Isojen koirien omistajana ensimmäisenä kriteerinä mulla on, että hoitolan pitäjiltä ja henkilökunnalta löytyy sellaista luontaista auktoriteettia, jota koirat kunnioittavat. Koirakokemus erilaisista, kovapäisemmistäkin roduista, on ehdoton edellytys. Pitää osata käsitellä koiria ja myös tietää mitä tekee, pelkkä maalaisjärki ei riitä. Minkäänlaista väkivaltaa koiriani kohtaan en hyväksy, vaan koirat pitää hoitolassakin pysyä hanskassa pehmein keinoin eli auktoriteetin ja koirienkäsittelytaidon avulla. Esimerkiksi tuota Leeluckyn kertomaa kuristuspannalla ja hihnalla kurittamista en hyväksy ollenkaan vaan koira pitää saada kulkemaan hihnassa nätisti ilman väkivaltaa. Selkäranka ja välilevyt ovat tuollaisessa hihnatempomisessa niin kovalla koetuksella että välilevynpullistuman ja muiden rankavammojen riskit ovat ihan todelliset.
Omat koirani ovat kilttejä ja leppoisia, mutta silti niiden kanssa ei kuka tahansa pärjää vaan ovat hyvin valikoivia siitä, ketä tottelevat. Jos auktoriteettia ei löydy, kaikki käskyt kaikuvat kuuroille korville. Ja painimatsia niiden kanssa on turha lähteä ottamaan, koirilla kun on kokoa sen verran, että halutessaan voittavat ihmisen varmasti.
Hoitolan pitää olla siisti ja turvallinen: esimerkiksi koirien huoneet ja ulkohäkit sellaisia, ettei koira telo itseään. Ulkoilutus pitää tapahtua niin, että koiralla ei ole mitään mahdollisuutta päästä karkaamaan. Uskon, että hoitolaoloissa moni koira voi tilaisuuden tullen karata omistajaansa etsimään, vaikka kotioloissa sitä voisikin ulkoiluttaa vapaana turvallisin mielin.
Tällaisessa hoitolassa omat koirani ovat olleet (ja jatkossakin sinne menevät kun tulee tarvetta):
- Koirat ovat pikkuhuoneissa, joissa etummainen seinä on kalteriseinä ja muut seinät kiinteitä -> Ei tarvitse stressata siitä, että viereisessä kopissa olevan koiran kuono tulee kalterin raosta omalle puolelle. Kopit ovat riittävän tilavia, eli koira mahtuu muutakin kuin kääntymään (mitään juoksutilaa ei tietenkään tarvitse kopissa olla).
- Kaksi koiraa on saanut olla samassa kopissa samalla tavoin kun kotonakin ovat keskenään. Niistä on toisilleen todella paljon seuraa, mutta kaikki hoitolat eivät tätä hyväksy koska pelkäävät että koirat alkavat tappelemaan. Silti ehdottomasti vain saman perheen keskenään toimeentulevat koirat samaan huoneeseen / tarhaan, vieraat koirat eivät leiki keskenään.
- Koirille saa tuoda niiden omat pedit mukaan, mutta hoitolasta löytyy petejä ja pehmikkeitä jos omistaja ei koiran omaa petiä tuo. Koiralle saa myös viedä sen omat lelut mukaan. Uskon, että omat tutut tavarat tuovat turvaa vieraassa paikassa.
- Hoitolassa on "sairastupa" erikseen: jos joku tai osa hoitokoirista sairastuu, voidaan sairastuneet koirat eristää terveistä koirista. Henkilökunta myös huolehtii hygieniasta esim. vaihtamalla vaatteet ja peseytymällä sairaiden koirien käsittelyn jälkeen ennenkö menevät terveiden koirien luo. Viime talvena koirani olivat hoitolassa kennelyskäepidemian aikaan, mutta eivät saaneet tartuntaa vaikka hoitolassa samaan aikaan muutama sairastunut koira olikin. Tuo sairastupa on melkeinpä pakollinen jos ihan tosissaan välittää koirien hyvinvoinnista (kaikkialla niitä ei todellakaan ole). Omistaja hyvin todennäköisesti ei pääse hakemaan koiraa sen sairastuttua ja sairastapauksia tulee varmasti ainakin silloin tällöin, vähintäänkin jokavuotiset ripuli- ja kennelyskäepidemiat näkyvät hoitolassakin.
- Koirat lenkitetään 3 kertaa päivässä, käyvät pienellä hihnalenkillä. Samalla jokainen koira tulee huomioitua yksilöllisesti ja henkilökunta huomaa jos esim. on tullut jotakin vaivaa.
-Hoitolassa on paljon ulkotarhoja, joissa koirat saavat olla jos on hyvä keli, eli koko päivää ei tarvitse kyhjöttää sisällä.
- Koirat ruokitaan 2 kertaa päivässä, aamuin illoin. Koirilla saa olla omat ruuat mukana, mutta hoitomaksuun sisältyy ruokinta, jos omistaja ei halua tuoda omia ruokia. Jos koiralla on joku lääkitys, hoitola huolehtii siitä että lääkkeet tulee annettua.
- Koirilla on hoitolassa joka päivä sama säännöllinen päivärytmi.
- Hoitolan pitäjät ovat taitavia koirien käsittelyssä ja koirat silminnähden pitävät heistä. Hoitoon jättäminen ei tuota ihan hirveän suurta tuskaa, kun huomaa että koira menee sinne mielellään.
- Hoitolaan saa soitella ja kysellä koiriensa kuulumisia. Ottavat myös heti yhteyttä, jos koira sairastuu tai tulee jotakin ongelmia.
- Vaativat, että kaikilla hoitolaan tulevilla on rokotukset kunnossa.
- Hoitolalla on hyvät suhteet eläinlääkäreihin, eli sairastuttuaan koira pääsee todennäköisesti hyvin nopeasti lääkäriin jos on tarvetta. Periaatteena tuntuu myös tuolla olevan, että mieluummin lääkäriin liian aikaisin kuin liian myöhään, ja niin sen pitää mielestäni ollakin.
- Hoitolassa huolehditaan koirien puhtaudesta ja heillä on hyvät pesutilat. Eli koiran ei tarvitse olla märillä keleillä kuraisena tai vaikka ripulin yllättäessä yltä päältä paskassa. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta kaikkialla ei ole tästäkään huolehdittu, esim. kaverini haki oman pitkäturkkisen koiransa viikon hoitolajakson jälkeen varpaista päähän asti paskaisena (siis ihan sitä itseään). Oli yllättänyt ripuli, tavaraa oli tullut koppiin vähän enemmänkin ja koira ei ollut enää muualla mahtunut olemaan kuin siinä paskassa. Eikä sitä oltu edes pesty, saatikka että koiraa olisi käytetty lääkärissä. Eikä omistajaa tästä informoitu, huomasi asian kun meni koiraa hakemaan.
- Hoitola välittää koirista ihan oikeasti ja huolehtii niistä yksilöllisesti tilanteen mukaan, eli rutiineista poiketaan jos on syytä. Ekstrapaapomista tai lellimistä en hoitolajakson aikana arvosta, mutta perusasiat kuntoon, koiralle turvalliset oltavat ja omistajalle turvallinen mieli. Esimerkiksi kun toinen koiristani oli stressannut vatsallaan sitä, että hoitola oli viikonlopun aivan täynnä (paljon koiria, paljon vilinää, paljon ääntä jne.), koiraa käytettiin ulkona pitkin päivää normaalia useammin ettei sen tarvitse ripuloida koppiin. Laittoivat myös seinään dap-haihduttimen, jos se vähentäisi stressiä. Säätivät ruokintaa niin, että ripuli mahdollisimman nopeasti loppuisi ja seurasivat jatkuvasti vaatiiko koiran vointi lääkärikäyntiä. Ruokkivat samassa kopissa olleen toisen koirani sillä aikaa kun tämä ripuloiva koira oli ulkoilemassa, ettei vatsavaivaisen tarvitse nälkäisenä katsoa vieressä kun toinen syö. Pitivät myös minut ajan tasalla tilanteesta. Kaikenkaikkiaan tuli sellainen olo, että tekevät kaikkensa että koirilla on hyvä olla ja että omistajakin pystyy lomailemaan turvallisin mielin.