Ju-jutsu, aikido, shootfighting?

[J2M]

Voisitteko briiffata tietämätöntä parista itsepuolustuslajista? Eli jos voisitte sillee kokonaispiirteisesti kertoo että mitä eroa on ju-jutsussa, aikidossa ja shootfightingissa??

 

[aidan]

Voisitteko briiffata tietämätöntä parista itsepuolustuslajista? Eli jos voisitte sillee kokonaispiirteisesti kertoo että mitä eroa on ju-jutsussa, aikidossa ja shootfightingissa??

google on kiva kaveri. :whip:

http://www.finjutsu.com/main.php?sivu_id=48

http://www.meidoka.pp.fi/aikido.htm

http://www.ampiaistehdas.net/artti/shootfighting.shtml

_

 

[Willie]

Eroa on niin paljon kuin kamppailulajien kesken nyt yleensä voi olla. Lajit eroavat merkittävästi toisistaan niin historiallisesti, teknisesti kuin tavoitteiltaankin. Vähän liian laaja kysymys jotta sitä kannattaisi tässä ruveta purkamaan.
Googleta, noista jokaisesta löytyy netistä tietoa enemmän kuin tarpeeksi. Kannattaa kiinnittää huomio historialliseen ympäristöön joka on vaikuttanut kunkin lajin syntyyn ja kehitykseen, esimerkikkeinä yhteiskuntajärjestys ja kunkin ajanjakson taistelutavat. Edelliseen liittyen lajien tavoitteet eroavat merkittävästi, itsepuolustus-, urheilu, ja taistelulajit suhtautuvat kamppailuun eri näkökulmista.

 

[MOT]

juu.. jiujitsusta yksistään on todella laajasti asiaa. tavallaanhan aikidokin on aikijutsua eli yksi tapa vääntää jiujitsun tekniikoita..

 

[J2M]

allright..kiitoksia

 

[mage]

Aikido ei ole itsepuolustuslaji. Eikä se ole kamppailu-urheiluakaan. Itseasiassa se ei oikein ole urheiluakaan jos arvioidaan hien määrällä.

 

[Willie]

Aikido ei ole itsepuolustuslaji. Eikä se ole kamppailu-urheiluakaan. Itseasiassa se ei oikein ole urheiluakaan jos arvioidaan hien määrällä.

Kamppailu-urheilua tai urheilua aikido ei mielestäni ole, liitän sanaan "urheilu" mielikuvan kilpailullisesta elementistä ja sitä ei löydy. Kamppailulaji aikido kuitenkin ehdottomasti on ja itse kutsuisin sitä itsepuolustuslajiksi. Minkä nimen alle itse sijottaisit sen?

 

[Laguna]

Aikido ei ole itsepuolustuslaji. Eikä se ole kamppailu-urheiluakaan. Itseasiassa se ei oikein ole urheiluakaan jos arvioidaan hien määrällä.

No ompas kummallista, joka paikassa (lajiesittelyissä) joista aikidosta olen lukenut, se nimenomaan kuvataan itsepuolustus lajiksi. Ero muihin ip lajeihin tulee käsitykseni mukaan siitä, että aikidossa ei ole potkuja, lyöntejä (paitsi atemit), ja vastustajan vahingot pyritään "minimoimaan" (tosin tämäkin vain kauniisti sanottu, tositilanteessa heitto niska alaspäin asfaltilla tekee pahaa jälkeä, oli se miten tahansa ystävällisesti tehty, ja lukotkin voi tehdä rikkovasti, jos niikseen tulee).

Miten yleensä miellät itsepuolustuksen ? Eikö se nimenomaan ole valmiutta ottaa vastaan hyökkäyksiä ? Tätä nimenomaan aikidossa harjoitetaan. Tehosta voi olla montaa mieltä, mutta tässä puhutaan nimenomaan siitä mitä tarkoitetaan itsepuolustuksella.

Ja tuosta urheilupuolesta voin omasta puolestani sanoa, että jokaisen treenin jälkeen hiki kyllä valuu, enkä ole edes mitenkään erityisen huonossa kunnossa. Paikatkin pysyy sopivan vetreänä, vastapainona kangistavalle puntille.

 

[hps]

No ompas kummallista, joka paikassa (lajiesittelyissä) joista aikidosta olen lukenut, se nimenomaan kuvataan itsepuolustus lajiksi.

Niin, mainonta on kova juttu. Totuuksien kanssa sillä ei tarvitse olla tekemistä.

Yleisön typeryys on myös kova juttu. Siksi mainonta on sellaista kuin on.

Selvennän: Keskivertosuomalaisella ei ole minkäänlaista hajua siitä, mitä eroa on jollakin aikidôlla, karatella, hapkidolla, krav magalla ja taijilla. Ne on vaan kaikki jotain sellaisia itsepuolustusjuttuja. Jotain itämaisia hajahajalajeja. Näin on, koska tunnetuus on yleisesti alhaisella tasolla, ja koska mainonta jankuttaa tätä samaa jatkuvasti. Lähes jokainen ns. kamppailulaji kirjoittaa esitteisiinsä ja mainoksiinsa, että se on "itsepuolustuslaji". Vaikka kyseessä olisi todellisuudessa kilpaurheilulaji, itsensäkehittämislaji,kehonhallinnan parannuslaji tai kuntoterveysliikuntalaji. Jostakin syystä erittäin suuri osa lajeista tuntuu joko häpeävän sitä, mitä ne ovat, tai yrittää kamppailla uusista harrastajista muiden tahojen kanssa haalimalla mainoksilla itselleen harrastajia joita homma ei tule koskaan kiinnostamaan.

Esimerkiksi kick-boxing on niin selvää kamppailu-urheilua kuin vaan voi olla. Silti erittäin todennäköisesti kick-boxingin mainoksissa lukee että "tule oppimaan itsepuolustusta" MIKSI??? Mitä itsepuolustusta? Ei kehässä puolustautuminen ole itsepuolustusta, vaan urheilua. Miksei voi mainostaa, että tule oppimaan todella kovaa ja rankkaa kilpakamppailua.

Judo on viime vuosina onneksi ainakin alkanut selkeästi erottautua joukosta mainontansa ansiosta. He mainostavat reilusti olevansa olympiaurheilulaji, tai sitten kuntoilumuoto, riippuen kenelle kurssi on suunnattu. Tällöin myös saa sellaisia harrastajia, jotka saavan juuri sitä mitä hakevat ja pysyvät toiminnassa pidempään.

Eli onko muka todella niin, että suomalainen keskivertokuluttaja on niin ääliö, ettei hän osaisi itse valita mitä hän harrastukseltaan haluaa? Eikö olisi mahdollista tuoda esille kamppailulajien toiminnan koko kirjoa. Mikään näistä erilaisista lajeista tai tarkoituksista ei ole toistaan parempi. Ne ovat vain erilaisia. Eihän pituushyppykään mainosta itseään että "tule oppimaan juoksua". Eikä koripallo yritä tunkea jalkapallomarkkinoille mainostamalla että "me ollaan palloilulaji jossa käytetään jalkoja".

No niin, siinä lyhyt selventävä vuodatus siitä miksi aikidôn mainonta käyttää ilmaisua "itsepuolustuslaji". Ja sitten perään diskleimeri:
Suomessa harjoiteltava aikidô on pääasiassa Aikikai aikidôa. Se päätarkoitus on opettaa ihmisiä tulemaan toiseen toistensa kanssa. Sopeutumaan, sulautumaan, auttamaan, elämään yhdessä. Tähän tarkoitukseen pyritään fyysisin keinoin harjoittelemalla liikkeitä, joissa näitä ajatuksia ja periaatteita sovelletaan kamppailunomaisia liikkeitä käyttäen. Kyseessä ei kuitenkaan ole kamppailu saati itepuolustus, vaan harjoittelu tapahtuu yhteistyönä. Hyökkäykset eivät ole hyökkäyksiä vaan harjoittelumahdollisuuden tarjoamista kumppanille. Päällisin puolin se voi harjaantumattoman silmissä NÄYTTÄÄ itsepuolustukselta, kun toinen ikään kuin hyökkää ja toinen ikään kuin puolustautuu. Ainakin se näyttää todella hienolta, koska kaikki on niin sujuvaa ja sulavaa.
Aikikai ei ole koko aikidô. Moni aikidôn koulukunnista on samankaltaista, kuten aikidô Kobayashi dôjô. Mutta esimerkiksi Tomiki aikidô, jota käsittääkseni myös Suomesta löytyy, on enemmänkin kamppailu-urheilua jossa on lisäksi tuollainen edellä mainittu sosiaalisesti kasvattava puoli. Ki-aikidô taas jopa hyvin syvällinen itsensä kehittämiseen paneutuva tapa harjoitella aikidôa. Toisaalta Yôshinkan aikidô, keijutsukai aikidô ja muutama muu koulukunta no hyvinkin itsepuolustuksellista, lähellä aiki-jû-jutsua. Samoin aikidôn perustajan Uyeshiban aikaisempia opetuksellisia kehitysvaiheita on yhä hengissä jonkin verran, mm. Takemusu aiki ja aiki-budô. Ne ovat myös lähempänä kovaa aiki-jû-jutsun tyylistä itsepuolustustaistelua.

Niistä muista alussa kysytyistä jûjutsu on itsepuolustuslaji (lähestulkoon koulukunnasta riippumatta), shootfighting taas puhdasta kamppailu-urheilua. Mutta en ihmettele jos joku mainostaa shootfightingiä "tehokkaana itsepuolustuslajina"; sillä vaan saisi vääriä harrastajia.

 

[Manala]

Voisitteko briiffata tietämätöntä parista itsepuolustuslajista? Eli jos voisitte sillee kokonaispiirteisesti kertoo että mitä eroa on ju-jutsussa, aikidossa ja shootfightingissa??

Joo elikkäs toi ju-jutsu on ihan varteenotettava laji, jos ip-lajia haet.
Varsinkin tuo Suomalainen Hokutory Ju-jutsu on todella intensiivinen ja hyödyllinen ip-laji jossa on todella realistiset puitteet.

Aikidosta on vain sanottavaa, että aivan :wall: :arvi: :down:
sama kuin koreograffinen tanssi...ei mitään muuta. PISTE!

Shootfight olisi sitten näistä se mitä itse suosittelen, koska se sisältää kaiken oleellisen, eikä mitään SIIS EI MITÄÄN turhaa...

periaatteessahan Shootfighting ei ole laji vaan kilpailumuoto mihin sisältyy lyönnit,potkut, heitot, lukot ja maahanviennin...
ja realistusuus on todellakin huippua, eli voisin provosoivasti sanoa että jos osaat Shootfightia, osaat "taistella"

tähän nyt on monta näkökulmaa, ja monen eri ihmisen enemmän ja vähemmän mustavalkoinen mielipide/näkemys, mutta TODELLAPALJON ip-lajeja sm. seuranneena sanoisin että valitse Shootfighting, sillä pärjää kyllä ihan melkein millaista tyyppiä vastaan tahansa. Tähän joku ruikelo voi sanoa, että mites sitten kun vastustajia on monta? No siihen voin sanoa että siinätilanteessa on aivan paskanhailee mitä lajia olet harrastanut...tosin siihen voisin parhaimmaksi valinnaksi antaa 400m aidat.

 

[Mixu]

Aikido ei ole itsepuolustuslaji. Eikä se ole kamppailu-urheiluakaan. Itseasiassa se ei oikein ole urheiluakaan jos arvioidaan hien määrällä.

Menepä tekemään kuperkeikkoja 1,5 tunniksi ja näytä sitten, ettet ole hikoillut lainkaan :curs: Kyllä aikidossa kunto nousee. Pikkuveljen aikidoseurassa sitä paitsi tehdään aina treenin aluksi punnerruksiakin. Ja jos nyt sanot, ettei perusaikidoon kuulu punnerrukset ja että veljen seura on tavallista "liikunnallisempi", niin ei varmaan sitten karateenkaan kuulu punnerrukset ja silti niitä siellä väännetään ja kumma kun karatessakin se kunto nousee ihan itsestäänselvyytenä.

 

[Willie]

No niin, siinä lyhyt selventävä vuodatus siitä miksi aikidôn mainonta käyttää ilmaisua "itsepuolustuslaji". Ja sitten perään diskleimeri:
Suomessa harjoiteltava aikidô on pääasiassa Aikikai aikidôa. Se päätarkoitus on opettaa ihmisiä tulemaan toiseen toistensa kanssa. Sopeutumaan, sulautumaan, auttamaan, elämään yhdessä.

Mitä itsepuolustuslajin sitten tulisi pääasiassa opettaa jos ei juuri tuota?

"Aikido ei ole taistelun menetelmä tai menetelmä, jolla vastustaja lyödään. Se on tapa saattaa ihmiset sovintoon"
-Ueshiba Morihei-


Aikidossa fyysinen suorittaminen on toissijainen päämäärä, tarkemmin ajatellen se ei ole päämäärä laisinkaan vaan tie kulkea päämäärää kohti. Fyysinenkin elementti on kuitenkin ehdottomasti olemassa, sen huomaamiselta ei voi välttyä harjoituksia seuratessaan. Aikido opettaa painopisteen, tasapainon, ajoituksen ja etäisyyden hallintaa. Askelkuviot ja liikkuminen ovat hyvin edistyneitä. Jos nuo edellämainitut asiat pystyy sisäistämään kunnolla, on lyöntien ja potkujen puuttuminen lajista mitätön haitta.
Täytyy muistaa että aikidossa ei harjoitella taistelua vaan itsepuolustusta. Jos lähtökohtana on itsepuolustus, kummankin osapuolen vahingoittumattomana säilyminen lienee suurin mahdollinen saavutus. Toisen voittaminen ei tällöin ole samankaltainen onnistuminen.
Olen itse harrastanut ainoastaan taistelulajeja, satunnaisia harjoituksia muiksi kutsuttavissa lajeissa ei voi pitää harrastamisena. Aikido ei tarjoa kaikkea sitä mitä harjoittelulta haen, mutta paljon opittavaa siltäkin kyllä olisi. Tavoitteideni kannalta aikido pääsee oikeuksiinsa vasta kun harjoittelijalle annetaan miekka käteen. Mestari Ueshiba Morihein aikidon kehittämistä edeltänyt harjoittelutausta ei mielestäni ainakaan heikennä tätä näkökantaa.

Aikidosta on vain sanottavaa, että aivan :wall: :arvi: :down:
sama kuin koreograffinen tanssi...ei mitään muuta. PISTE!

Uskon Manalan olevan varsin taitava miekan käsittelyssä. Itse en uskaltautuisi kovin herkästi sanomaan voittavani yhtäkään edistyneempää "koreografia" miekka kädessä.

 

[Stanner]

"Aikido ei ole taistelun menetelmä tai menetelmä, jolla vastustaja lyödään. Se on tapa saattaa ihmiset sovintoon"
-Ueshiba Morihei-

Eikös tuo ole se kaikkein paras itsepuolustusmuoto?

Mainoksista: olen nähnyt aikido mainoksia jossa ei lue sanaa itsepuolustus...olen myös nähnyt mainoksen jossa se luki.

TODELLAPALJON ip-lajeja sm. seuranneena sanoisin että valitse Shootfighting, sillä pärjää kyllä ihan melkein millaista tyyppiä vastaan tahansa. Tähän joku ruikelo voi sanoa, että mites sitten kun vastustajia on monta? No siihen voin sanoa että siinätilanteessa on aivan paskanhailee mitä lajia olet harrastanut...tosin siihen voisin parhaimmaksi valinnaksi antaa 400m aidat.

Vaikka useampaa vastustajaa vastaankin on vaikeampi taistella kuin yhtä niin ei se sitä tarkoita etteikö sitä voisi harjoitella ja siinäkin tulla taitavammaksi.

 

[Manala]

Uskon Manalan olevan varsin taitava miekan käsittelyssä. Itse en uskaltautuisi kovin herkästi sanomaan voittavani yhtäkään edistyneempää "koreografia" miekka kädessä.

No jooh hyvä on myönnetään. Elikkä jos teiltä sattuu löytymään kotoa se katana tai vastaava teräase, vaikka se äidin lihakirves, niin ei muuta kuin aikidon oppiin.
Tosin pienenä sivuhuomatuksena voisin muistuttaa, että se saattaa hieman provosoida sellaisia sinipukuisia virkavallan valvojia tulemaan kysymään että, mitäs sitä täällä kuljetaan tuollainen samuraimiekka kainalossa klo 12 aikaan keskellä helsingin rautatie asemaa :jahas:

mutta uskon että meidän Willie on jo keksinyt tähän ratkaisun... :D

 

[Stanner]

Eihän siitä ole pitkäkään aika kun joku riehui jossain katanan kanssa... jossain lehdessä oli juttua jos en aivan väärin muista.

Ja ei, se juttu ei ollut lehdessä 1.4.

 

[Willie]

En harjoittele Rautatieasemalla. Miekan otin puheeksi vain tarkoituksenani osoittaa että aikidolla on arvoa myös ajatellen taistelulajeja joita en pidä koreografiana. Itsepuolustusta taas käsittelin edeltävissä kappaleissa.

 

[mage]

Menepä tekemään kuperkeikkoja 1,5 tunniksi ja näytä sitten, ettet ole hikoillut lainkaan :curs: Kyllä aikidossa kunto nousee. Pikkuveljen aikidoseurassa sitä paitsi tehdään aina treenin aluksi punnerruksiakin. Ja jos nyt sanot, ettei perusaikidoon kuulu punnerrukset ja että veljen seura on tavallista "liikunnallisempi", niin ei varmaan sitten karateenkaan kuulu punnerrukset ja silti niitä siellä väännetään ja kumma kun karatessakin se kunto nousee ihan itsestäänselvyytenä.

On tehty. Kunto nousee jos se on huono. Meikäläinen on treenannut joskus nuoruudessa Helsingin seudulla Aikidoa sekä Aikikain että Ki:n puolella. Jos on takana hyvä rupeama Jutsua sieltä urheilullisemmasta päästä, vaikka Hokytoriusta ei Aikidotreenien jälkeen tarvi suihkua. Tosin jotkut Aikidovetäjät ehkä vetävät urheilullisemmin, mutta useimmat ei.

Itsepuolustusta ei Aikidossa opi millään. Sen tajuaa jokainen joka on jotain kontaktilajia joskus harrastanut. Itse en ole mikään itsepuolustusasiantuntija enkä sellaiseksi halua oppiakkaan. Mutta jos lajin hyökkäysmuotojen perusta on estää vastustajaa vetämästä miekkaa!!! kyllä, vetämästä miekkaa, on realisuus kaukana. Itse rinnastan Aikidon tanssiin tai vaikkapa Capoieraan joita kumpaakaan en ole edes kokeillut, paitsi tanssia baarissa. hps on tuossa edellä jäsentänyt Aikidoasian ja itsepuolustuksen fiksusti.

Jutsu on hyvä laji ja Shootfigting myös. Itspuolustushommista en siis tiedä mitään mutta molemmissa on realistista mättöä. Itse suosisin Shootfightingia koska siinä treenataan enemmän mattoa kuin useimmissa tavallisissa Jutsuissa. Ja matto on kivaa.

 

[Miklu]

Mikään tuosta kolmikosta ei ole itsepuolustusta. Ehkä meikä kuulu johonkin vähemmistöön mutta tuntuu että kaikki unohtaa, että ip on muutakin kuin "kuinka torjun nyrkkejään heiluttavan päällekarkaajan" ja 110m aidat. En ees viitti listata tähän sitä litaniaa minkä tavallisesti lykkään.

Mutta jos pysytään tuossa teknisessä puolessa mistä on hirvittävän helppo kesksutella vaikka ei olisi koskaan kokeillutkaan mitään niistä asioista joista keskustellaan.
Aikido on jonninverta tuttu laji. Alle kymmenen vuotta sitä on väännetty. Ei paljon alle mutta kuitenkin. Koko sen ajan mitä tuota on tullu "harrasteltua" o samalla ollu tapana kuikuilla muille tonteille. Se avaa silmiä olipa laji mikä tahansa.
Aikidokaus on kuitenki, kuten tässäkin mainittu, kovin laaja kokonaisuus. Aikikkai itessään on melekonen tilkkutäkki ja erot ynnä painotukset ovat melekosen isoja.

Kannattaa miettiä mitenkä "realistista" on yleensäkään treenata tatamilla tai molskilla (eikö asfaltti lasinsirpaleilla ja lääkeruiskuilla höystettynä olisi parempi? Tai juoksuhauta jos on sotahullu?) paljain jaloin yllään pyjamaa, hametta tai vaikka spandeksia! Tästä sangen yksinkertaiseta esimerkistä voi sitten lähteä purkamaan vyyhteä "miksi aikidokaus näyttää niin gayltä (vaikka ei niin gayltä kuin gjj)?"
Harjoitustilanne:
-Uke tarttuu ranteesta. Nage tekee ikkyon.
-Uke lyö shomenuchilla. Nage tekee ikkyon.
-Uke lyö tsuki-lyönnin. Nage tekee ikkyon.
-Uke potkaisee. Nage tekee ikkyon.

Tämä on se mitä yleensä nähdään. Harjoitellaan tiettyjä peruskuvioita.
Lisäksi:
-Uke yrittää tarttua ranteesta. Nage tekee ikkyon.
-Uke meinaan hyökätä. Nage tekee ikkyon.

Sama tekniikka. Ainut mikä vaihtuu on uken antama voima. Harjoitellaanko kuutta eri tekniikkaa vai harjoitellaanko vain yhtä tekniikkaa? Tai yhtä periaatetta joka toimii kaikkiin tapauksiin (ikkyo, ensimäinen periaate, armbar).
Muodollisella harjoittelulla on tarkoituksena saada aikaan oikeanlainen voima jota nage sitten voi tutkiskella ja toivottavasti hoksaa oman harjoittelun kautta mikä sen saa toimimaan.

Typerän näköinen harjoittelu saattaakin olla hyvinkin sofistikoitunut tapa eristää juuri kulloinkin tutkittavana oleva elementti jostakin kappailluun liityvästä periaatteesta. Sitte jotkut luulevat vilkaistuaan, että:
1) Kukaan ei hyökkää oikeasti noin!
2) Miks toi toinen ei pistä täysillä vastaan!
3) Ei toi toimi.

Onko uimaopetus oikeasti sellaista että uimataidottomat heitetään veteen räpiköimään? Onko uimista ammatikseen (?!?) tekevien harjoittelu vain sitä että vedetään täysillä allasta päästä päähän?

Sparri on sitten erikseen. Sitäkin tarvitaan ja sitä harrastetaan vaihtelevia määriä hiukan toisenlaisella tavalla. Kilpailua ei synny kun toinen on "uhri" ja toinen "hyökkääjä" tällaisessa puolivapaassa harjoitteessa.

Tämän kaikki ylläoleva menee tod.näk. ohi jos on "hyökkäykseen a toimii vastatekniikka a1, a2 ja a3" -tasolla tai "sparraus tekee autuaaksi" -vaiheessa mutta samalla koko litania on pohjustuksena seuraaville kiperille heitoille aikidokausta kakoslajinaan tätä nykyään harrastavalta (mileipiteet siis täysin omia, eikä niitä tule ottaa tosisaan kuten ei kenenkään muunkaan, jotka tähän ketjuun ovat kirjoittaneet kehuen tai dissaten aikidoa).

1) On sanottu, että aikido ei välttämättä olisikaan pehmeä laji ip-tilanteessa hyökkääjää kohtaan (paitsi tietty jos omaa superior skillit verrattuna hyökkääjään ) vaan se on pehmeä laji HARJOITELLA. Ts. osataan "karata" heitosta niin ettei tulla naamalleen!

2) Jotkut ovat sanoneet, jotkut korkea-arvoiset japonialaiset, jotkut vanhemman kolukunnan harjoittelijat, että aikido alkaa siitä kun muu epä-onnistuu. Ts. kun jabi ei osukkaan leuankärkeen vaan uke blokkaa ja tarjoaa siten referenssi pisteen ynnä voimaa käytettäväksi!

3) Moni tekniikka akd:ssa juontaa juurensa mm. Daito ryun kautta ajalta, jolloin miekka käteen tarttuminen oli hyvinkin looginen hyökkäys (tähän viitattiin ketjussa aiemmin). Joten, miten tehdä kädestä niin vaarallinen tai houkutteleva kohde, jotta antagonisti tarttuisi siihen? Pitääkö aikidokaajan pitää puukkoa kädessä, jotta ranteesene tartuttaisiin? Tai käykö satanen(€)? Entäpä käsiase? Joillakuillahan voi olla mukanaan kyseisen kaltaisia työkaluja mukanaan vaikkapa virkansa puolesta, jolloin ne tod.näk. halutaan pitää itsellään.

4) Yleistäminen on pahasta "Perus" aikidokaus tarkoittaa sitä, että tietämys mm. lyönneistä on hirvittävän heikkoa. Yksittäinen harrastaja sen sijaan voi olla hyvinki perillä asioista. Väittäminen, että aikido on täydellinen systeemi on ihan bullshittiä. Sama pätee kaikkiin muihinkin lajeihin. Eri lajien sisäsiittoiset näkemykset aiheesta kamppailu (sen eri vivahteissa) ovat sangen naurettavia. Aikido keskittyy hyvin kapeaan osa-alueeseen kamppailusta ja sen se tekee hyvin. Mutta autuaaksi se ei tee.

5) Ueshiban opetustyyli oli kertoman mukaan sellainen, ettei hän nimennyt tekniikoita ja saattoi näyttää pyydettäessä saman "tekniikan" jokakerta eri tavalla. Voi mietiä mitä tällainen spontaaniin toimimiseen rohkaisevalle tavalle tapahtuu kun laji kanonisoidaan ja tekniikat eritellään, nimetään ja lyödään kansiin? Siitä tulee pyhin epistola saarnattavaksi etiäpäin ja kohta meillä onkin harrastajia, jotka toistavat HARJOITUSMETODEJA luullen niitä tekniikoiksi!

6) Yleistäminen on pahasta mutta sitä joskus tarvitaan.


Pahoittelen kirotusvireitä etukäteen. Hän lähtee nukkumaan.

 

[mage]

Miklu se puolustaa Aikidoa aina yhtä hienosti. Se "sparri" tai pikemminkin ottelu tekisi kyllä lajille kutaa. Kun uke ei lähdekkään pyörimään vaan vetää Gi:stä/hiuksista/korvasta tai jostain nagen mukaan mattoon voisi olla perus Aikidokaajalle mietiskelyn paikka.

 

[Willie]

Tosiaankin hyvä kirjoitus Miklulta. Ymmärrän kyllä täällä aikidoa kohtaan esitettyä kritiikkiä ja olen osittain samaakin mieltä, toisaalta yritän taas ottaa huomioon lajin lähtökohdat. Ei liene kovinkaan mielekästä ottaa mukaan harjoittelumuotoja jotka eivät tue lajin tavoitteita.
Miksi Miklu ja te muut kutsuisitte aikidoa jos ette itsepuolustuslajiksi? Itsepuolustuslaji ei ehkä ole täysin oikea tai tarkka termi, mutten ole parempaakaan keksinyt ja siksi käytän sitä. Koreografiaksi tai tanssiksi en aikidoa suostu kutsumaan. Voihan tietysti miettiä tarviiko kaiken päälle yleensäkään lätkäistä nimilappua.