Kirja-arvostelut

[modified]

Tuolla on parhaat kirjat thread, mutta kai sitä nyt tulee luettua välillä paskempiakin opuksia, joten ehkä tälle on tilaa.

Parissa illassa selasin läpi O:n tarinan. Oli varsin hämmentävä kirja ja vaatii hieman sulattelua.

Miehet, miehet...

:5: -

Suosittelen jokaiselle.

 

[mucsulaaro]

Tämän arvostelun perusteella en vielä lähtisi lukemaan kirjaa. :( Itseä ainakin huvittaisi tietää enemmän kirjasta, kun nyt ilmeisesti on ollut hyvä kirja kyseessä.

 

[inflames]

Tuolla on parhaat kirjat thread, mutta kai sitä nyt tulee luettua välillä paskempiakin opuksia, joten ehkä tälle on tilaa.

Parissa illassa selasin läpi O:n tarinan. Oli varsin hämmentävä kirja ja vaatii hieman sulattelua.

Miehet, miehet...

:5: -

Suosittelen jokaiselle.

Kuka/mikä on O? Orgasmi? Sen verran laajempaa kirja-arvostelua näin vanhanaikaisena ihmisenä pyytäisin, että kerrot mistä kirjasta olet antanut tähtiä.

 

[modified]

"O:n tarina"

Kertoo miehen ja naisen välisistä valtasuhteista/rakkaudesta varsin persoonallisella tavalla.

Ei varmasti jätä kylmäksi ketään.

En halua paljastaa liikaa, lukekaa.

K-18.

PS. Voi järkyttää, että ei heikkohermoisille.

 

[Gascoigne]

"O:n tarina on yksi eroottisen kirjallisuuden yksi kiehtovimmista ja uskaliaimmista klassikoista, fantasia täydellisestä alistumisesta. Kaikkeen suostuvan O:n ja hänen rakastajansa Renén tarina hämmentää, kiehtoo ja kauhistuttaa."

Tarjoushinta: 7.00 € (sisältää kaikki toimituskulut!)

 

[Moksu]

Musashi :1:

970 sivua, josta viimeset 3 sivua oli mielenkiintosta. Aivan tajuttoman tylsiä henkilöhahmoja, jotka sitten pilas mielenkiintosen aiheen.

Sumun kehotuksesta
Musashi on klassinen samurainovelli maailman kuuluisimman miekkanekkailusankarin tapahtumista.

 

[Sumu]

Sikäli kun noita kirjoja arvostellaan, niin olisi kenties jollain tasolla informatiivista kertoa vähän kirjan sisällöstä ja mikä siinä sitten oli hyvää tai huonoa.

Pelkät tähdet eivät juurikaan kerro mitään.

 

[Moksu]

Valerio Massimo Manfredi - Viimeinen Legioona
:2:

Romaani kertoo Rooman viimeisistä hetkistä. Ei mikään todellisuuspohjanen tarina vaikka jotain historiallisia juttuja löytyykin.
Keisari on murhattu ja barbaarit ovat ottaneet hänen poikansa panttivangikseen. Pelastusoperaatioon lähtee sitten semmonen sekalainen joukkio.
Kirjana on ku keskiluokan action-leffa. Kyllähän ton lukee mut ei se mitenkään vangitseva oo.

Pekka Virkamäki - Arka ja ahdas ismi
:3:
Tän kirjan hommasin vähän pelonsekasin tuntein kun luin takakannen tekstin:
Tämä kirja kertoo uskoon tulemisesta, uskonlahkoon liittymisestä ja sen ehdoilla elämisestä. Se kertoo myös epäilyksen heräämisestä, halusta erota lahkosta ja kuinka vaikeaa se on.

Sinänsä oli mielenkiintoista tietää kuinka fanaattinen ja sokea ihminen voi tollaisessa lahkossa olla sekä myöskin lukea minkälainen kultti koko Hare Krishna -liike on. En oo ennen tienny koko ryhmittymästä oikein mitään, mut ny mielikuva on se et ne on pihalla ku lumiukot kaikesta todellisuudesta.
Kirjassa olisin kuitenki toivonu enemmän kertomusta siitä eroamisesta ja siihen liittyneistä jutuista, kuin siitä lahkolaisena olemisesta. Ehkä myös erilaisista lahkossa olleista henkilöhahmoista olisi lukenut mielummin.

Seuraavana luvussa Kuinka minusta tuli tyhmä ja Saatana saapuu Moskovaan. Sit pitäs hommata vielä Keisari sarjan viimenen osa, sekä samasen kirjottajan uus viritelmä Tsingis Khanista. Nii paljo kirjoja..

 

[Cato]

Philip Roth - Amerikkalainen pastoraali

Kirjan tarkkailijahahmo Nathan tapaa vuosien jälkeen kouluaikojen suuren sankarin: Seymour Levov oli urheilutähden alku, joka ei kuitenkaan ryhtynyt ammattilaiseksi vaan meni ensin merijalkaväkeen ja sen jälkeen otti perheyrityksen johtoonsa, kasvatti sen menestykseen jne. Vaimo on entinen missi ja perhe asuu suuressa talossa maaseudulla. Kaikki näyttää täydelliseltä keskiluokkaiselta pinnalta.

Rothin romaanissa amerikkalaisen unelman vähittäinen murtuminen ja muuttuminen 60-luvulta eteenpäin on hienosti kerrottu. Erityisen yllätyksellinen kirja ei ole, melkeinpä perinteinen "suuri" romaani. Voisi jopa sanoa että peruskanonisoitavaa matskua. Pulitzer-palkittu, jos se nyt jotain kiinnostaa. Kirjalla ei ole yhtä tiettyä tyylilajia, vaan siinä jotenkin onnistutaan pureutumaan yhteiskunnan muutoksiin ja perheen sisäiseen dynamiikkaan usealta kantilta.

Tälle on annettava::5:
koska kirja on hieno, en löydä siitä mitään vikaa ja se herättää pohdintoja.

Täytyy kuitenkin myöntää, etten ahminut kirjaa nopeasti kerralla, mikä on joskus hyvän kirjan merkki.

 

[Moksu]

Emperor - The Gods of War
Conn Igguldenin Keisari-saagan viimeinen osa. Saaga kertoo Julius Caesarin elämänvaiheista totta ja tarua sekoittaen. Parhaita kirjoja mitä oon koskaan lukenu. Näiden kirjojen takia piti lukea wikipediasta Attilasta, Hunneista, Genghis Khanista ja Hannibalista.
Koko saagalle :5:

A long way gone: memoirs of a boy soldier
Sierra Leonessa lapsisotilaana olleen Ishmael Beahin kirja. Mielenkiintoista luettavaa ja tylyä menoa. Kirjassa kerrotaan alkuvaiheesta ennen sotaa, sodasta pakenemisesta, lapsisotilaaksi joutumisesta ja irrottautumisesta sodasta. Mun mielestä tuo loppuvaihe oli mielenkiintoisinta, koska siinä oli eniten ajatusta. Mietteistä lapsisotilaana olemisesta olis mielenkiintoista lukea, mutta sattuneista syistä ymmärrettävää ettei ne oo paljon jääny mieleen.
:4:

 

[makhak]

"Natsi-Saksa voitti toisen maailmansodan. Nyt, vuonna 2020, sen pohjoinen kumppani Suomi on vauras yhden totuuden maa, jossa valtakunnansyyttäjä ottaa tutkintaansa väärin ajattelevia kansalaisia."

Kirjaa lukematta, niin juoni tuntuu kyllä vähän epäuskottavalta.......

 

[Kuli]

"Natsi-Saksa voitti toisen maailmansodan. Nyt, vuonna 2020, sen pohjoinen kumppani Suomi on vauras yhden totuuden maa, jossa valtakunnansyyttäjä ottaa tutkintaansa väärin ajattelevia kansalaisia."

Kirjaa lukematta, niin juoni tuntuu kyllä vähän epäuskottavalta.......

Tä kohta nauratti

 

[descent]

Paljon olisi suosituksia ja ei tämä nyt kirja-arvostellaan ole, mutta nostetaan nyt se maailman paras kirja esiin:

Cormac McCarthy: Veren ääriin eli Lännen punainen ilta(Blood Meridian or the Evening Redness in the West, 1985)

Elokuvataidetta 15 vuoden ajan aktiivisesti tai jopa todella fanaattisesti tutkineena ja arvioineena ihmisenä, jolle elokuvien merkitys on taiteen muodoista ylivoimaisesti monimuotoisin ja tärkein, ei ole helppo sanoa seuraavaa...

Veren Ääriin on uskomattomin taiteellinen suoritus ja ällistyttävin nerouden huipentuma, johon ihminen on koko historiansa aikana pystynyt.

Tässä nyt jätän huomioimatta esim. Mozartin 8-vuotiaana kirjoittamat sinfoniat, vaan pyrin irrottamaan iän ja tietynlaisen nerouden taiteen arvoa määrittelevänä tekijänä.

Mikään Mozartin, kenenkään muunkaan klassisen musiikin säveltäjän tai muun musiikin "lajityypin" (olen siis todella myös elokuvien lisäksi musiikin suurkuluttaja) teos ei ole "hammeroinut" mieltäni niin monimuotoisesti, luultavasti lopullisesti ja vaikuttavasti kuin Cormac McCarthyn Veren ääriin eli Lännen punainen ilta.

Ja tuskin tulee mikään taideteos enää näin tekemäänkään...

 

[Powerhousu]

"Natsi-Saksa voitti toisen maailmansodan. Nyt, vuonna 2020, sen pohjoinen kumppani Suomi on vauras yhden totuuden maa, jossa valtakunnansyyttäjä ottaa tutkintaansa väärin ajattelevia kansalaisia."

Kirjaa lukematta, niin juoni tuntuu kyllä vähän epäuskottavalta.......

Kiitos mainoksesta. Kävin ostamassa e-kirjan ihan pelkästään tuon laittamasi lainauksen perusteella. Kuulosti nimittäin mielenkiintoiselta. Saatanpa joskus tulevaisuudessa tuon luettuani kirjoittaa siitä arvostelun tänne.

 

[makhak]

Kiitos mainoksesta. Kävin ostamassa e-kirjan ihan pelkästään tuon laittamasi lainauksen perusteella. Kuulosti nimittäin mielenkiintoiselta. Saatanpa joskus tulevaisuudessa tuon luettuani kirjoittaa siitä arvostelun tänne.

Kyllähän tämän joutuu itsekin ostamaan.....

Ilkka Remeksen uusin trilleri Kotkanpesä on poliittinen vetypommi | Uusi Suomi Puheenvuoro

WSOY:ltä on ollut melkoinen ja rohkea veto julkaista Ilkka Remeksen uusin trilleri Kotkanpesä. YLE:ssä ja HS:ssä todennäköisesti on nyt perustettu työryhmiä debunkkaamaan tämä kirja.

puheenvuoro.uusisuomi.fi