Itämaisten oppien mukaan eläminen

libelinha

VIP
Liittynyt
31.5.2004
Viestejä
1 770
Katsotaanpas, että meneekö tämä yritys täysin puihin vaiko minne. Varmaankin pakkiksen kaikkien aikojen tyhmin aihe, mutta yritetään kuitenkin :D.

Elikkäs, kiinnostaisi tietää että onko täällä pakkiksella yhtään, joka eläisi näiden oppien mukaan ja miten se näkyy? Itseäni kiinnostaa tämä aihe, ja haluaisin tietää siitä lisää. Tyhmä kysymys, mutta onko muita itämaisia tapoja elää kuin tämä feng shui? Vaikka se vaikuttaakin pääasiassa rakennustyylissä, niin olen saanut sellaisen käsityksen, että sitä voi soveltaa myös henkilökohtaisessa elämässä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Saisko jotain briiffausta, että mitä nuo itämaiset opit tarkoittaa? Aiheena ihan mielenkiintoinen, mutta en valitettavasti tiedä oikein mitään, muuta kuin jotain sängynasettelu vinkkejä.
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kungfutselaisuus

Tuo on varmaan se mitä tässä ajettiin takaa, kiinalaisten ikivanha elämänfilosofia/uskontojärjestelmä ja yhteiskunnan määräävä ohjenuora. Eli siitä vaan lukemaan, spoilerina kuitenkin se etteivät kaukoidän viisaat oikeasti ole läytäneet mitään sen ihmeempää kuin läntiset vastaavansa.
 
Tämän viestiketjun innoittamana päätin ottaa selvää siitä henkisen pääoman määrästä, joka mystisellä, tai ainakin mystifioidulla, idällä olisi minulle tarjottavana. Niinpä kehotin hovimestariani Charlesia (lausutaan mahdollisimman yläluokkaisesti ja brittiläisellä tavalla: Chaaaaals) pakkaamaan kimpsumme ja kampsumme, sillä suuntaisimme kohti nousevan auringon maita. Otatin mukaan vain välttämättömimmät tykötarpeet eittämättä fyysisesti vaativaa matkaamme varten. Kuumailmapalloon lastattiin muun muassa takkahuoneen persialainen matto ja isoäidiltäni perintönä saadut hopea-astiat, tietenkään luuposliinista teesettiä unohtamatta. Annoin viimeiset ohjeet kodinhoitajalle ja puutarhurille, ja loikkasimme Chaaaaalsin kanssa kuumailmapallon korin reunan yli valmiina uskomattomaan seikkailuun.

Ohjeistin Chaaaaalsia maantieteelliseltä seuralta lahjaksi saamani kompassin käytössä ja paneuduin itse makuulle pehmeän persialaismaton päälle. Ties mistä löytäisinkään itseni huomenna, mietin huojuen unen ja toden rajamailla, kunnes lopulta annoin periksi mielikuvitusmaailman houkutuksille ja löysin itseni taistelemasta verenhimoisia saraseeneja vastaan. Olin voitolla, enkä vähiten Chaaaaalsin ja hänen sateenvarjonsa ansiosta...
 
Ystävällisenä neuvona voisi olla vaikka seuraava.

Laita tarralenkkarit jalkaan ja pipa päähän. Kävele kirjastoon ja kysy kirjastotädiltä apua. Lainaa ja lue 5 suositeltua kirjaa ja lue tämän jälkeen 10 itse valitsemaasi kirjaa lisää. PAM. Olet kiinni perusteissa.

Sen jälkeen voit erinomaisen hyvin laajentaa tietämystäsi ja päättää lähdetkö myös elintavoiltasi seuraamaan valitsemaasi polkua.

Tietenkin voit vain hommata Bonzai-puun (muovinen kestää parhaiten) ja juoda vihreää teetä korkeasta polviasennosta. Zap! Olet Zen!

Kaikella rakkaudella,

Aimo
 
No ensinnä mie lähtisin vähän miettimään että mitäs sitä oikeen koittaa löytää? Itämaisia oppeja kun on kohtuullisen monta. Etsitäänkö kenties Kungfutsen tyylistä filosofistista suuntaa? Vai jotain Taolaisuuden kaltaista "kaikki on yhtä" ajatusmaailmaa? Vai etsitäänkö Intialaista ajatusmaailmaa? Itämaita kun on muitakin kuin Kiina ja Japani :)

uskontojärjestelmä
Ehkä pilkun viilaamista, mutta Kungfutse ei ole uskonto.

edit. Joo ei Kungfutselta välttämättä sitä haluttua oppia löydä. Sehän on kanssa sanonut lähes sanasta sanaan Erään Jeesus nimisen henkilön kanssa notta "Elä tee toiselle mitä et tahtos itelle tehtävän". Kylläkin tuhannen vuotta aiemmin mutta kuitenkin. Kungfutselaisuus ei ihan alkuperäisiä oppeja seuraamalla ole välttämättä muutenkaan se paras vaihtoehto. Kohtuullisen sovinistinen ja arvojärjestelmällinen ajatusmaailma. Länsimaalaisessa kulttuurissa tuo ihmisen arvottaminen iän, sukupuolen ja isän duunipaikan yms. mukaan ei oo arkipäivää :P
 
#6

Kuumailmapallostamme alkoi loppua löpö ja niin meidän oli laskeuduttava hankkimaan lisää polttoainetta. Olimme kuin olimmekin saapuneet mystiseen itään sillä allamme siinsi hiekka-aavikon reuna, jonne paimentolaisheimo oli leiriytynyt vuohineen ja kameleineen. Koko joukko arabeja kerääntyi seuraamaan laskeutumistamme, varmaankaan he eivät olleet ennen nähneet miesten tippuvan taivaalta suuressa pärekorissa. Näyttävästi ja kuuluvasti rysähdimme leirin lähistölle, ja pian meidät ympäröi sankka joukku pujopartaisia miehiä käyrillä sapelimiekoilla aseistautuneina.

- "Salam aleikum" tokaisi miesjoukon johtaja.

Olin varautunut kielimuurin ylittämiseen opiskelemalla idän kieltä ja kulttuuria, ja niinpä heitin kiipeilyköyden kyseisen muurin yli vastaamalla iloisesti "konichiwa". Miesjoukko käänteli päitään kysyvästi toisiaan katsellen. Ilmeisesti opintoni eivät olleet saavuttaneet tarvittavaa laajuutta. Suureksi yllätyksekseni Chaaaaals avasi sanaisen arkkunsa minulle tuntemattomalla kielellä ja ryhtyi kommunikoimaan paimetolaisten kanssa ilman sen suurempia vaikeuksia. Ällistyneeseen ilmeeseeni Chaaaaals vastasi huomauttamalla, etten selvästikään ollut lukenut hänen ansioluetteloaan kyllin tarkasti.
 
Eihän edes itämaalaisetkaan elä enää minkään oppien mukaan. Ei ne sen henkisempiä ole kuin kukaan muukaan, elokuvien tuomaa harhakuvaa vain. Kaiken onnellisin on kun elää omien oppien mukaan käyttäen meille suomalaiselle suotua maalaisjärkeä.
 
KillBillissä oli kyllä ylisiisti se ankara karate-vaari joka niitä ämmiä koulutti. Jos suomalaisista perämetsän vaareista saisi jotain yhtä coolia niin se olisi kyllä saavutus :D
 
#9

Chaaaaalsin päästyä ystävällisiin väleihin paikallisväestön kanssa, meidät kutsuttiin ruokailemaan heimopäällikön suuren suureen valkoiseen telttaan. Tarjolla oli olosuhteisiin nähden mitä ylellisimpiä ruokalajeja. Pääasiassa kuitenkin lammasta. Lammasta vartaassa, lammasta paloina, lammasta siivuina, lammasta haudutettuna, lammasta paistettuna, lammasta taikinassa, lammasta kuskusilla... Lammasta edestä, lammasta takaa, lammasta lampaalla ja lampaan lapaa.

Ruoan päälle nautimme todella tummaa, suorastaa siirappista kahvia. Olen kuullut huhuja villin lännen lehmipojista, jotka pitävät kahvia sopivan paksuna kun lusikka jää siihen pystyyn kiinni. Tätä kahvia ei tarjoiltu lusikoiden kera, mutta epäilen että lusikka ei olisi kyseisessä liemessä kovin kauaa liukenematta selvinnyt. Yrittäessäni taistella tuota saatanallista happoa sisuksiini, oli paikalle ilmestynyt hunnutettu nuori nainen. Huomasin ilmestyksen vasta kun hänen puvussaan olevat kulkuset alkoivat kilistä. Nainen oli pukeutunut harsomaiseen, lähes läpinäkyvään kankaaseen, joka peitti vain intiimeimmät alueet, sekä kasvot silmistä alaspäin. Ja mitkä silmät ne olivatkaan. Tummat kuin sydänyö ja syvät kuin valtamerten tuntemattomimmat kolkat.
 
KillBillissä oli kyllä ylisiisti se ankara karate-vaari joka niitä ämmiä koulutti. Jos suomalaisista perämetsän vaareista saisi jotain yhtä coolia niin se olisi kyllä saavutus :D
Kukaan karate-vaari ei kuitenkaan voita Sensei Miyagia! Jämäkkä kuin Fuji-vuori, isällisen lempeä kuin japanilainen kevätsade.

Karate%20Kid.jpg
 
#12

Sukelleltuani takaisin pinnalle kaunottaren silmien syövereistä olin varma, että siinä tanssi, kohtalaisen eroottista napatanssia, elämäni nainen. Nopeasti tulin johtopäätökseen, että minun olisi pelastettava neito täältä barbaarien, vaikkakin hyväkäytöksisten barbaarien, keskuudesta sivistyksen pariin. Kerroin Chaaaaalsille suunnitelmastani kaapata tanssijatar mukaamme yön hämärässä ja paeta kuumailmapallolla arabileiristä kohti uusia seikkailuja.

Kunnioittavaan sävyyn Chaaaaals teki selväksi, että hänen mielestään ideani oli vailla mieltä, ja että minulla täytyi olla pää todella syvällä takapuolessani. Niin syvällä, että ymmärsin todellisuutta yhtä vähän, kuin aurinko kyseiseen paikkaan paistoi. Kaikesta huolimatta Chaaaaals kuitenkin tekisi velvollisuutensa ja auttaisi minua ryöstämään (korjasin Chaaaaalsia: pelastamaan) viattoman nuoren naisen heimonsa parista, kuten kunnon hovimestarin kuuluu.

Niinpä pimeyden laskeuduttua ja heimon laittauduttua yöpuulle ohjeistin Chaaaaalsin tuomaan sydämeni valtiattaren kuumailmapallolle. Chaaaaalsin suorittaessa tehtäväänsä minä puolestani laitoin kulkuvälinettämme pakokuntoon. Olin jo valmiina irroittamaan kiinnitysköydet, kun Chaaaaals vihdoin saapui paikalle rimpuilevaa säkkiä kantaen. Nopealla liikkeellä hovimestarini heilautti säkin koriin ja loikkasi itse perässä.
- "Vauhtia sire, ennen kuin kukaan huomaa!" Chaaaaals hoputti.
Mutta tahdoin mitä pikimmin jälleen nähdä minuun niin suuren vaikutuksen tehneen ilmestyksen, ja ryhdyin auttamaan neitoa ulos säkistä. Hämmästyksekseni säkin sisällä oli rakkauteni kohde suukapuloituna, ja käsistä ja nilkoista kiinni sidottuna. Palvelijaani toruen vapautin elämäni valon siteistään, joka kuitenkin päätyi osoittamaan kiitollisuuttaan odottamattomalla tavalla.

Myöhemmin, kun olimme päästäneet sen kirotun raivotautisen akan takaisin omiensa pariin, Chaaaaals huomautti, etten tullut kertaakaan kysyneeksi siltä teräväkyntiseltä beelsepubin jälkikasvulta itseltään hänen haluaan tulla pelastetuksi. Kiveksissäni sykkivän kivun vuoksi en kuitenkaan ollut kykenevä vastaamaan kaikkitietävän apulaiseni sarkastisiin kommentteihin.
 
Eihän edes itämaalaisetkaan elä enää minkään oppien mukaan. Ei ne sen henkisempiä ole kuin kukaan muukaan, elokuvien tuomaa harhakuvaa vain. Kaiken onnellisin on kun elää omien oppien mukaan käyttäen meille suomalaiselle suotua maalaisjärkeä.
Juu ei samalla tavalla nekin työtä tekee. Ei se sapuska meditoimalla pöytään tule, mutta on niillä noi filosofia ja uskontojutut enemmän mukana normielämässä kuin meillä. Siel on paljon semmosia juttuja joista me länkkärit ihmetellään että hassuja nuo itämaan otukset, mutta niillä useesti on tekemistä filosofian tai uskonnon/ uskomusten kanssa.
 
En ole tarkoittanutkaan, että idän ihmiset olisivat jotain yli-ihmisiä tai muuta vastaavaa, vaan itseäni sen takia kiinnostaa kyseinen aihe, koska idän opeissa on usein pääajatuksena rauha ja harmonia niin itsensä kuin ympäristönsä kanssa, ja itselläni on äärettömän kova kaipuu harmoniaan ja rauhaan.


ps. Ehkä olen vain outo tai huonolla tuulella, mutta Raskolnikovin jutut eivät jaksa naurattaa tai edes hymyilyttää pätkän vertaa.
 
En ole tarkoittanutkaan, että idän ihmiset olisivat jotain yli-ihmisiä tai muuta vastaavaa, vaan itseäni sen takia kiinnostaa kyseinen aihe, koska idän opeissa on usein pääajatuksena rauha ja harmonia niin itsensä kuin ympäristönsä kanssa, ja itselläni on äärettömän kova kaipuu harmoniaan ja rauhaan.
Itämaissa enimmäkseen ton rauhan ja harmonian löytää kunnolla ne jotka pystyvät elämänsä pyhittämään asialle. Esimerkiksi munkit. Sitten taas normitallaajat vetää normaalia elämää ja vapaa- ajallaan käyvät etsimässä rauhaa temppeleistä, maaseudulta yms. Normaalissa elämässä sitten tukeudutaan talismaanien ja vastaavien asioiden tuomaan turvaan ja turvallisuuden tunteeseen.

Ja juu noi Raskolnikovin jutut menee vähän ohi. Saahan sitä tietysti satuilla noita tuhannen ja yhden yön tarinoita, mutta ei ne kyllä kauheesti liity aiheeseen.
 
Darn, inha libel ja pehva anssi ampu mun kuumailmapallon alas. Okei, jätän tän tredin rauhaan, piis out. (Olen ennenkin suositellut itseäni laitettavaksi ignore listalle, suosittelen nytkin.)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom