaa ennenku uskalsin lisätä painoa) joten ei mikään yllätys ettei tää kovin nopeesti ole haihtunut. Nyt ollaan kuiteski viimesen viikon ajan kuntouduttu tosi nopeaa.
Jos olisin tiennyt tuosta Prilepinin taulukosta aiemmin, niin se olisi yksistään pelastanut mut tältä vaivalta. Tännään kävin poikkeuksellisesti kahesti treenaamassa ja otin molemmil kerroil etukyykkyä. Takakyykkyä ei voi vieläkään tehdä, alkoi heti tuntumaan jäykkyyttä lonkankoukistajissa joten annetaa sille nyt aikaa.
Ja sitten random-höpötyksiä:
Tänään kelailin eri tapoja palautua nopeammin näistä liikkeistä ja kyykyssä olisi ainakin yksi helppo keino: käyttää hyväksi niin paljon lihaselastisuutta kuin mahdollista ja tehdä liike mahd. räjähtävästi. Pyrkisi poistamaan kaiken jarrutuksen liikkeestä ja liikkeestä tulisi enemmän nopeusvoimaharjoite kuin maksimivoimaan tähtäävä.
Penkissä opettelisi laskemaan tangon mahd. nopeaa alas ja voisi ehkä vähän pompauttaa rinnaltakin (tiedän jo mitä ainakin Fuhrer sanoo :D )
Eli ideana olisi että suorittaa liikkeet mahdollisimman nopeaa (tanko telineistä ja tanko takaisin telineisiin / tanko maahan ja takaisin maahan) Mitä vähemmän aikaa lihas rasittuu niin sen parempi! Josko tämä olisi heti huomisesta lähtien yksi tavoite lisää.
Ja yksi mielenkiintoinen seikka minkä otin mukaan on että lopetin nostoihin psyykkaamisen. Venäläiset ovat kovasti sitä mieltä että tuo henkinen stressi on kuluttavaa siinä missä fyysinen harjoittelukin. Käytännössä omalla kohdalla tää tarkottaa että hyperventiloinnit ja aggren keräys loppuu. Ja ei tuo tyhjällä mielellä nostaminen yhtään hassummalta tunnu.
