Puhehan oli ajasta, jolloin maksan glykogeenivarastot ovat tyhjät, eli oletettavasti paaston loppupuolella, kun viimeisen aterian energia alkaa olla jo käytetty, ja maksankin varannot on käytetty. Jos oletetaan, että keho kuluttaa vaikka 150kcal per tunti, ja rasva/hiilarisuhde perusaineenvaihdunnan kulutuksesta on 50/50 (tästä en paljoa tiedä, korjatkaa jos on ihan hakusessa 
), niin silloinhan tuosta 75 kaloria tunnissa tarvittaisiin hiilarista - noin parikymmentä grammaa glukoosia tunnissa. Lukemastani muistelisin, että proteiini --> hiilari -konversio on aika heikko - tyyliin että grammasta proteiinia saisi n. 0,5 grammaa hiilaria, taikka vähemmänkin. Näin proteiinia tarvittaisiin 40 grammaa tunnissa, ja jos lihaksessa on proteiinia yhteensä ehkä neljäsosa, niin lihasta käytettäisiin n. 150g tunnissa energiansaannin turvaamiseksi (edelleenkin pelkästään pidemmän paaston loppupuolella). Sitten taas totta kai treenin jälkeisessä ateriassa lihasta tulisi taas lisää, kun anabolia on paaton jälkeen suurta, ja energiaa tulee paljon. Mutta mielestäni toi on ihan validi ongelma pätkäpaastoamisessa taisin joskus laittaa tosta aiemminkin Joshua Natermanin pohdintaa.
Hmm, onko sulla tosta enempää tietoa/linkkejä josta voisin aiheesta opiskella? Muistaisin jostain lukeneeni, että glyserolin rasvanpoltossa syntyvä osuus olisi sen verran pieni ettei se ainakaan kaikkea tuota hiilaria voisi korvata, josta ylempänä kirjoitin. Mutta ainakin hieman se asiaa lieventää kaiketi.
