Asian ydin mitä ajan takaa on se että, jos on lahjakas ja ns hyvät geenit mitä tarvitaan vuosi vuoden perään kilpaillakseen tasolla missä saa kelpo sijoituksia, niin skele kuvasta ei näy mitään lahjakkuutta.
Katsottiinko me samaa kuvaa? Ei mitään lahjakkuutta? Leveät olkapäät, jotka pienellä pumppailulla ovat jo pyöreämmät kuin monella usean vuoden jälkeen, nätisti leviävät latsit ja kapea vyötärö? Tuossahan just on ihanteellinen pohja shortsisarjaan.
Jos kun kantasuomalaisia naisia parjataan persjalkaisuudesta, niin miehillä taas on vaivana leveä, tasapaksu keskikroppa. Siinä saattaa olla se perimmäinen syy, miksi tuolla pärjäävät parhaiten muun geeniperimän omaavat kaverit. (Inb4 niillä on vaan paremmat roinat.)
Jotenkin tuntuu etta nama roinahuutelijat on kasittamattoman negatiivisia ja todennakoisesti sohvalla makaavia laskiperseita.
Mun mielestä on yhä uskomatonta, ettei porukalla ole mitään käsitystä siitä, mitä lihaskunnolle tapahtuu jo puolessa vuodessa. Tai no onnekkaita toki, jos motivaatio on kantanut vuodesta toiseen tai ei muuten ole tullut pakkotaukoa koskaan, eikä ole joutunut/päässyt sitä itse seuraamaan. Enemmän kuitenkin veikkaan, ettei kunnossa ole oltukaan.
Sehän tästä lajista haastavan tekee, että kuka tahansa jaksaa skarpata vuoden pari. Mutta kun se ei riitä. Sitä samaa pitää jatkaa viikosta ja vuodesta toiseen, pelkästään jo ylläpitääkseen saadut tulokset.
Pahin paskamyrsky vasta muuten alkamassa. Koska pelkästään lihasmuistin ansiostahan tossa on oletettavissa ihan hiton nopeaa kehitystä. Jos tälläinen täti-ikäinen sunnuntaikuntoilija pystyi viime tauon jäljiltä kolmessa kuukaudessa pääsemään samaan kuntoon ja yli, kuin mihin joskus aiemmin meni kahdeksan kuukautta, niin tuollainen nuori jannuhan tulee kasvamaan kirjaimellisesti silmissä. Ihan ilman roinaakin.