- Liittynyt
- 15.8.2011
- Viestejä
- 212
Tänään tuli tehtyä mittaukset (aamupaino & vyötärönympärys) ja piti todeta että on päädytty all time kuntohuippuun rasvaprosentin suhteen, lähestulkoon "yrittämättä"
=
1. en tehnyt minkäänlaista päätöstä päivästä milloin aloittaa tai päättää cutti. Kroppa vaan sanoi eräs päivä tuossa n. kuukausi sitten että nyt on aika syödä vähemmän. Ihan vaan pilvettömältä taivaalta.
2. olen syönyt aikalailla mitä vain haluan nälän mukaan. Ei ole tarvinut edes "turvautua" perunoihin hiilarin lähteenä jotta pysyisi nälkä loitolla, vaan pastaa vedetty lähes joka päivä, ilman nälkää. Joinain raskaina päivinä olen syönyt helpostikin yli kulutuksen ihan vaikka jäätelön muodossa. Joinain taas vähän isommilla miinuksilla nälän mukaan. Kalorit ovat ehkä olleet viikkokeskiarvolla miinuksella, eivät niinkään päivittäin.
3. en ole käyttänyt ruokavaakaa (ekaa kertaa ikinä) ollenkaan. Kalorien mittaaminen silmämääräisesti "mjoo tässä ateriassa on ehkä 1000kcal ja 70g proteiinia" -tyylillä. 2-3 ateriaa päivässä.
4. paaston pituutta en ole mitannut ollenkaan. Paastoan aamulla ja saatan syödä 2 tunnin kuluttua heräämisestä tai vasta 6 tunnin, riippuen milloin nälkä tulee.
5. mittasin painon/vyötärön vain n. 2 krt. viikossa. Aiemin tuli stressit siitä kun yhtenä päivänä ei ollutkaan mitat sillä toivotulla alueella.
6. ehkä isoimpana tekijänä, en tiedä? saattoi olla se että treenasin vain 2 kertaa viikossa koko kropan ohjelmalla. Tämä taas vähensi nälkää huomattavasti. Samalla myös palautumisesta johtuen treeni kulkee paremmin ja olen tämän kehonpainon ennätyssarjapainoissa esim. penkissä.
Miten tähän päädyin: En ottanu stressiä koko asiasta, ei ollut tavoitetta tai mitään muutakaan protokollaa. Se ikäänkuin vain "tapahtui". Nyt? Jatketaan vielä niin kauan kun tulee se päivä ja kroppa sanoo "aika alkaa syödä".
Ja pätkäpaastoa tehty aikalailla 6 tai 7 vuotta joka päivä. Aiemmat cutit ovat olleen enemmän tai vähemmän kärsimystä juuri tuosta yliyrittämisestä johtuen.
=
1. en tehnyt minkäänlaista päätöstä päivästä milloin aloittaa tai päättää cutti. Kroppa vaan sanoi eräs päivä tuossa n. kuukausi sitten että nyt on aika syödä vähemmän. Ihan vaan pilvettömältä taivaalta.
2. olen syönyt aikalailla mitä vain haluan nälän mukaan. Ei ole tarvinut edes "turvautua" perunoihin hiilarin lähteenä jotta pysyisi nälkä loitolla, vaan pastaa vedetty lähes joka päivä, ilman nälkää. Joinain raskaina päivinä olen syönyt helpostikin yli kulutuksen ihan vaikka jäätelön muodossa. Joinain taas vähän isommilla miinuksilla nälän mukaan. Kalorit ovat ehkä olleet viikkokeskiarvolla miinuksella, eivät niinkään päivittäin.
3. en ole käyttänyt ruokavaakaa (ekaa kertaa ikinä) ollenkaan. Kalorien mittaaminen silmämääräisesti "mjoo tässä ateriassa on ehkä 1000kcal ja 70g proteiinia" -tyylillä. 2-3 ateriaa päivässä.
4. paaston pituutta en ole mitannut ollenkaan. Paastoan aamulla ja saatan syödä 2 tunnin kuluttua heräämisestä tai vasta 6 tunnin, riippuen milloin nälkä tulee.
5. mittasin painon/vyötärön vain n. 2 krt. viikossa. Aiemin tuli stressit siitä kun yhtenä päivänä ei ollutkaan mitat sillä toivotulla alueella.
6. ehkä isoimpana tekijänä, en tiedä? saattoi olla se että treenasin vain 2 kertaa viikossa koko kropan ohjelmalla. Tämä taas vähensi nälkää huomattavasti. Samalla myös palautumisesta johtuen treeni kulkee paremmin ja olen tämän kehonpainon ennätyssarjapainoissa esim. penkissä.
Miten tähän päädyin: En ottanu stressiä koko asiasta, ei ollut tavoitetta tai mitään muutakaan protokollaa. Se ikäänkuin vain "tapahtui". Nyt? Jatketaan vielä niin kauan kun tulee se päivä ja kroppa sanoo "aika alkaa syödä".
Ja pätkäpaastoa tehty aikalailla 6 tai 7 vuotta joka päivä. Aiemmat cutit ovat olleen enemmän tai vähemmän kärsimystä juuri tuosta yliyrittämisestä johtuen.
Viimeksi muokattu: