Jalkakyykystä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Nate
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
18.4.2002
Viestejä
446
Mistä löytäisin mä tasapainoaistin...
Päätin siirtyä parin kk tauon jälkeen taas vapaan tangon kyykkääjäksi.

Hack-laitetta yrittelin, mutta siitä ei kyllä tullut yhtään mitään. En tiennyt mihin kohtaan olisin jalkani iskenyt että olisi tuntunut siltä että koko liikettä pystyy tekemään. Lisäksi tuntui tosi hankalalta tehdä meidän salin Hackilla kun siinä niitä tankoja joiden varaan laite "lasketaan" joutuu koko ajan ikään kuin "vetämään" ylöspäin. Ainakin raskailla painoilla tuntuisi tosi vaikealta kun pitäisi keskittyä siihen ettei vahingossa kesken liikkeen tökkää tankoja alas ja kelkan vauhti stoppaisi kuin seinään. Joten ei kun vapaalle tangolle.

No, voimaa oli tullut ihan kivasti lisää. Aloituspainot tuntuivat tosi kevyeltä, mutta niidenkin kanssa (ja varmaan myös tyhjällä tangolla) jalat prk heiluu kuin koivunvarsi tuulessa. Pitäisi olla sellainen 150-senttinen pätykkä ettei tarvitsisi kuin vähän heilahtaa alaspäin ja takamus jo viistäisi lattiaa. Mutta minä kun olen pitkä ja jäykkä ja kaiken lisäksi vielä tosi huono tasapainoaisti. Keittiöjakkarallekaan ei pysty kiipeämään ellei ole käsille tukea :eek:

Sainpahan valittaa teille ainakin :rolleyes:

Hinkkaan ja huojun sitten kevyillä painoilla. Jospa se siitä, pikkuhiljaa. Pitää sitten prässissä puristaa enemmän :p
 
Hinkkaa Nate sitä vapaata tankoa vaan, kyllä se tasapainoaisti siinä kai kehittyy. Minä yritin Smith-laitteessa kyykkyä, mutta se on juuri sitä ettei tiedä mihin jalkansa laittaisi ja jossakin pisteessä tuntee ja pelkää tekevänsä vaarallisen ja vahingollisen liikkeen. Oikean kyykyn pelkotilat on jotenkin terveempiä minusta. (Olen tässä kovin polleaa kun kyykyt meni kivasti tänään.) Penkkiä osasin tänään tehdä Smith-laitteessa oikeassa asennossa, enkä uskalla sitä irtotangolla tehdäkään ilman varmistajaa.

Muskelitäti
 
Nate, tiedän tunteen! Näin JÄLKEENPÄIN ajateltuna itselläni siirtyminen smith-kyykystä vapaaseen tankoon tuntuu kovin helpolta verrattuna siihen kun nyt olen alkanut tekemään askelkyykkyä (vuorojaloin) vapaalla tangolla! Siinä kun vetäsee molemmille jaloille 10-15(joskus myös20) eli yhteensä 20-30 toistoa putkeen niin ei voi sanoa kuin huh huh...:eek: Koko ajan on oltava skarppina ja pysyttävä hommassa mukana jotta ei turvalleen lentäisi; taitaa siinä olla lihasten hermottuminen jo aika huipussaan!
Olen tehnyt myös vapaata yhden jalan "askelkyykkyä", taaimmainen jalka penkillä; ei ole helppoa sekään!
Mutta ehkäpä se tasapaino tästä kehittyy, nyt ainakin huomaa miten tärkeää on suosia vapailla painoilla tehtäviä liikkeitä! :p

PS. Kyykyssä huomasin itse ainakin sen että smithin jälkeen yritin vapaalla tangolla kyykätä aivan liian pystyssä asennossa.
 
Minäpä kokeilin tänään kyykkyä vapaalla tangolla ensimmäistä kertaa varmaan neljään vuoteen! Kuulostaa hurjalta, mutta oikeastaan näiden reilun neljän vuoden aikana, joina olen kunnon painoilla treenannut, en ole tehnyt oikeaa kyykkyä. Syitä on ollut monia, mutta nyt tosiaan päätin kokeilla, miltä tuo liike tuntuu. Huteraa oli ja harmitti, kun heti jälkeeni joku nuori tytsä meni tekemään isommilla painoilla :( Täytyy kuitenkin hakea aluksi vähän tekniikkaa ennenkuin uskaltaa painoja iskeä kunnolla peliin. Ja kai se tällaisella hujopilla ja pitkäselkäisellä onkin vähän eri liike kuin sillä nuorella lyhyellä tytöllä... Olen tehnyt smithissä yksijalkaisia kyykkyjä ja nytkin heti kun otin tangon selkään, aloin vaistomaisesti nojaamaan siihen kuten smithissä ja meinasin lentää selälleni heti alkuun :D
 
Joo, kyykky ei ole niitä helpoimpia liikkeitä aloittaa. Muistan hämärästi itseni 17-vuotiaana kun jossain naisten salilla ensi kertoja arasti uskaltauduin tangon alle... Heh, oli se varmasti näky! Oli lankkua kantapään alla ja pehmuste tangon ympärillä (kun muka sattui ilman :rolleyes: ) ja kyykky oli korkeintaan 20cm syvä ja painojakin oli niin että eukkojen salin keppitanko lähes taipui....

Opettelin aikani itsekseni, mutta käänteentekevää omalle kyykky- (ja muullekin treeni-) historialleni oli pitkähkö harjoittelujakso eräällä kohtalaisen maineikkaalla voimailusalilla (terveisiä Erälle!!). Voimanostajia pelkästään katsomalla jo oppi NIIN paljon (kuten yleensäkin, kannattaa tiirailla ihmisiä) ja sen lisäksi ystävälliset ihmiset siellä neuvoivat ihan spontaanisti ja kehuivatkin lopulta kyykkyjäni... Kun aloitin treenin siellä, oli monessa liikkeessä TODELLA moni juttu pielessä (hei, en edes penkkipunnerruksessa laskenut tankoa kiinni rintaan :D) , mutta hyvät eväät sain mukaani kun vaihdoin maisemaa. Ehkä palailen mestoille sitten kun oman voimanostouran huipennuksen hetket lähenevät :eek:
 
No on mullakin 2,5 kg:n levypainot kantapäiden alla... pehmustetta ei ole ollut käytössä tosin.

Tuohon pitkäselkäisten- ja jalkaisten kerhoon minäkin kuulun, joten kateellisena voi vaan katsella kuinka pätkät kanssasisaret lastaa aivan eri tavalla painoja, ja myös kyykkäävät takamus maata viistäen. Onneksi mun paras treenikaveri, mies, on samansorttinen mun kanssa, joten se osaa katsoa kyykkyäni siitä näkökulmasta, että meneekö se mun rakenteella tarpeeksi alas. Perse ainakin on ollut niin maan perusteellisen kipeä jalkatreenien jälkeen että ilmeisen tehokkaasta liikkeestä en haluaisi luopua :D

Ai niin, samaan syssyyn voisi vielä valittaa lyhytraajaisten ja notkeampien kanssasisarien penkkipunnerruksesta (kun nyt siitäkin tuli puhetta...). Likat vetää selän aivan U-kaarelle ja tekee n. 20 sentin liikettä sellaisilla painoilla etten minä tee edes maastavetoa :p . On se niin väärin... :rolleyes:
 
Kerrohan Nate tarkemmin, minkälaista tekniikkaa käytät pitkäjalkaisena ja -selkäisenä! Minulla on tosiaan vasta tuo yksi testauskerta alla, joten tekniikka on vielä hakusessa. Mies kyllä katsoi vieressä ja näytti kuulemma ihan hyvältä, mutta tietysti parantamisen varaa on varmasti vielä pitkään.
 
Ööh, vähän hankala on yksityiskohtaisesti kuvailla tekniikkaa (jossa mullakin varmaan olisi parantamisen varaa, kuten jo eka viestissä valitin jalat meinaa heilua ja tutista vaikka melkein tyhjällä tangolla tekisi...).
Mutta tosiaan käytän noita painolevyjä kantapäiden alla, ja nostovyötä. Jalat noin hartioiden leveydellä, jalkaterät aavistuksen verran ulospäin. Ilman tankoa on ihan hyvä ottaa tuntumaa siihen, kuinka syvään kyykkyyn ylipäätään pystyy menemään. Mun tapauksessa se varmaan joistakin näyttää etten menisi tarpeeksi alas, mutta olen ottanut sen asenteen, että kun kerran tuntuu ja tehoaa, pyrin tekemään kuitenkin mahdollisimman puhtaasti, vaikka sitten pienemmillä painoilla. Se on varmaan joku vipuvarsi-homma (fyysikot tietäisivät paremmin) mutta tuntuu vaan että pitkän ihmisen kyykkäys on vaikeampaa kuin lyhyen.
Puhtaasti tarkoittaa sitä, että kun alan väsyä, mulla pyrkii nousemaan takamus ensin ylös ja jalat tekee sellaisen ihme mutkan ylös noustessa ja sitten puristan enemmän selällä. Tätä olen pyrkinyt välttämään. Ja mulla on myöskin avustaja takana seisomassa ja pitää kevyesti käsiä kyljissä viimeisissä toistoissa., mikä tietysti auttaa tosi paljon henkisesti.
Hitto, kun tarkemmin ajattelee, taidan olla nykyään tosi riippuvainen avustajasta :rolleyes: Ei taitaisi tulla yksin (kovaa) treenaamisesta enää mitään. No kivahan se on tietty yhdessä käydä salilla...
 
Kiitokset tekniikkakuvailusta! Mulla on tosiaan samoja ongelmia, väsyneenä tahtoo selkä mennä jotenkin mutkalle tai jotain. Käytän jonkin verran hartioita leveämpää haara-asentoa ja jalkaterät ja polvet menevät aika reilustikin ulospäin - näin sain mielestäni melko tukevan liikkeen aikaiseksi. Kantapäiden alle en tarvitse mitään (ei tuntunut yhtään hyvältä kun kokeilin) - tämä kaiketi yksilöllistä.

Tällä viikolla pääsen testaamaan taas kyykkäämistä, kivaa! Minäkin tarvitsen tosin ehdottomasti ainakin alkuun varmistajan, toivottavasti avokki pääsisi samaan aikaan kanssani salille. Yksin en uskalla kokeilla ainakaan mitään kunnon sarjoja.
 
En käytä lautaa kantapäiden alla minäkään. Kerran kokeilin ja olin lentää nenälleni. Tuntuu, että ennemmin varpaiden alla saisi olla sentin lauta. Perseen ja lattian väliin jää n 5 cm, tarkistin asian tänään, niin että eiköhän ole ainakin tarpeeksi syvä kyykky, jos painot ei olekaan suuria.

Mutta askelkyykky on mulla sellaista heiluria, että teen vain yhden jalan kerrallaan, muuten menee kaikki energia tasapainon pitämiseen.
 
Eilen pääsin vasta kokeilemaan toista kertaa kyykkyä. Kyllä oli takkuista :( Saan varmaan tahkota liikettä aika kauan, ennen kuin pääsen tekemään sellaisilla painoillla, että reisissä tuntuu. Ongelmani on kai sitten se, että jaloisa olisi voimaa, mutta muusta kropasta se puuttuu - olenhan tehnyt siis eristäviä reisiliikkeitä hyvin pitkään. No, en sentään ole niin kärsimätön että luovuttaisin kahden yrityksen jälkeen ;)

Hurjalta kuulostaa tuo perse 5 cm maasta. Ei ole kai näillä välityksillä mitään mahdollisuuksia moiseen. Mietin juuri myös sitä, että liike on erittäin pitkäselkäiselle myös vaarallinen, jos siis selän antaa painua eteenpäin. Siksipä täytynee kaiketi lisäillä painoja maltillisesti. On vaan turhauttavaa kun ei saa tuntumaa reisiin jalkatreenissä :mad:
 
Pääsin pitkästä aikaa tekeen kyykkyä paikkaan, missä on peili ja se auttoi kyllä tosi paljon tasapainon pitämisessä, kun tuijotti tankoa peilistä (joku kai luuli, että itseäni huvikseni tuijottelen). Tein tuon 5 cm -syväkyykyn asemesta vaihteeksi "normaalia" 90 asteen kyykkyä ja kyllähän sieltä aika paljon enemmän rautaa nousi kuin syväkyykyssä.
 
Paljonko nousee?

Mulla on vahvan näköset jalat mut oikeesti ne on surkeet voimatasoltaan. No en oo tosin monestakaan syystä niitä voinu treenata aiemmin. Long story.

Mut kuinka isolla kilomäärällä te kyykkäätte (siis ihan jalkakyykkyä) ja montako toistoa kerralla?
Entä askelkyykky (lunge)? En millään mahda sille mitään että en pääse ottamaan irti kaikkea voimaa mitä periaatteessa löytyis, koska joku kohta reidestä tuntuu aina menevän kramppiin ja sillon ei enää yksinkertaisesti pysty meneen kyykkyyn. Vaikka olis pelkkä tankokin niskassa!!! Tiedän et pystyn laittaan kiloja lisää tankoon paljonkin jos saan noi kramppaukset loppumaan (oon nuorempana meinaan kyykänny isommillakin painoilla...muutaman kerran kokeeks).
 
Minä en kyykkää juuri lainkaan, polvi ei jostain syystä tykkää siitä :mad: Ja silloin kun kyykkään, niin pelkkä tanko on painona, ei uskalla laittaa enempää. Pitäis vissiin käydä lääkärissä...
 
Vastaus Angelicalle

Jepulis, tuosta kyykystä kun kyselit, on pakko vastata kun olen taas päässyt tekemään piiiitkästä aikaa oikein kunnolla, kun polvivamma on parantunut.

Viime treenissä otin 85:llä sarjat 6-7-6. Ja teki mieli tuulettaa, samankaltaisia sarjoja olen viimeksi ottanut muistaakseni vuonna 1997. Jumalauta, siitä on 5 vuotta!!! Ja minä olin nuori ja kaunis ja vahva... No jaa. Nythän on sitten suunnitelmissa pyyhkäistä pikatahtiin vanhat ennätykset sivuun. Pyrin pääsemään päälle 100kg:n rautoihin käsiksi niin nopeasti kuin mahdollista, eli lähitulevaisuudessa odotettavissa lyhyitä sarjoja, n. 3-6 toistoa. Sinne kun pääsee, niin uutta "peruskuntoa" taas jonkin aikaa pitemmillä sarjoilla ja siitä taas etiäpäin.

Polvivammasta oli kyllä se hyöty, että tuli moneen kertaan tarkistettua kyykkytekniikkaa, ja tuntuu että tällä hetkellä liikerata on kuin rasvattu salama. Ja joka toisto vähintään "kisasyvyyteen" asti, jopa varman päälle ja vähän alemmaksikin. Toinen hyöty polven vihoittelusta oli se, että keskityin yli puolen vuoden ajan huolella selkään, tein paljon kovia vetoja ym. Nyt ei ainakaan tarvitse huolehtia siitä, että selkä ei pysyisi kasassa kyykätessä.
 
Originally posted by PMLats
Muistan hämärästi itseni 17-vuotiaana kun jossain naisten salilla ensi kertoja arasti uskaltauduin tangon alle... Heh, oli se varmasti näky! Oli lankkua kantapään alla ja pehmuste tangon ympärillä (kun muka sattui ilman :rolleyes: ) ja kyykky oli korkeintaan 20cm syvä ja painojakin oli niin että eukkojen salin keppitanko lähes taipui....

Hehe juupa juu nuo ovat hauskoja ensikertaa kyykkäämiset. Itselläni aika lailla sama että selkään sattui paksut toppaukset väliin ja nykyään ei edes huomaa yläselässä mitään vaikka olisi 150% maksista selässä. Parhaiten muistan kuinka reidet väpättivät sivusuunnassa aivan hervottomasti vaikka pailla jaksoi toistoja tehdä. Kantapää lankkuun en koskaan sortunut kun intuitiivinen älykkyys jo sanoi että tuossa ei voi olla mitään järkeä. Jalat olivat kuitenkin ihan yhdessä ja varmaan jalkaterätkin vielä suoraan eteenpäin.

Kuinka ihmeessä nainen eksyy tuon ikäisenä salille? Varmaan muu urheiluharrastus tai jotain?
 
Originally posted by AG+
Kuinka ihmeessä nainen eksyy tuon ikäisenä salille? Varmaan muu urheiluharrastus tai jotain?

Hulluus kulkee suvussa. Isoveikka innosti :D Muut urheiluharrastukset olivat jo siinä vaiheessa päättyneet.

Naisten salilla olin sen takia, että aloittelijana minua hävetti olla heikko kaikkien miesten nähden. Niinpä päätin piiloutua yhdelle ämmäsalille niin kauaksi aikaa, että saan penkin treenipainot 40kg:aan. Yksi kesä siinä vierähti, ja ehkä kuukausi päälle. Sitten painot jo loppuivatkin siellä kesken ;) Sittemmin olenkin kiertänyt kaukaa kaikki lady-clubit.
 
Heh, pakko päästä mainitsemaan, että vihdoin ja viimein meikäläinenkin uskaltautui vapaan tangon kanssa kyykkäämään eilen - ja ai perskeles kun sattuu vieläkin :rolleyes: .. Aktiivipyöräilijänä olen tähän asti ollut sitä mieltä, että jalat treenaantuvat tarpeeksi siinä lajissa, mutta kyllä ne niin olemattomat rimpulat yläkroppaan verrattuna ovat, että nyt alkoi se maaginen jalkatreeni oksennuksen maku suussa :D.. Pirun hankalalta tuntui näin ensialkuun, ja tarvitseeko edes mainita, etten uskaltanut ladata lainkaan painoja, pelkässä tangossakin tuntui sen huojumisen kanssa olevan ihan tarpeeksi :D...
 
Nostetaanpas tämä kyykkykeskustelu esiin.

Haaveenani olisi joskus osata tehdä kyykkyjä vapailla painoilla. Olen yrittänyt harjoitella tyhjällä tangolla. Tuntuu, että asento on muuten hyvä, mutta käsivarret eivät vain taivu oikeaan asentoon. Ranteet jäävät aivan koukkuun, ja tanko painaa ranteita. Jos suoristan ranteet, tanko painaa peukaloa siten, että ei pysty tekemään kuin muutaman kyykyn ennen kuin peukaloihin alkaa sattua liikaa. Missähän mahtaa olla vika?

Entä millaisina sarjoina teette kyykkyä ja mikä mahtaa olla paras kyykky takareisille/pakaroille? Olen tehnyt jonkin verran Smithillä semmoista Hack-tyylistä kyykkyä 3 x 8 sarjoilla siten, että olen nostanut painoja joka kerta 2,5 kiloa.
 
Haaveenani olisi joskus osata tehdä kyykkyjä vapailla painoilla. Olen yrittänyt harjoitella tyhjällä tangolla. Tuntuu, että asento on muuten hyvä, mutta käsivarret eivät vain taivu oikeaan asentoon. Ranteet jäävät aivan koukkuun, ja tanko painaa ranteita. Jos suoristan ranteet, tanko painaa peukaloa siten, että ei pysty tekemään kuin muutaman kyykyn ennen kuin peukaloihin alkaa sattua liikaa. Missähän mahtaa olla vika?

Entä millaisina sarjoina teette kyykkyä ja mikä mahtaa olla paras kyykky takareisille/pakaroille? Olen tehnyt jonkin verran Smithillä semmoista Hack-tyylistä kyykkyä 3 x 8 sarjoilla siten, että olen nostanut painoja joka kerta 2,5 kiloa.

Vaikea kysymys netissä selvitettäväksi. Onkohan tanko sulla liian takana? Periaatteessa tangon pitäisi pysyä niskassa/ selässä ilman käsiäkin eli että tanko ei ole varsinaisesti käsien varassa. Yksi veikkaus on, että sun käsivarret on väärässä asennossa: kyynärpäiden pitäisi osoittaa suoraan alas ja tanko olisi samalla lailla suoraan käsien päällä kuin penkissäkin. Jos puristat tankoa oikein tiukasti, ranne ei voi olla kovin vinksallaan tai sitten sulla on tosi löysät ranteet.

Takalisto saa parhaiten kyytiä, kun kyykkäät mahdollisimman leveällä ja taakse.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom