- Liittynyt
- 23.11.2004
- Viestejä
- 766
Niin ne vanhat kommunistit ovat pykäämässä kansanmurhaaja Leninille patsasta Hesaan, taas kerran.
Lue koko juttu.
Uljanovilleko uusi patsas
JUHANI HEIMONEN
Kulttuuripiireissä on harjoitettu itsenäisen Suomen 90-vuotispäivän alla monen sorttista itsetutkistelua ja aloitteellisuutta.
Elokuvateattereissa saa ja on saanut ensi-iltansa kaksi tasavallan murrosvaiheiden tutkielmaa, Lauri Törhösen Raja 1918 ja Åke Lindmanin T ali-Ihantala 1944. Molemmat käsittelevät aihettaan perinteisiä tulkintoja seuraillen.
Samaa ei voi sanoa Kansallisteatterissa pyörivästä Väinö Linnan Tuntemattomasta. Uuden sukupolven ohjaaja Kristian Smeds tarjoilee eepoksesta näyttämöversion, jonka erilaisuuden rinnalla Edvin Laineen (1955) ja Rauni Molbergin (1985) takavuosien filmatisoinnit ovat kuin identtiset kaksoset.
Mutta ei mitään niin radikaalia, ettei jotakin patavanhoillista.
Siinä missä Smeds hätkähdyttää yleisöään ammuttamalla Tuntemattoman finaalissa joukon kansallisia ikoneja Urho Kekkosesta Lenita Airistoon, Helsingissä puuhataan itsenäisen Suomen juhlavuonna muistomerkkiä Vladimir Iljits Leninille.
Kymmenet maankuulut kulttuurin, tieteen ja yhteiskuntaelämän vaikuttajat ovat tehneet aloitteen Leninin muistomerkin pystyttämiseksi Helsingin Alppilaan. Nimikkopuisto vuodelta 1970 siellä jo on.
Herra Uljanovia kammetaan pääkaupunkiin nyt kolmatta kertaa. Vanhojen taistolais-kommunistien kuningasajatus yritti ylösnousua edellisen kerran vuonna 2000, jolloin neuvoskansan aikoinaan niin vilpittömästi rakastaman kansanjohtajan syntymästä tuli kuluneeksi 130 vuotta.
Hankkeen tukilista vilisee tuttuja nimiä, joita aina ja edelleen yhdistää ruostumaton käsitys Leninistä Suomen itsenäisyyden lahjoittajana.
Ymmärtää, että Kristiina Halkola, Anneli Sauli, Sinikka Sokka, Jouko Turkka ja Kaj Chydenius ovat rakentaneet muuttumattomuuden mausoleumin tuon eläviä elävämmän ihmiskunnan neron muistolle.
Mutta mitä tekemistä suomalaisen työväenliikkeen sosiaalidemokraattisilla ay-johtajilla on Lenin-fanien kirkuvassa joukossa?
Eipä silti, taitaa entisellä isänmaan pakinoitsija Pirkko "Pii" Kolbellakin olla nielemistä tyttärensä Lauran mukana olosta.
Leninin viimeinen toveripalaveri demarien kanssa taisi olla vuoden 1900 Pihkovan kokous. Sen jälkeen Vladimir Iljits riensi toteuttamaan omaa bolshevistista kutsumustaan.
Vaikka Lenin ehti tsaarin kukistuttua tasoittaa tietä sosialismiin vain seitsemisen vuotta, jälki oli puistattavaa.
Ainakin viisi miljoonaa ihmistä nääntyi kuoliaaksi talonpoikien joukkotuhontaa ja maan talouden sosialisointia seuranneessa nälänhädässä.
Punaisen terrorin uhrina menetti henkensä jopa 15 000 entisen Venäjän säätyläistä.:curs:
"Vallankumouksen vastustajia" jahtaamaan Lenin perusti salaisen poliisin Tsekan, joka vangitsi, kidutti ja vainosi viattomia ja teloitutti syyttömiä. Se oli natsi-Saksan Gestapon tapaan varsinainen valtioterrorin iskunyrkki, jota myöhemmin seurasivat NKVD:n GPU ja KGP.
Jos Lenin tuli muiden kiireidensä keskellä tunnustaneeksi Suomen itsenäisyyden, se tuskin tapahtui hyvästä sydämestä tai demokratian ja kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioituksesta.
"Eroaminen yhdistymistä varten" oli hulluksi fanaatikoksi kutsutun Uljanovin poliittis- taktinen tavoite. Mutta hän laski väärin.
Lenin yllytti kirjeissään sosiaalidemokraatteja ryhtymään aseelliseen kumoukseen Suomessa
ja lähetti alan ammattilaisen Josef Stalinin :curs:paimentamaan hanketta Sdp:n puoluekokoukseen marraskuussa 1917.
Äänin 59-43 puolue päätti antaa toveri Iljitsille rukkaset.:dance:
Viro itsenäistyi hieman Suomea myöhemmin, helmikuussa 1918. Elokuussa 1940 eteläisestä naapuristamme tuli neuvostotasavalta.
Lähes puoli vuosisataa kestänyt neuvostomiehitys jätti virolaisiin syvän epäluulon ja vääryyksien tunnistamisen herkkyyden. Heistä täytyy kuulostaa käsittämättömältä, että Suomessa kulttuuriälymystö haluaa vieläkin kumartaa Leniniä.
Neuvostojoukkojen suorittaman Tallinnan valtauksen muistomerkki, Pronssisoturi, siirrettiin keväällä mellakoiden ja Kremlin vastalauseiden saattelemana kaupungin keskustasta sivummalle.
Tänään 90-vuotta täyttävän Suomen tasavallan itsetunto varmasti kestää sen, että kaikenlaisten leninien, aleksanterien ja muiden täällä valtaa pitäneiden tai havitelleiden patsaat jätetään paikoilleen.
Uusien monumenttien pykääminen menneen maailman sortajille sitä vastoin kielii orjamoraalista, joka ei tähän kansakuntaan istu.
(02) 269 3299 juhani.heimonen@turunsanomat.fi
Julkaistu 6.12.2007 1:31:13
http://www.turunsanomat.fi/mielipit...12-06;4:140:0:0:0,104:139:503064,1:0:0:0:0:0:
Lue koko juttu.
Uljanovilleko uusi patsas
JUHANI HEIMONEN
Kulttuuripiireissä on harjoitettu itsenäisen Suomen 90-vuotispäivän alla monen sorttista itsetutkistelua ja aloitteellisuutta.
Elokuvateattereissa saa ja on saanut ensi-iltansa kaksi tasavallan murrosvaiheiden tutkielmaa, Lauri Törhösen Raja 1918 ja Åke Lindmanin T ali-Ihantala 1944. Molemmat käsittelevät aihettaan perinteisiä tulkintoja seuraillen.
Samaa ei voi sanoa Kansallisteatterissa pyörivästä Väinö Linnan Tuntemattomasta. Uuden sukupolven ohjaaja Kristian Smeds tarjoilee eepoksesta näyttämöversion, jonka erilaisuuden rinnalla Edvin Laineen (1955) ja Rauni Molbergin (1985) takavuosien filmatisoinnit ovat kuin identtiset kaksoset.
Mutta ei mitään niin radikaalia, ettei jotakin patavanhoillista.
Siinä missä Smeds hätkähdyttää yleisöään ammuttamalla Tuntemattoman finaalissa joukon kansallisia ikoneja Urho Kekkosesta Lenita Airistoon, Helsingissä puuhataan itsenäisen Suomen juhlavuonna muistomerkkiä Vladimir Iljits Leninille.
Kymmenet maankuulut kulttuurin, tieteen ja yhteiskuntaelämän vaikuttajat ovat tehneet aloitteen Leninin muistomerkin pystyttämiseksi Helsingin Alppilaan. Nimikkopuisto vuodelta 1970 siellä jo on.
Herra Uljanovia kammetaan pääkaupunkiin nyt kolmatta kertaa. Vanhojen taistolais-kommunistien kuningasajatus yritti ylösnousua edellisen kerran vuonna 2000, jolloin neuvoskansan aikoinaan niin vilpittömästi rakastaman kansanjohtajan syntymästä tuli kuluneeksi 130 vuotta.
Hankkeen tukilista vilisee tuttuja nimiä, joita aina ja edelleen yhdistää ruostumaton käsitys Leninistä Suomen itsenäisyyden lahjoittajana.
Ymmärtää, että Kristiina Halkola, Anneli Sauli, Sinikka Sokka, Jouko Turkka ja Kaj Chydenius ovat rakentaneet muuttumattomuuden mausoleumin tuon eläviä elävämmän ihmiskunnan neron muistolle.
Mutta mitä tekemistä suomalaisen työväenliikkeen sosiaalidemokraattisilla ay-johtajilla on Lenin-fanien kirkuvassa joukossa?
Eipä silti, taitaa entisellä isänmaan pakinoitsija Pirkko "Pii" Kolbellakin olla nielemistä tyttärensä Lauran mukana olosta.
Leninin viimeinen toveripalaveri demarien kanssa taisi olla vuoden 1900 Pihkovan kokous. Sen jälkeen Vladimir Iljits riensi toteuttamaan omaa bolshevistista kutsumustaan.
Vaikka Lenin ehti tsaarin kukistuttua tasoittaa tietä sosialismiin vain seitsemisen vuotta, jälki oli puistattavaa.
Ainakin viisi miljoonaa ihmistä nääntyi kuoliaaksi talonpoikien joukkotuhontaa ja maan talouden sosialisointia seuranneessa nälänhädässä.
Punaisen terrorin uhrina menetti henkensä jopa 15 000 entisen Venäjän säätyläistä.:curs:"Vallankumouksen vastustajia" jahtaamaan Lenin perusti salaisen poliisin Tsekan, joka vangitsi, kidutti ja vainosi viattomia ja teloitutti syyttömiä. Se oli natsi-Saksan Gestapon tapaan varsinainen valtioterrorin iskunyrkki, jota myöhemmin seurasivat NKVD:n GPU ja KGP.
Jos Lenin tuli muiden kiireidensä keskellä tunnustaneeksi Suomen itsenäisyyden, se tuskin tapahtui hyvästä sydämestä tai demokratian ja kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioituksesta.
"Eroaminen yhdistymistä varten" oli hulluksi fanaatikoksi kutsutun Uljanovin poliittis- taktinen tavoite. Mutta hän laski väärin.
Lenin yllytti kirjeissään sosiaalidemokraatteja ryhtymään aseelliseen kumoukseen Suomessa
ja lähetti alan ammattilaisen Josef Stalinin :curs:paimentamaan hanketta Sdp:n puoluekokoukseen marraskuussa 1917.Äänin 59-43 puolue päätti antaa toveri Iljitsille rukkaset.:dance:
Viro itsenäistyi hieman Suomea myöhemmin, helmikuussa 1918. Elokuussa 1940 eteläisestä naapuristamme tuli neuvostotasavalta.
Lähes puoli vuosisataa kestänyt neuvostomiehitys jätti virolaisiin syvän epäluulon ja vääryyksien tunnistamisen herkkyyden. Heistä täytyy kuulostaa käsittämättömältä, että Suomessa kulttuuriälymystö haluaa vieläkin kumartaa Leniniä.
Neuvostojoukkojen suorittaman Tallinnan valtauksen muistomerkki, Pronssisoturi, siirrettiin keväällä mellakoiden ja Kremlin vastalauseiden saattelemana kaupungin keskustasta sivummalle.
Tänään 90-vuotta täyttävän Suomen tasavallan itsetunto varmasti kestää sen, että kaikenlaisten leninien, aleksanterien ja muiden täällä valtaa pitäneiden tai havitelleiden patsaat jätetään paikoilleen.
Uusien monumenttien pykääminen menneen maailman sortajille sitä vastoin kielii orjamoraalista, joka ei tähän kansakuntaan istu.
(02) 269 3299 juhani.heimonen@turunsanomat.fi
Julkaistu 6.12.2007 1:31:13
http://www.turunsanomat.fi/mielipit...12-06;4:140:0:0:0,104:139:503064,1:0:0:0:0:0:
Suomalaiset kiitti ja puukotti selkään kun alko tulee kuumat paikat...
