Noh, sanotaanko vaikka niin, että tämänhetkisellä koulutuksella, jossa ei luoda henkistä kestävyyttä, mitä sota-aika vaatii, niin en usko suomen mahdollisuuksiin kriisitilanteessa. Jonkinasteinen kollektiivinen simputus, jos termiä halutaan käyttää, antaisi valmiuksia siihen oikeaan vitutuksen sietokykyyn ja paineenalaisena toimimiseen, ja käskyn tottelemiseen.
Mitäköhän yksikönpäällikkö ajattelee komppaniastaan, jossa ei tehdä pinkkoja, ei tervehditä, ei puhutella? Uskon, että silloin varusmiesjohtajat ovat hänen mielestään epäonnistuneet. Vaiko osaako erkjetter sanoa miksi tämäntyylinen kuri on armeijassa?
Jos otetaan joku diagrammin, minkäverran perseilyä oli intissä vaikka 60 luvulla, kun oli vielä sitä kuria, versus 00 luvulla, niin käyrä on aika nousujohteinen. Saman ilmiön huomaa steisseillä viikonloppuna yöaikaan.