Keskustelua vittuilusta

Arjen Sankari

Liittynyt
27.3.2009
Viestejä
114
Mitä mieltä olette paikkakuntalaistanne "vittuilu kulttuurista". Onko se yleistä, vähäistä vai olematonta. Miten vittuilu vaihtelee eri puolilla Suomea teidän kokemustenne perusteella? Hyväksyttekö vittuilua vai onko teillä nollatoleranssi sen suhteen...Jne. Keskustelkaa.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
no helsingissä asuvana varmaan yleisellä tasolla hankala sanoa mutta työn puolesta se on hieno juttu. lisää motivaatiota tiimissä, siis hyvässä mielessä tapahtuva vittuilu. vittuilu vittuiluna very bad. esim oma työporukka on sangen vilkasta vittuilemaan, oli asia mikä tahansa. osa samassa firmassa työskentelivistä on pistänyt sen merkille ja ovat kyllä sanoneet etteivät viihtyisi päiväkään meidän kanssa. tapauskohtaista siis.
 
Hei, tässäpä mielenkiintoinen aihe..On muuten oikeasti paikkakuntakohtaisia eroja vittuilussa, sellaiset sopivan suuret, mutta silti riittävän pienet paikkakunnat (sellaiset sisäänpäin lämpiävät kylät/kaupungit, joissa juuri ja juuri on lukio ja amis, mutta korkeintaan parit liikennevalot) ovat tässä lajissa kovilla ainakin minun kokemukseni mukaan.

Intissä (Joensuussa) tämän huomasi erittäin selvästi kun porukka jaettiin tupiin paikkakunnittain: kaupunkialueelta ja lähiseudun pikkukyliltä tulevat olivat ihan asiallista sakkia ja juttelivat mukavia, mutta tuollaisilta juuri ja juuri oppilaitokset omaavasta paikasta tulikin sitten ihan erilaista porukkaa. Jätkät valehtelematta vittuilivat toisilleen lähes jokaisessa lauseessa jonka suustaan päästivät. Muutenkin koko touhu oli niissä tuvissa sellaista lapsellista rasittavaa uhoamista.

Tästä voisi joku vääntää vaikka gradun, millä kriteereillä jokin paikkakunta tuottaa vittuilijoita. :D
 
Armeijassa oli pirun jännä huomata, että kuinka suuri ero pohjalaisten ja savolaisten välillä on. Pohjalaiset väänsi puolet asioista vittuiluksi, kun taas savolaisilla oli sellaista hyväntahtoista piikittelyä.

Pelkästään kyllä Pohjanmaankin sisällä on aika suuria eroja mun mielestä. Paljon vähemmän on törmännyt vittuiluun pohjalaisilta kuin keski- ja eteläpohjalaisilta. Eteläpohjalaiset on ainakin siinä tosi hyviä - ei oo vain muutama kerta kun olisi mieli lyödä turpaan :curs:
 
Vittuilusta ei näytä voivan ottaa kunnolla selvää, koska ihmiset ovat monesti eri aaltopituuksilla...

1. Se on tarkoitettu hauskuudeksi vittuilijan osalta.

2. Se voi olla vahingollista vittuilijalle jos vittuilun kohde ei tiedä miten ottaa vittuilua eli ottaako hän sen "leikkinä" vai totena.

Mulla oli semmoinen tilanne, että eräässä työpaikassa kaikki vittuili enemmän tai vähemmän kaikille leikkimielisesti. Ja sitten kun itse heitin samantyyppistä vittuilua niin heti sanottiin, että aijaa sähän vittuilet..Niinkuin se olisi ollut jotenkin tuomittavaa mun osalta vaikka muut vittuilivat toisille jatkuvasti urakalla. :wtf:
 
Vai että vittuilua...

No ensinnäkin aplodit tredin aloittajalle:hyvä:!!!! Helvetti etten ite ehtinyt aloittaa tätä (kateellinen)
Mun mielestä sellainen pieni ja hyvähenkinen vittuilu on pelkästään hyvä juttu. Eli jätetään ne henk kohtaisuudet pois. Tätä esiintyy meidän työpaikalla aika paljon, ja se on iso osa meidän työpaikkahuumoria. Tosin uudet työntekijät aina ihmettelee, et mistä nyt taas puhutaan, kun se on kuitenkin aika inside-läppää. Siis siitäkin huolimatta että meidän työpaikalla porukan vaihtuvuus on suht tiheää.
 
Hantta84 sanoi:
No ensinnäkin aplodit tredin aloittajalle:hyvä:!!!! Helvetti etten ite ehtinyt aloittaa tätä (kateellinen)
Mun mielestä sellainen pieni ja hyvähenkinen vittuilu on pelkästään hyvä juttu. Eli jätetään ne henk kohtaisuudet pois. Tätä esiintyy meidän työpaikalla aika paljon, ja se on iso osa meidän työpaikkahuumoria. Tosin uudet työntekijät aina ihmettelee, et mistä nyt taas puhutaan, kun se on kuitenkin aika inside-läppää. Siis siitäkin huolimatta että meidän työpaikalla porukan vaihtuvuus on suht tiheää.
Click to expand...
Vittuilu on mukavaa niin kauan kuin henkilökohtaisuudet, eli käsille lyönnit, pysyy poissa.
 
Vittuilu on parasta, ja yhdyn edellisiin siinä, että nimenomaan ilman henkilökohtaisuuksia. Niin kauan kuin pysytään hyvässä hengessä, pysyy vittuilukin kivana :rock:
 
Vittuilussa on tietty se, et ensin pitää tietää et miten se kohde siihen suhtautuu. Et osaako se ottaa sen huumorilla. Jos osaa ni hyvä. Just meikäläisen töissä useimmat osaa, ja se lisää viihtyvyyttä aika helvetisti, ku jengi ei ota nokkiinsa pienestä kuitista.
 
Tilannehuumorin kaltainen vittuilu on ihan hauskaa, jos tietää tosiaan, ettei kohde ota sitä tosissaan. Jos jollain menee töissä joku juttu ihan reisille tai koe penkin alle, niin siitä voi naljailla sarkastisesti vähän, jos tietää kohteenkin nauravan jutulle. Mä ainakin tykkään sellasesta ilmapiiristä, ettei olla mitään saatanan hienohelmoja ja vedetä naamaan norsunvitulle, jos sanoo jotain näppärää. Hyvän herjan vastaanottaja ymmärtää ja pistää saman verran takaisin, niin se on ihan mukavaa ainakin tiettyyn rajaan asti. Mä kun en oikeastaan koskaan hermostu, vaikka mun päälle kaatais ämpärillisen paskaa, niin yleensä otan kaiken vittuilun vain nauramalla vastaan, vaikka joskus se kolahtaiskin.

Tuli nyt vaikka esimerkkinä mieleen hauskasta vittuilusta, ku yks kaveri puhu työvaatteista ja sano, että pistää kotona yleensä vanhan tuulipuvun päälle kotitöissä. Toinen kaveri tokas siihen: "Niin ton mikä sulla on päällä vai sen toisen?:D" Kukaan ei ottanut palkokasveja nenukkaan ja kaikilla oli hauskaa.
 
Vittuilu on paljon kiinni vittuilijasta ja siitä, kenelle sen heittää. Joku ottaa heti suorana hyökkäyksenä, toinen osaa suhtautua huumorilla ja ei ota tosissaan. Kaveriporukassa ihan jees, kun ei mennä henkilökohtaisuuksiin.
 
Siis mikä tarkalleen ottaen on henkilökohtaista vittuilua? Esimerkkejä rajatapauksista. Missä menee teidän mielestänne raja henkilökohtaisen ja yleisen vittuilun välillä?

Mielestäni tuo henkilökohtaisesti ottaminen on asian ydin ymmärtääkseen vittuilun eli siis ne ns hienohelmat mitkä joku jo mainitsi, näemmä ottavat kaikenlaisen vittuilun henkilökohtaisesti...Tai sitten vaan pitävät sitä "moukkamaisena".


edit

Olen oppinut huomaamaan, että vittuilu (mikä nimi sillä nyt sattuu olemaankaan) on ehkä tärkein sosiaalisuuden ilmentymä/muoto koulu, kaveri ja työelämässä
 
Kaverien vittuilut mennee vitsistä,mutta jos joku muu kuin kaveri tulee vittuilee niin kyl se menee aika nopeesti nenä hommiksi....jos ei älyä lopettaa ajoissa mun tai jonkun muun huomautuksesta.
 
Henkilökohtainen vittuilu on mun mielestä sellasta, että vittuillaan asioista, joille ei vittuilun kohteeksi joutunut mahda mitään. Esimerkiksi iso nenä tai korvat. Vaatetuksesta tai hiuksista taas voi vittuilla, koska niitä voi muuttaa.
Meillä kanssa työporukan kesken suuta soitetaan koko ajan ja se on vaan raskaan työn vastapainoksi hauskaa! Ainoastaan sellaiset työntekijät raivostuttavat, jotka itse vittuilevat, mutta eivät ite kestä minkäänlaista vasta-vittuilua.
 
Vittuilu on parhaimmillaan kunnon verbaalijudoa upeine heittoineen ja puhtaine lukotuksineen ja taas huonoimmillaan pelkkää suunsoittamista ja uhoamista. Parhaiten vittuilu on onnistunut, kun vastaanottava osapuoli ei edes tajua saavansa sitä osakseen, mutta ympärillä olevat eivät sitä ratkeamatta pysty kuuntelemaan.

Harvassa on ne ihmiset jotka sen jalontaidon oikeasti osaavat, mutta on se vaan upeeta kuunneltavaa kun tuon taidon osaava sitä taidolla käyttää. Siinä jää standuppi koomikot viihdyttävyydessään pahasti jälkeen.

Oispa muuten ollut itsellä paikka nettikarsintojen kautta sinne rovaniemellä pidettyihin vittuilun sm-kisoihin viime vuonna. Eipä vaan päässyt sattuneista syistä paikalle. Kiva ois ollut käydä katselemassa millainen meiningi siellä ois ollut ja mikäs sen mukavampaa, kun tulla jonkun sodankyläläisen poromiehen nurin vittuilemaksi :D
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom