Kevätväsymys(täkö)

[Shagrath]

Ajattelin hieman avautua tännekin.

Eli tilanne on tämä: Minulla on ammatti, koulutusta vastaavaa työtä, vaimo, oma asunto ja oma auto. Eli kaikki on periaatteessa hyvin, ja lapsia lukuun ottamatta kaikki mitä normaali ihmiset elämältä hakevat.

Aloin tässä vaan kerran miettiä, että tässäkö tämä nyt sitten on? Päivät menevät samaa kaavamaista rataa: Töihin, kotiin hengailemaan, nukkumaan ja sitten takaisin töihin. Tuntuu ettei ole oikein mitään mitä odottaa, ja päivät, viikot ja kuukaudet vain menevät ohi. Treenaaminenkaan ei enää huvita, kavereita jaksan harvoin käydä tapaamassa, baarireissutkin on jo rutiininomaista suorittamista. Kuitenkaan en haluaisi muuttaa mitään elämässäni, mutta silti tarvitsisin jotain mikä rikkoisi arkea, ja että olisi jotain
mitä odottaa että arki menisi nopeammin. Harrastuksia olisi, jos vain jaksaisi tehdä jotain. Tunnen oloni vaan kauhean flegmaattiseksi, eikä oikein mikään jaksa innostaa hetkeä enempää.

Onkos tämä nyt sitten jonkin sortin kevätväsymystä, johtuen pitkään jatkuneista huonoista ilmoista, vai muuten vaan jokin ohimenevä vaihe elämässä? Vaimolle kun kerroin tästä, hän alkoi vihjailemaan että muksu ainakin toisi vaihtelua, tosin eipä hän nyt ihan tosissaan tainnut olla, enkä kyllä vielä välttämättä valmis siihen olisikaan...

Voi olla että olen niin väsynyt ja flegmaattinen juuri sen takia etten tee mitään, vaan hengailen kotona, mutta kun ei oikein huvita tehdä tällä hetkellä mitään (oravanpyörää aistittavissa...) Eiköhän tämä tästä ohi kuitenkin mene, kun ilmat lämpenee ja ihmisillä vaatteet vähenee...

Onko muilla esiintynyt tällaista "väsymistä"?

 

[AGR]

Mulla on usein tuo sama nihilistinen fiilis. Parannusta en ole löytänyt.

 

[Slrt]

Ajattelin hieman avautua tännekin.

Eli tilanne on tämä: Minulla on ammatti, koulutusta vastaavaa työtä, vaimo, oma asunto ja oma auto. Eli kaikki on periaatteessa hyvin, ja lapsia lukuun ottamatta kaikki mitä normaali ihmiset elämältä hakevat.

Monet pyrkivät tuohon onnistumatta siinä. Epäonnistuneimmat tapaukset löydä 09.00 kaupan edestä ja siitä eteenpäin baarista. Heidän elämässään riittää varmasti kaikkia mukavia yllätyksiä.

 

[-pipsa-]

Mulla tuo on ainakin ihan normaalia... Ei vaan oikeen huvittais tehdä mitään. On pitänyt kämppäkin siivota jo pari viikkoa mut ei kiinnosta. Mä en oikeestaan muuta tee ku käy töissä... Kavereita (ai mtä ne on?) nään sitten duunissa. Tai oikeestaan yhtä vois kaveriks sanoa...

Lohdutukseksi; kyllä se siitä, tai sit ei...

 

[MissEvilEve]

Ihan normaalia voi olla, ohimenevää, ken tietää näin etukäteen? Jotain kivaa olisi kuitenkin keksittävä, piristystä parisuhteeseen, pikku matka, erilainen tapa viettää viikonloppua? Muutos niihin rutiineihin voi olla avainsana, ihan mitään liian radikaalia ei kannattane kokeilla [lasten aika on sitten kun lapsia haluaa aidosti]...

 

[Pien Pirulaine]

Itsellä myös melkein kaikki päivät menee sillä tietyllä rutiinilla. Sellanen ottaa päähän, kun ei ole elämässä juuri mitään sisältöä. Ja tosiaan nyt kun on kevät, ei oikein jaksaisi juuri tehdä mitään muuta kuin olla pitkällään. Kyllä tämä tästä, kesää kohti ollaan menossa..josko sitä pikku hiljaa piristyisi

 

[Arzzka]

Tuota rutiiniahan se elämä on. Oli vaimoa-, lapsia, kämppää jne tai ei. Kaipa tuttuihin kuvioihin puutuu ennenpitkää. Arjen jaksaminen riippuu aika pitkälle siitä, pystyykö arjessa näkemään kivoja asioita ja asettamaan itselleen tavoitteita. Toinen vaihtoehto on kääntää aivot off -asentoon ja olla välittämättä tylsyydestä. Itse olen harrastanut kumpaakin ihan hyvällä menestyksellä tähän asti. Mutta tulevaisuus näyttää miten jaksaa taapertaa eteenpäin. Tavoitteita ainakin riittää ihmissuhteiden muodossa.

 

[Samo]

Tuollaset fiilikset alkaa kuulostamaan masennuksen oireilta.

 

[Shagrath]

Tuollaset fiilikset alkaa kuulostamaan masennuksen oireilta.

En usko enkä toivo että tämä sitä on. Heittäydyin vaan tässä kerran syvälliseksi ja aloin miettiä elämän tarkoitusta, ja hiukan petyin kun havaitsin tosiaan että tätä se elämä sitten suurinpiirtein on (en tosin ole varma että mitä sitten odotin). Kai tämä on sitten jokin "aikuistumisriitti" tai jotain...Nyt alkaa ymmärtää äitiäkin, kun se aina sanoi että "ne on ne pienet asiat kun merkitsee" :D

Kai se arjen katkaiseminen on itsestä kiinni, eikä auta vaan surkutella työputkessa...(kylläpäs muuten selventää kummasti ajatuksia, kun itsestään selviä asioita sanoo ääneen, tai tässä tapauksessa kirjoittaa )

Nyt tuli jo paljon parempi fiilis kun sai vähän avautua :thumbs:

 

[jantunen7]

Vaimo vaihtoon, takaan että tulee piristystä arkeen. Niin se vaan on, että tylsällä työllä jne. arkirutiineilla ei ole mitään merkitystä, jos jatkuvasti eri naista saa. Kuulostaa ikävältä, mutta näin se on. Kai se on se kuuluisa elämäntarkoitus.

 

[Turandot]

Itselläni on ollut vähän samanlainen olo koko kevään, monta hyvää juttua on jäänyt kesken eikä oikein mikään huvita. Jotain lievää masennusta ainakin tää on. Yleensä jos on tällainen olo, täytyy pyrkiä tarkistamaan omia tavoitteitaan ja arvojaan, että onko jotenkin eksynyt raitilta.
Lueskelin justiin kuntiksella stepperillä Maalle -lehteä. Siinä kertoi mm. Pölönen ja monet muut maallemuuttajat, miten olivat saaneet tarpeekseen oravanpyörästä ja hankkiutuneet väljempiin maisemiin. Olen aina haaveillut saaristolaiselämästä ja mietin, että pitäiskö nyt sitten toteuttaa haaveensaa ennen kuin on liian myöhäistä.
Jossain vaiheessa elämää kaikki ns. tavalliset konkreettiseen toimintaan perustuvat jutut (en nyt keksi parempaa ilmaisua, esim. matkustelut, ammatin hankinta, avioliitto jne) on jo kokeiltu, monet useaan kertaan, eikä niistä saa enää mitään irti. Jos keskittyy näihin samoihin, ikään kuin ulkoisiin puitteisiin uudestaan ja uudestaan, joutuu loputtomaan kierteeseen. Täytyis enemminkin pyrkiä saamaan laatua asioihin. Miettiä vaikka paperilla asioitaan ja miksi niihin on tyytymätön. Yleensä syy löytyy siitä, että elää jotenkin epärehellisesti ja vastoin omia todellisia tuntemuksiaan ja luonnettaan, ei niinkään niistä ulkoisista puitteista. Eikä osaa arvostaa mitä on. Miksi ei? No vähän vaikea selittää. Enpä ole vielä viisasten kiveä löytänyt.

 

[Marek]

Tohtori Marek kirjoittaa reseptin. Kokeiles käydä apteekissa/luontaistuotekaupassa ja osta satsi E-EPA rasvahappoja. Tota E-EPAA löytyy myös joistain Omega-3/5 pillereistä. On tehty jopa lääketieteellisiä tutkimuksia että auttaisi väsymykseen ja lievään masennuksen ensioireisiin. Itellä ainakin tuntui auttavan kun oli samanlaisia fiiliksia tossa pari kuukautta sitten.

 

[Bree]

Vaimo vaihtoon, takaan että tulee piristystä arkeen. Niin se vaan on, että tylsällä työllä jne. arkirutiineilla ei ole mitään merkitystä, jos jatkuvasti eri naista saa. Kuulostaa ikävältä, mutta näin se on. Kai se on se kuuluisa elämäntarkoitus.

Tää oli kyllä mun mielestä vähän aiheeton kommentti, eipä voi tietää toisen parisuhteesta mitään ainakaan Shagrathin postauksen perusteella enkä kyllä usko että se on se ensimmäinen juttu mitä kannattaa kokeilla... Rutiinit on toisaalta hyvinkin turvallisia mutta tietysti on normaalia että ennen pitkää tulee tollaisia ajatuksia.

Mä ehdottaisin kans noita E-EPA-rasvahappoja.. Lisäksi, tietämättä sen enempää sun normaaleista ajanviettotavoista, itselläni ainakin auttaa se, että tekee jotain poikkeavaa mistä nauttii, esim. lähtee reissuun tai investoi johonkin pieneen kivaan. Yrittää keksiä jonkin uuden kiinnostuksen aiheen/harrastuksen. Jos ei tällä hetkellä jaksa, niin sitten voi suunnitella mitä tekee sitten kun jaksaa

 

[Shagrath]

Sen verran täytyy korjata, että parisuhteessa se vika ei ole, se kyllä toimii paremmin kuin hyvin :whip: ...

Pitääpä kokeilla noita E-Epa juttuja, jos ongelma olisi sittenkin fyysinen.

 

[Allah]

Myy kaikki ja lähde maailmalle. Ota vaimo messiin. Himalajalla viimeistään löydät itsesi ja huomaat, että elämäsi tarkoitus on lampaiden kaitseminen. Tai jotain...