Minä olen kiitollinen:
- terveydestä, tätä ei voi koskaan korostaa liikaa
- siitä, että olen viimeinkin päässyt (ehkä lopullisesti) eroon syömisongelmistani
- ystävistä ja kavereista, varsinkin parhaasta ystävästäni, jonka tuki taannoisina vaikeina aikoina oli aivan korvaamatonta. Tsemppiä sinne rapakon taakse!
- omasta rakkaastani :haart: Uskomatonta, millainen yllätys (ja millaiselta suunnalta!) elämällä oli niin monen pettymyksen/eri syistä syteen tai saveen päättyneiden suhdeviritelmien jälkeen meikäläiselle varattuna
-perheestäni, siitä että välit niin vanhempiin kuin veljeenikin ovat (ja ovat aina olleet) hyvät ja lämpimät. Ja siitä, että broidi on vaarallisesta harrastuksestaan huolimatta edelleen hengissä ja yhtenä kappaleena. Ollaan varovaisia siellä maailmalla!
- työstäni, vaikkei se aina niin mieluisaa olekaan - mutta mulla ON kuitenkin työtä, jolla elätän itseni ja kissani, ja rahaa jää myös harrastuksiin ja hauskanpitoon, vaikken rikas olekaan
- Muusa-kissasta olen tottakai myös kiitollinen, katti on terve ja hyväkuntoinen ja sulostuttanut emäntänsä elämää jo yli 10 vuotta
- työhöni liittyen, vuosikausien epätietoisuuden jälkeen olen viimeisimmän työni myötä viimeinkin löytänyt sen omimman alani ja "kutsumukseni", jota on tarkoitus ryhtyä opiskelemaan lähitulevaisuudessa
Eli itse asiassa - mullahan menee TODELLA hyvin! Tämän kun muistaisi silloinkin, kun pikkuasiat v***ttavat ja tekee mieli vain marista ja kitistä...
Jatkakaahan muut tätä ketjua, tällaisia positiivisia threadeja on aina ilo lukea!