Kitaristit, let's rokataan!

[Baarikello]

Originally posted by merkkari
......niin ja jos ja KUN olet vakavissasi soittosi kanssa, niin hommaa hyvät kamat........
Kotona menettelee vaikka joku halvempi ja ei-niin-hyväsoundinen pieni vahvistin,....

Myös kotiin kannattaa ostaa niin hyväsaundiset kamat kuin ikinä perse kestää. Elämä on liian lyhyt soitettavaksi huonoilla kamoilla. Erityisesti on näin, jos soittaa vain kotona.

 

[Kilkenny]

Originally posted by D.W.A.M

Kellyssä on paksuimmat kielet, mitä olen löytänyt, ala-E, joka on ala-C, on muistaakseni 0.56 paksu. Kestää.

Wyldellä on les paulissa 0.11 - 0.70 setti. Tosin soittaakin alimmillaan g:stä. Itselläkin on jacksonissa 0.11 - 0.60 kielet ja on kyllä melko jämäkät soundit. Paksut kielet menee muuten helpommin poikki kuin ohuet johtuen kovemmasta jännityksestä.

 

[Jansku]

Jatkokysymyksiä:

Miten soittotekniikkaa kannattaa harjoitella? Miten paljon tulisi treenata esim. tämmöisiä pieniä (ja tylsiä) harjoituksia, vai riittääkö harjoittelu oikeiden kappaleiden ja riffien parissa? Kauanko teillä on suunnilleen mennyt pelkän tekniikan opetteluun, niin että useimmat soolot menee jo kevyesti?
Itselläni on paska 160 euron kitara, koska rahaa ei enempää ollut ja ajattelin ostaa vasta seuraavaksi kunnon soittimen (kun on varma ettei se jää nurkkaan pölyttymään). Suunnittelen jo tässä vaiheessa ostavani Ibanezin, joka on käsittääkseni laadukas.
Kytken yleensä kitaran pc :hen, jolloin ääntä voi muokata miten haluaa, ilman että omistaa pedaaleita.

 

[Shamrock]

Originally posted by Jansku
Kytken yleensä kitaran pc :hen, jolloin ääntä voi muokata miten haluaa, ilman että omistaa pedaaleita.

Onhan se hienoa että tekniikka mahdollistaa nykyään vaikka minkämoisen äänen muokkauksen pc:llä ja kaikenmaailman digitaalisilla multiefektilaitteilla (itsekkin omistan), mutta oma mielipiteeni on että nämä soundit ovat aivan liian siloteltuja ja tylsiä!
Itse ainakin saan parhaat fiilikset vanhasta kunnon Marsun putkivahvarista (tai pig nosesta), wah-wah-pedaalista ja muista rujoista "ei-digitaalista" efekteistä .

:thumbs:

 

[carboniitti]

Jansku mitäs laitteita ja ohjelmia tähän kitaran tietokoneeseen kytkemiseksi tarvii. Voisi itsekkin kokeilla jos ei maltaita maksa

 

[Jansku]

Originally posted by carboniitti
Jansku mitäs laitteita ja ohjelmia tähän kitaran tietokoneeseen kytkemiseksi tarvii. Voisi itsekkin kokeilla jos ei maltaita maksa

Ei tarvii muuta kun sovittimen, jolla muuttaa kitaran piuhan pään äänikorttiin sopivaksi (miniplug) ja tökkää line-in reikään. Ohjelmia en ole montaa hyvää löytänyt, paras tähän mennessä on Guitar FX Pro 2.6. Kannattaa hankkia se kokoversio (saa myös crackättyä sharewaresta... ). Toinen jotenkuten toimiva on GuitarFX, jonka vanhempi versio on ilmainen.
Toi systeemi toimii hyvin, kun on vielä hyvät äänentoistolaitteet. Ainoa huono puoli on se, että efektejä joutuu säätämään hiirellä, kun ei ole sitä poljinta. Noihin ohjelmiin voinee tosin kytkeä jonkun ulkoisen vehkeen, kuten joystick, jonka nappuloilla efektit toimii eli niillä voi simuloida pedaalia Itse en ole kokeillut.

 

[Evil Joe]

Soitapa kuule Extremen biisejä. Kehittyy rytmitaju ja tekniikka melkoisesti. Mutta muista kuitenkin säilyttää tyylitaju ettei mene pelkästän pippelinjatketilutukseksi.

Onko Zakkilla oikeasti 11-70 -setti? No, onpa varmaan sormissa voimaakin. Itselläni 11-50 setti Eb-vireessä.

 

[Gradient]

Originally posted by merkkari
minun mielipiteitä tuosta..

"tiluttamaan" oppii kaikki jotka ovat soittaneet vähän aikaa ja tekniikka kehittynyt tietylle tasolle, halusivat tai eivät. eriasia on haluaako "tiluttaa" tai käyttää sitä omissa jutuissaan, vai kuulostaa persoonalliselta ja HYVÄLTÄ. IMO tilutus on tekniikkatreeniä eikä kuulosta mitenkään hienolta. varsinkaan jos se vedetään tietyllä tavalla yli ja sitä viljellään jokaväliin niillä kauheilla trankku-särösoundeilla niinkun helvetin iso osa nykypäivän ns. metallibändeistä tekee.

turhaako? ei. oivaa treeniä mutta ei sitä jaksa kuunnella.

Itse jaksan hyvinkin kuunnella tiluttelua, olettaen että kyseessä ei ole esim. Santanan kuolinkouristuksenomainen kolmen sävelen väsymätön toistaminen pull-offeilla vaan jotain missä on ideaa. Esimerkkeinä vaikka monet em. Friedmanin soolot. Sensijaan itse en yleensä jaksa kuunnella elähtäneiden "bluesmiesten" kömpelöllä fraseerauksella soitettua "fiilistelyä", joilla taas minulle ei yleensä ole juuri mitään ideaa tai annettavaa. (Riippuen tietysti taas tapauksesta)

Väittäisin kyllä että tiluttamaan ei opi ellei tiluta. Pelkällä bluesskaalassa jamittelulla tuskin oppii mitään kovin vaikuttavaa tilutusta tuottamaan... Riippuu tietysti taas tilutuksen määritelmästä, mutta ei ainakaan sellaista ajatuksella tehtyä ja idearikasta tilutusta jota itseäni kiinnostaa kuunnella

Muusikoiden.net on tosiaan ehkä fiksumpi media tällaisille keskusteluille kuten Merkkari jo ehti mainostaa. Kitaransoiton tekniikalla on tuolla siis ihan oma osionsa.

 

[merkkari]

Originally posted by Jansku
Kauanko teillä on suunnilleen mennyt pelkän tekniikan opetteluun, niin että useimmat soolot menee jo kevyesti?

Itselläni on paska 160 euron kitara, koska rahaa ei enempää ollut ja ajattelin ostaa vasta seuraavaksi kunnon soittimen (kun on varma ettei se jää nurkkaan pölyttymään). Suunnittelen jo tässä vaiheessa ostavani Ibanezin, joka on käsittääkseni laadukas.
Kytken yleensä kitaran pc :hen, jolloin ääntä voi muokata miten haluaa, ilman että omistaa pedaaleita.

ainahan on parannettavaa, niin tekniikan kun korvan ym. asioiden suhteen. kyllä mä huomasin jossain vaiheessa että esim kitara menee vireeseen ilman mittaria, ja levyiltä pystyy poimimaan juttuja ihan korvakuulolta. mutta kaikki noi jutut kulkee käsi kädessä, eli muuta neuvoa ei voi tekniikan tai muun opettelemisen suhteen antaa kun TREENIÄ, TREENIÄ, TREENIÄ JA LISÄÄ TREENIÄ. joskus pienenä nukuin kitaran vieressä, ja nykyään bändihommat on etusijalla kaikessa ja musiikissa pyörii ajatukset kyllä 24h vuorokaudessa. On se vaan niin hauskaa

 

[Taby]

Olen itse opetellut kitaran soittoa itsekseni eli ilman ainuttakaan soittotuntia. Tämän takia, en alkanut opettelemaan nuoteista soittamista vaan valitisin tabularuurit.

Nuoteissa ja tabulatuureissa on omat hyvät-ja huonot puolensa. Nuottien opettelu ei ole ihan nopea ja helppo homma, mutta jos sen taidon osaa niin nuoteista voi lukea tarkalleen miten kappale kulkee, rytmi, tempo ja muut ovat selvästi esillä.

Tabulatuurit taas ovat todella helppolukuisia ja niiden lukeminen on helppoa. Huono puoli tabulatuureissa on, ettei niistä saa selville esimerkiksi kappaleen tempoa ja muita rytmejä. Joten jos tabularuureist opettelet jotain kappaletta, niin on se kappale hyvä olla kuunneltavissa.

Tässä olisi joitain kappaleita, jotka rokkaavat ja eivät ole mahdottoman vaikeita =>

Dire Straits - Sultans of Swing
Dire Straits - Money for Nothing
Dire Straits - Brothers in arms
Jimi Hendrix - Purple Haze
Jimi Hendrix - Hey Joe
Jimi Hendrix - Fire
Eric Clapton - Layla
Eric Clapton - Tears in heaven
Gary Moore - Still got the blues
Gary Moore - Stop Messin Around
Stevie Ray Vaughan - Little Wing
Hurriganes - Get on
Eric Johnson - A song for life
Led Zeppelin - Stairway to heaven
Lenny Kravitz - Are you gonna go my way

Siinä nyt muutama, joita on ainakin omasta mielestäni pirun kiva soittaa. Varsinkin vanha Hurriganesin - Get on rokkaa vieläkin

Aloittelijoille (kuten minä) suosittelen myös opettelemaan teoriaa, joka on soiton ohella myös todella tärkeä osa. Esim. skaalat auttavat todella paljon improvisoinnissa. Pentatoninen skaala on esimerkiksi melko yksinkertainen ja käytännöllinen. Jos tiedät mistä soinnusta kappale menee niin voit helposti improvisoida siihen soolon tai erilaisia lickeja skaaloja käyttäen.

 

[Actor]

Originally posted by merkkari
minun mielipiteitä tuosta..

"tiluttamaan" oppii kaikki jotka ovat soittaneet vähän aikaa ja tekniikka kehittynyt tietylle tasolle, halusivat tai eivät. eriasia on haluaako "tiluttaa" tai käyttää sitä omissa jutuissaan, vai kuulostaa persoonalliselta ja HYVÄLTÄ. IMO tilutus on tekniikkatreeniä eikä kuulosta mitenkään hienolta. varsinkaan jos se vedetään tietyllä tavalla yli ja sitä viljellään jokaväliin niillä kauheilla trankku-särösoundeilla niinkun helvetin iso osa nykypäivän ns. metallibändeistä tekee.

turhaako? ei. oivaa treeniä mutta ei sitä jaksa kuunnella.

En kannata noin selkeää jakoa. Hiukan sama kuin sanoisi vaikkapa, että klassinen on hyvää musiikkia ja hevi ei. Tiluttaa voi hyvin ja huonosti, enkä tarkoita pelkästään tekniikkaa. Samoin jazzia ja bluesia voi vetää hyvin ja huonosti. Ja jazzissa ja bluesissa voi tiluttaa jos haluaa, ja senkin voi tehdä hyvin ja huonosti. Samoin esim. bluesia voi soittaa hitaasti sekä hyvin, että huonosti. Jossain vaiheessa tulee vastaan makuasiat. Teeskentely ja imitointi soitossa on opettavaista, mutta itse soitan tasan sitä mitä ulos tulee. Jos tulee tilutusta, niin tulkoon. Teeskentelemään en rupea. Toki mikäli improvisoi, täytyy perusasiat olla kunnossa. Näistä asioista voisi puhua ummet ja lammet, mutta kyllä sen soitosta kuulee millä tasolla asiat on sisäistetty, eli hedelmistään puu tunnetaan.

 

[Ämmbee]

Biisit mitä on hyviä soittaa:

AC/DC: back in black, highway to hell, Dirty deeds done dirt cheap, TNT

Enter Sandman on hauska vetää, eye of the tiger... Detroit rock city(KISS) on sellainen hyvä vetää... Blackdiamond sekä KISSIN että Straton...

Itse diggaan soittaa sellaista Symphony X:ää ja Sentenced kamaa, mikä on aika haastavaa.

Klassista: Badinerie ja kuutamosonaatti jos kiinnostaa.

Radion kanssa on tosi hauska soittaa, vaikka ihan poppimusiikin kanssa. Pitää löytää sävellaji, mutta kun se on löydetty voi ruveta vetämään sooloa tai komppia tai laulumelodiaa, tai miksei sellaista harmonia-melodiaa (vastamelodia?)...

Paras metodi soittaa on mielestäni jammailu...

 

[akke]

Pahoittelen aivan järkyttävää nostoa, mutta ei sitä uuttakaan triidiä viitti pykätä kun löytyy hiano vanhakin.

Eli ongelmana on, että oon alkanut treenata kitaransoittoa erään kitaransoittokirjan avustuksella. Sitten tuli tällainen kohta:

[img=http://img65.imageshack.us/img65/3494/img006lv4.th.jpg]


Eli miten tuo Marianne pitäisi soittaa noiden ohjeiden mukaan? Kun en tuota yläreunan tekstiäkään tajua (en ole siis ikinä nokkahuilua kummempaa soitellut). Olisin kiitollinen jos joku pakkiksen suurista velhoista voisi mua auttaa.

EDIT: Eli osaan siis soittaa nuo nuotin, mutta tuo melodian ja sointujen yhdistämistä en tajua. Mihin väliin niitä sointuja siis soitetaan yms.

 

[MrMacGyver]

Soitat siis samaan aikaan sointuja ja melodiaa. Ota melodia aina korkeimpana nuottina, jotta se erottuu ja sen alapuolelta soitat sointuja käyttäen jotain sointukäännöstä, joka sattuu helposti olemaan soitettavissa samanaikaisesti melodian kanssa. Sormin tulee paras tulos, eli plektran voit jättää taskuun. Soinnut kannattaa varmaankin soittaa arpeggiona, jotta soitto kuulostaa musiikilta, mutta jos ei vielä onnistu niin sitten soitat soinnun aina melodianuotin kanssa samanaikaisesti. Jos aiot soittaa näin niin kannattaa ehkä käydä ajan kanssa biisi läpi ja merkitä nuotteihin myös sointuun kuuluvat nuotit. Eli ihan alussa:
e: 0---3---|----0---|
h: 1---1---|1---1---|
g: 0---0---|0---0---|

jne. Jos sujuu helposti niin lisäät sointuihin ääniä, kuten tuohon alun c-duurisointuun pohjanuotti c a-kieleltä.

 

[Pehvanssi]

. Soinnut kannattaa varmaankin soittaa arpeggiona

...ja arpeggiohan tarkoittaa siis sitä että soinnun äänet soitetaan sulavasti toisensa jälkeen. Ajattele vaikka miltä harppu kuulostaa, niin tiedät mitä arpeggiolla tarkoitetaan.

edit. Aattelin vain, että kysyjä ei ehkä tiedä arpeggio termiä.

 

[tarkemo]

Ota musiikkitunteja jos siihen on mahdollisuus, kehityt nopeammin kuin yksin.

AC/DC:n biiseillä/alkuriffeillä on paras aloittaa ja opettele ne korvakuulolta älä tabulattoreista.
Musiikkikoulussa korostettiin korvakuulolta soittamista koko ajan. Eartraining pal!
Osta myös metronomi heti alkuunsa.
Sitten alat opettelemaan biisejä alusta loppuun, soolot ja kaikki, niissä voi vaikeimmissa kohdissa käyttää tabulaattoreita.

Sitten kun osaat jo jotain, niin pistä radio päälle ja soita sen mukana niitä biisejä mitä sieltä tulee, se kehittää korvaa ja opettaa soittamaan muunkin tyylistä musiikkia kuin rokkia. Siinä voi kuvitella olevansa studiomuusikko, toimi mulla nuorempana, heh!

Sitten bändiin ja niin paljon keikkaa kun saatte, kitaristi on ainoastaan niin hyvä kun se on paineen alaisena! -Kotona joku vaikea kiekura voi mennä istualtaan hyvin, mutta yleisön edessä seisaltaan onkin sitten eri asiaa, kun esiintymisjännityskin pukkaa päälle.

Lue alan lehtiä ja selaa alan nettisivustoja niin opit niitä arpeggioita, eli murtosointuja ja "täppäämistä", "pulling offia" ja sen sellasta.

Ja opettele nuotit jos olet oikein tosissaan musiikin suhteen ja kannattaa olla, miksi treenaisi vain puolivaloilla?

Tuun sitten keikalle katsomaan!
Rock On!