Kemistin työllistyminen

[whiteboy]

Hei vaan kaikille. Olen tänä syksynä aloittelemassa kemian opintoja yliopistolla. Tarkoituksena on lukea vuosi kemiaa, ja sen jälkeen mahdollisesti hakea lääkikseen. Päätös olisi tarkoitus tehdä tämän vuoden aikana.
Olisin vain kysellyt, mikä mahtaa olla kemistien työllistymistilanne suhteessa muihin ammateihin?

 

[Paletaani]

Itse tunnen pari kemistiä, joilla pyyhkii ihan hyvin. Toinen on opintojensa loppuvaiheessa ja tekee jonkinlaista molekyylien rakennetutkimusta. Toinen kaveri puolestaan väitteli kemian tohtoriksi pari vuotta sitten kehittämistään platina-katalyyteistä ja palkattiin samantien Orionille. Noilla sen katalyyteillä oli mahdollista valmistaa monimutkaisia lääkemolekyylejä helvetin helposti ja halvalla. Siellä se porskuttelee vieläki ja on tainnut jo patentoidaki keksintönsä

Oon myös kuullu että teollisuuteen palkataan kemistejä melko hyvin kunhan vaan jaksaa hakea. Vastikään Oulun yliopistosta haettiin kemistejä Nokialle johonki puhelinten kestävyystestaukseen. Tarkoituksena oli hajoittaa kännyköitä mahdollisimman monilla eri tavoilla (mm. kemiallisesti) ja raportoida havainnoistaan :D

Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on luonnontieteellinen marginaalikoulutus. Töitä saa varmasti tehdä, mikäli tutkimushommat (= tohtoriksi väittely) kiinnostaa. Tämän jälkeen työmahdollisuudet kaventuvat, sillä tohtoreita ei ihan joka firmassa tarvita. Luulisin että kandina/maisterina voi työllistyä monipuolisemmin.

Lääkärinä itse _työllistyminen_ on varmasti helpompaa mutta kannattaa harkita tarkkaan, mitä siltä lopulliselta työltä (ja siihen johtavalta koulutukselta) haluaa.

 

[Timeoni]

Hei vaan kaikille. Olen tänä syksynä aloittelemassa kemian opintoja yliopistolla. Tarkoituksena on lukea vuosi kemiaa, ja sen jälkeen mahdollisesti hakea lääkikseen. Päätös olisi tarkoitus tehdä tämän vuoden aikana.
Olisin vain kysellyt, mikä mahtaa olla kemistien työllistymistilanne suhteessa muihin ammateihin?

Mainittakoon näin ohimennen että kemian opiskelu ei sitten ole mikään ilmainen valmennuskurssi lääkikseen.

Ja työtilanne on sanalla sanoen melko heikko.

Terveisin nimimerkki 'laaja sivuaine kemiasta'.

 

[Juzz]

Omasta mielestäni kannattaa miettiä että mitä ihan oikeasti haluaa elämältään. Tällähetkellä ehkä kemistien työllistyminen saattaa olla hieman heikkoa, mutta niin on hyvin monella muullakin alalla. Kyllä hyvälle tyypille aina jostain töitä löytyy, ja tiedä mikä on tilanne vaikka siinä vaiheessa kun valmistuminen olisi ajankohtaista. Kemia nyt ei kuitenkaan ole "humanistien taivaanrannanmaalausta", jolla ei työpaikkaa saisi.

Voin oikeastaan omasta puolestani sanoa sen että kannattaa miettiä mitkä jutut kiinnostaa ja mitä haluaa tehdä. Kiinnostaako kemian lisäksi biotieteet, teknilliset sovellukset, perustutkimus tai jotain muuta, minkälaisessa paikassa haluaisi työskennellä jne.

Eri yliopistoilla on eri vaihtoehtoja sivuaineille ja niillä pystyy tekemään hyvin paljon, samoin myös teknillisissä yliopistoissa (korkeakouluissa) opetetaan käytännössä samaa. Esim. materiaalitiede saattaisi olla kemiasta kiinnostuneelle sopiva ala.

Dippi-inssin ja FM:n työnkuvissa on joitakin hienoisia eroja.

 

[whiteboy]

Mainittakoon näin ohimennen että kemian opiskelu ei sitten ole mikään ilmainen valmennuskurssi lääkikseen.

Ja työtilanne on sanalla sanoen melko heikko.

Terveisin nimimerkki 'laaja sivuaine kemiasta'.

Juu, ei varmastikkaan, mutta uskon lääkikseen pääsemisen olevan huomattavasti helpompaa, jos on pohjana luettu vuosi kemiaa, fysiikkaa ja biokemiaa.

 

[Timeoni]

Juu, ei varmastikkaan, mutta uskon lääkikseen pääsemisen olevan huomattavasti helpompaa, jos on pohjana luettu vuosi kemiaa, fysiikkaa ja biokemiaa.

Eipä ole omakohtaista kokemusta, mutta sanotaan näin että et ole ainoa joka ajattelee noin. Kemialle tulee vuosittain kymmeniä ihmisiä joilla on mielessä vain venyttää kikkeliään syksy ja kevät päntätä Galenosta. Osa sitten pääsee lääkikseen ja osa ei. Tämä sirkus toistuu vuodesta toiseen ja on ihan yleinen vitsailun/vitutuksen aihe.

Pienenä vinkkinä vain että älä kovin kovaan ääneen kuuluta suunnitelmiasi. Sillä ei ansaita ainakaan henkilökunnan arvostusta.

 

[whiteboy]

Eipä ole omakohtaista kokemusta, mutta sanotaan näin että et ole ainoa joka ajattelee noin. Kemialle tulee vuosittain kymmeniä ihmisiä joilla on mielessä vain venyttää kikkeliään syksy ja kevät päntätä Galenosta. Osa sitten pääsee lääkikseen ja osa ei. Tämä sirkus toistuu vuodesta toiseen ja on ihan yleinen vitsailun/vitutuksen aihe.

Pienenä vinkkinä vain että älä kovin kovaan ääneen kuuluta suunnitelmiasi. Sillä ei ansaita ainakaan henkilökunnan arvostusta.

Ajattelen kyllä niin, mutta mitä väärää siinä loppujen lopuksi on? Edellä mainittu
suunnitelmahan on varsin mainio keino valmistautua lääkiksen pääsykokeisiin.
Vai eikö lääkiksen pääsykoe enää edellytä kemiaa, fyssaa ja biologiaa/biokemiaa?
Mikä ihme siitä tekee yleisen vitsailun/vitutuksen kohteen?

 

[long-john]

Itse tiedän myös pari kemistiä jotka valmistuivat vuosi sitten. Molemmat sanoneet ettei oikein mistään saa töitä. Toinen kävi hetken aikaa töissä ruotsissa ja toinen on aloittanut jo toiset opinnot huonon tilanteen vuoksi.

 

[Tikkujalka]

Ajattelen kyllä niin, mutta mitä väärää siinä loppujen lopuksi on?

Ongelma laitoksen kannalta on se, että kaikki panostus 1. vuoden opiskelijoihin (opetus, laboratoriotyöt, tarvikkeet, reagenssit yms.) kustannetaan omasta budjetista. Valtio taas tukee laitosta valmistuneiden maistereiden lukumäärän perusteella. Lääkikseen karkaavat kemian opiskelijat aiheuttavat siis laitoksen kannalta vain turhia kuluja.

Mitä työtilanteeseen tulee, niin se on todella heikko. Lääketiede, eläinlääketiede, hammaslääketiede, farmasia yms. ovat työtilanteen suhteen täysin eri tasolla. Jos kuitenkin jatkat kemian opintoja, suosittelen suorittamaan laajan sivuaineen matematiikasta ja kasvatustieteistä, jolloin olet pätevät myös opetusalalle. Opettajien työtilanne on kohtuullinen.

 

[Timeoni]

Ajattelen kyllä niin, mutta mitä väärää siinä loppujen lopuksi on? Edellä mainittu
suunnitelmahan on varsin mainio keino valmistautua lääkiksen pääsykokeisiin.
Vai eikö lääkiksen pääsykoe enää edellytä kemiaa, fyssaa ja biologiaa/biokemiaa?
Mikä ihme siitä tekee yleisen vitsailun/vitutuksen kohteen?

Tikkujalan mainioon vastaukseen vielä vähän lisätäkseni...

Mitä olen vuosien saatossa nähnyt niin ei se kemian opiskelu oikeasti ole mikään mainio keino valmistautua. Yhtä lailla näitä lääkispyrkyreitä pomppaa pääsykokeissa vaikka olisivat lukeneet kolmekin vuotta kemiaa ja näitä muita mainitsemiasi aineita (tämä ei ole mikään vitsi).

Se mistä vitutusta ja vitsailua seuraa niin kuvittele olevasi opetushenkilökuntaa ja sinulla on edessäsi opiskelijoita joilla on täydellinen hälläväliä-asenne ja ainoana tavoitteenaan se lääkiksen pääsykoe. Kevätpuolella jotkut tapaukset ovat jopa ilmoittaneet etteivät pääse johonkin tiettyyn labraryhmään koska heillä on lääkiksen valmennuskurssi samaan aikaan. Eräs tapaus ilmoitti luennoitsijalle että hänen ei tarvitse päästä tätä kurssia läpi koska on ensi vuonna lääkiksessä (ei muuten ollut).

En ihmettele hetkeäkään että henkilökuntaa alkaa jossain vaiheessa hieman vituttaa.

Edit: Ja sanottakoon vielä että ensimmäisen vuoden jälkeen kato kemian koulutusohjelmassa lasketaan kymmenissä prosenteissa (tämä tilanne ainakin täällä missä itsekin opiskelen).

 

[Juzz]

Voisin täsmentää Timeonin tekstiä omalta osaltani. Olen siis itse vuoden palloilun jälkeen vaihtanut lääkikseen.

Touhu oli siltä kannalta melko rankkaa että kaikki lääkikseen hakevat tavallaan kilpailivat keskenään ja puukottivat toisiaan selkään, vanhemmat opiskelijat ja ne jotka siellä olivat oikeasti opiskelemassa halveksi ja syrji lääkikseen haluavia. Henkilökunta tottakai oli kyllästynyt kun opiskelijat eivät ole motivoituneita ja resursseja ja aikaa menee aivan turhaan hukkaan, ja tämä kaikki on kyllä täysin syystä.

Keväällä en enää itse käynyt kursseja vaan keskityin täysipainoisesti pääsykokeeseen.

Aika oli omalta kohdalta hyvinkin rankkaa, ja ymmärrän kyllä ettei kaltaisistani siellä juuri pidetty. Se että on yliopistolla vuoden ei todellakaan tarkoita sitä että pääsisi seuraavalla kerralla automaattisesti sisään, aika kannattaa käyttää opiskeluun eikä bileissä juoksemiseen ja kerrata vielä ne lukion asiat niin että ne ovat oikeasti hallussa.

Ekan vuoden opiskelijoista parhaimmillaan selvästi yli puolet lopettaa kesken ensimmäisen vuoden aikana tai heti sen jälkeen.

Mutta voisin myös sanoa sen että ei lääkiskään ole mikään suorastaan autuaaksi tekevä paikka. Jos ala kiinnostaa oikeasti niin tottakai haet ja näin, mutta jos tuntuu että kemiakin voisi olla jees niin kannattaa myös katsella teknillisistä kouluista kemiantekniikkaa ja materiaalitekniikka ja sellaisia aloja jotka käytännössä ovat kaikki soveltavaa kemiaa. Työllisyystilanne taitaa dippi-insseillä olla maistereita parempi pääosin (tosin vaihtelee ajan mukaan), ja opettajaksi pääsee DI:n papereillakin.

 

[whiteboy]

Opettajan hommat ja matematiikka itsessään eivät ole sitä, mitä haluan.
Jos tällä hetkellä kemistien työtilanne on huono, miksi se ei olisi huomattavasti parempi suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle? Tilannehan voi olla 5-6 vuoden kuluttua ihan toinen kuin nyt.
Etten siis kuitenkaan pakonomaisesti pyri opettajan hommiin vain siksi, että tällä hetkellä opettajat työllistyvät kohtuu hyvin.

 

[Tikkujalka]

Opettajan hommat ja matematiikka itsessään eivät ole sitä, mitä haluan.
Jos tällä hetkellä kemistien työtilanne on huono, miksi se ei olisi huomattavasti parempi suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle? Tilannehan voi olla 5-6 vuoden kuluttua ihan toinen kuin nyt.
Etten siis kuitenkaan pakonomaisesti pyri opettajan hommiin vain siksi, että tällä hetkellä opettajat työllistyvät kohtuu hyvin.

Ennustaminen on vaikeaa. Sanoisin, että suurten ikäluokkien eläköityminen koskee kaikkia ammatteja, joten erot eri akateemisten ammattien työllisyydessä eivät oleellisesti muutu. Voi olla, että kemistien osalta tilanne paranee, mutta silloin työmarkkinoilla ovat myös nyt heikon työtilanteen vuoksi jatko-opinnot aloittaneet valmiit tohtorit.

Mutta jos kemia kiinnostaa, niin on sitä työtilanteen kannalta huonompiakin vaihtoehtoja. Ero työtilanteessa verrattuna lääketieteeseen yms. on kuitenkin merkittävä.

 

[Indica]

Ennustaminen on vaikeaa, mutta tulee tosta suurten ikäluokkien eläkkeellejäännistä mieleen: Niistä on jo todella iso osa eläkkeellä, suomessa keskimäärin jäädään eläkkeelle 58,4 vuotiaana (googletettu), ja suuret ikäluokat ovat 59-64 vuotiata. Suurin osa heistä on JO eläkkeellä, eikä työtilanne ole kyllä ihmeemmin parantunut..

Suurten ikäluokkien koulutustasokaan ei kyllä ole lähellekään yhtä kovaa kuin meillä nuorilla.
En laittaisi kyllä paljoa ton eläköitymisen varaan. Enkä omalta osaltani mitään sen varaan laskekaan

 

[Sierraz]

joo kuinkahan kauan noista suurista ikäluokista jaksetaan jauhaa.. viimiset 10 vuotta kuullu siitä, että sitten on töitä kemian alalla, kun suuret ikäluokat jää eläkkeelle, millonhan se mahtaa tapahtua

 

[Juzzi87]

kaikilla aloilla suuret ikäryhmät jää eläkkeelle kohta, 40 ja 50 luvulla syntyi eniten populaa, on eriasia täytetäänkö niitä paikkoja :D

 

[whiteboy]

kaikilla aloilla suuret ikäryhmät jää eläkkeelle kohta, 40 ja 50 luvulla syntyi eniten populaa, on eriasia täytetäänkö niitä paikkoja :D

No niin, sitten meikäläinenkin tulevana kemistinä saa töitä

 

[Paletaani]

No niin, sitten meikäläinenkin tulevana kemistinä saa töitä

Henkilökohtaisesti oon sitä mieltä, että kun on motivoitunut kaveri, tulee ihmisten kans hyvin toimeen ja panostaa opiskeluaikana edes jonkin verran niihin arvosanoihin, tulee ihan varmasti saamaan töitä. Itse seurailin koko opiskeluaikani (biokemia) sitä, miten suurin osa opiskelijoista kauhisteli epävarmaa työllisyystilannetta. Itse en koskaan suostunut murehtimaan siitä, vaan sen sijaan panostin jo hyvissä ajoin työllistymisen maksimointiin. Osallistuin yliopiston työllistymispalvelujen kursseille sekä eräänlaiseen mentori-ohjelmaan, jossa opiskelijoille etsittiin jo valmistuneita biokemistejä ohjaamaan uranvalinnassa ja työllistymisessä. Näistä on ollut korvaamatonta hyötyä ja olen jatkanut töihin heti valmistumisen jälkeen.

Myönnettäköön, että olen virallisesti jatko-opiskelija ja väännän väitöskirjaa. Tilanteeni on kuitenkin siitä hyvä, että olen kiinteällä kuukausipalkalla (enkä apurahojen varassa) ja työsopimus on voimassa toistaiseksi. Myös ystäväni, joka valmistui samoihin aikoihin, on löytänyt töitä VTT:ltä ja hyvin pyyhkii.

 

[whiteboy]

Henkilökohtaisesti oon sitä mieltä, että kun on motivoitunut kaveri, tulee ihmisten kans hyvin toimeen ja panostaa opiskeluaikana edes jonkin verran niihin arvosanoihin, tulee ihan varmasti saamaan töitä. Itse seurailin koko opiskeluaikani (biokemia) sitä, miten suurin osa opiskelijoista kauhisteli epävarmaa työllisyystilannetta. Itse en koskaan suostunut murehtimaan siitä, vaan sen sijaan panostin jo hyvissä ajoin työllistymisen maksimointiin. Osallistuin yliopiston työllistymispalvelujen kursseille sekä eräänlaiseen mentori-ohjelmaan, jossa opiskelijoille etsittiin jo valmistuneita biokemistejä ohjaamaan uranvalinnassa ja työllistymisessä. Näistä on ollut korvaamatonta hyötyä ja olen jatkanut töihin heti valmistumisen jälkeen.

Myönnettäköön, että olen virallisesti jatko-opiskelija ja väännän väitöskirjaa. Tilanteeni on kuitenkin siitä hyvä, että olen kiinteällä kuukausipalkalla (enkä apurahojen varassa) ja työsopimus on voimassa toistaiseksi. Myös ystäväni, joka valmistui samoihin aikoihin, on löytänyt töitä VTT:ltä ja hyvin pyyhkii.

Erittäin mukava kuulla. Kiitoksia kommenteistasi! :D

 

[proileri]

Se mistä vitutusta ja vitsailua seuraa niin kuvittele olevasi opetushenkilökuntaa ja sinulla on edessäsi opiskelijoita joilla on täydellinen hälläväliä-asenne ja ainoana tavoitteenaan se lääkiksen pääsykoe. Kevätpuolella jotkut tapaukset ovat jopa ilmoittaneet etteivät pääse johonkin tiettyyn labraryhmään koska heillä on lääkiksen valmennuskurssi samaan aikaan. Eräs tapaus ilmoitti luennoitsijalle että hänen ei tarvitse päästä tätä kurssia läpi koska on ensi vuonna lääkiksessä (ei muuten ollut).

Edit: Ja sanottakoon vielä että ensimmäisen vuoden jälkeen kato kemian koulutusohjelmassa lasketaan kymmenissä prosenteissa (tämä tilanne ainakin täällä missä itsekin opiskelen).

Joo, sama ilmiö on havaittavissa myös ja kenties erityisesti biokemian alalla. Laitoksen kannalta se on ongelmallista, sillä jotkut potentiaaliset tulevat biokemistit jäävät rannalle, kun kokeissa hyvin menestyneet "melkein lääkikseen päässeet" vievät opiskelupaikat, tsuppailevat parilla kurssilla huvikseen ja sitten häipyvät ensimmäisen parin vuoden aikana kuvioista. Ensimmäisen kahden vuoden aikana kato on yleensä ollut yli 50%. Ainakin meikäläisen laitoksella ollaan tekemässä jonkin verran muutoksia pääsykoesysteemeihin, joka vähän vähentäisi näitä lääkisläisiä.