Tässä juodessani muiden suomalaisten kanssa tappion karvasta kalkkia pistän hieman jotain positiivista näistä kisoista ja suomikiekon tulevaisuudesta.
-Ruutu ja Koivu pelasivat duona hienot kisat. Heistä on vielä iloa ainakin kymmeneksi vuodeksi maajoukkueelle.
-Pillu teki näyttävän esiinmarssin kaiken kansan tietoisuuteen. Ei käsistään mikään Wayne, mutta tuollaista taistelua ja puurtamista on ilo katsoa ja on esimerkkinä kaikille.
-Pakistossa Lepistö, Koistinen ja Salmela ovat nuoria ja hyvin kehityskelpoisia pelaajia, joiden varaan uskon pystyvän pakiston rakentamaan kun pappaosasto rupeaa jäämään eläkkeelle(Nummelin,Numminen,Salo,Timonen ym..)
-Suomi tuottaa jatkuvasti huippumaalivahteja, joista tänäkin vuonna puolen tusinaa pelasi omien NHL-joukkueidensa ykkösinä.
-Jukka Jalonen ottaa pumpun haltuun ensi vuonna ja sitten nähdään mitä syntyy kun hänen "pelikirjansa" yhdistetään vielä hänen peluutukseensa.
-Alpo Suhonen on niin vanha, että hän tuskin monissa kisoissa enää kommentoi
-Alati nousevien vakuutusmaksujen takia NHL-huippupelaajia ei välttämättä tulla enää kauaa näkemään arvoturnauksissa=suomen kilpailukyky nousee ainakin verrattuna USA:han ja Kanadaan(Venäjä tosin saattaa juosta muilta karkuun)
-Rauman Lukon junioriakatemia, joka alkaa sylkemään liukuhihnalta kansainvälisen tason täyttäviä timanttiranteita :kippis1:
-Suomalaisten usko omiinsa ei horju pienistä takaiskuista
-Suomen pelaajien rinnassa sykkii aito leijonasydän=kisoihin ei lähdetä jatkossakaan höntsäilemään, vaan antamaan kaikkensa, jotta pelin päätteeksi päästään kuuntelemaan onnen kyynel poskessa Maamme-laulua
Optimismi on päivän sana!