Hyppelyharjotelmia?

[MHK]

Tuossa männä päivänä juoksiessani oharit tehneeseen bussiin tuli mieleen että lopetan kyykkäilyt ja pohjereenit kun jalat huusi hoosiannaa yhden pyrähdyksen jälkeen.. alkoi mietityttämään tämä kehoilutarkoitus tosissaan ja sen funktionaalisuus tosielämän realiteettien edessä.

Eli nyt päätelmäni on että alan tekemään nopeusjuoksija/hyppääjä tyyppisiä voimaharjotteita jotta kimmoisuusominaisuudet säilyisi edes jollain tasolla. Pohjeprässäilyt jätän ainakin kokonaan pois toistaiseksi.

Nuorempana (25kg sitten) olin sm- tason hyppelijä mutta eihän noita juttuja enää muista... tavoiteeksi olen ottanut pituushypyn saamisen taas yli 6metrin ja satasen jonnekin 12 tuntumaan. Oisko vaikka pertti123lla jotain vinkkejä? Intervalliharjotteluja vai mitä? Jos jollain on hyviä hyppelyvinkkejä pro-tason menetelmistä niin kertoilkaa toki

 

[Pertti 123]

Jos mä alkaisin neuvoa sua, niin tuntuis, kuin neuvois isäänsä...

Jos oot ollut ite hyppeljiä, niin luulis, että hieman muistelemalla löytyy enemmän tietoa, kuin esim. mulla on.

Mulla ei todellakaan ole tietoa mistään "pro-tason menetelmistä".

Pituushypystä en tiedä lajina oikeastaan mitään.

Hulkkikin vois tietää enemmän.

Mut nopeutta saat kun vedät lyhyitä kovia vetoja, ja kehität siinä samalla tekniikkaa / palautat sen sille tasolle, mitä se on joskus ollut.

 

[Nikos116]

Loikkimis harjottelut olisivat omiaan " kimmoisuuden " ja räjähtävyyden saamiseksi.. en tiedä olisiko noista sinulle apua..
[EDIT] Tuli tuossa mieleen että ehkä se että lihaksesi huusivat " hoosiannaa " niin johtuu siitä että lihaksesi hapenotto kyky on poissa. vaikka keuhkosi toimisivat moitteettomasti niin lihaksesi hyytyvät nopeasti ja kehittävät maitohappoa.... voi olla päätöntä mutta tuttua niiltä ajoilta kun minä harrastin aeroobista lajia sm tasolla.
- niko -

 

[MHK]

Joo ehkä ois paras aloitella ihan perusjumpalla ja hifistellä menetelmät sen jälkeen. Ajattelin että kerran viikossa aitojen yli tasajalkahyppely ja spurttivedätykset vois olla ihan hyvä alotus vai mitä? Miettii sitten noita lajikohtaisia juttuja kun näkee miten alkaa paikat vertymään. Kiitos vastauksista pertti ja nikos ;)

 

[shape]

Eli nyt päätelmäni on että alan tekemään nopeusjuoksija/hyppääjä tyyppisiä voimaharjotteita jotta kimmoisuusominaisuudet säilyisi edes jollain tasolla. Pohjeprässäilyt jätän ainakin kokonaan pois toistaiseksi.

Nuorempana (25kg sitten) olin sm- tason hyppelijä mutta eihän noita juttuja enää muista... tavoiteeksi olen ottanut pituushypyn saamisen taas yli 6metrin ja satasen jonnekin 12 tuntumaan. Oisko vaikka pertti123lla jotain vinkkejä? Intervalliharjotteluja vai mitä? Jos jollain on hyviä hyppelyvinkkejä pro-tason menetelmistä niin kertoilkaa toki

Jos löytyy paljon elopainoa, niin kovin rankkoja hyppelytreenejä en lähtisi suosittelemaan ilman hyviä pohjia. Polvet ja akillesjänteet ei todennäköisesti tykkää hyvää. Jalkapuntin määrää ei tarvitse vähentää, monet SM-tason pikajuoksijat ja hyppääjät kyykkäilevät harjoituskaudella tyypillisesti pari kertaa viikossa. Ohjelmistoon kannattaa kuitenkin lisätä räjähtäviä kyykkyjä, kyykkyhyppelyitä ja painonnostoliikkeitä. Kontrastiksi kannattaa tehdä kyykkysarjojen välissä erilaisia räjähtäviä ponnistuksia. Jalkaliikkeitä ei kannata tehdä loppuun asti.

Puntin lisäksi kannattaa harjoitella ahkerasti juoksutekniikkaa ja erilaisia koordinaatioliikkeitä. Pitkät lenkit voi hyvällä omalla tunnolla jättää nylkyille, mutta peruskunto kannattaa pitää hyvällä tasolla määräintervalleja juoksemalla. Hyppelyt kannattaa tehdä pääasiassa ylämäkeen, jolloin jalat rasittuvat vähemmän. Mäkivetoja juoksemalla saa hankittua myös hyvin lajivoimaa ja peruskuntoa. Venyttelyyn ja lihashuoltoon kannattaa panostaa, samoin riittävään lepoon. Jos paikat kestää aitahyppyjä, niin niitä tekemällä saa kehitettyä tehokkaasti kimmoisuutta.

Pituutta hyppäät 6 m, jos osaat juosta lankulle 12:n satasen vauhtia ja ponnistaa. Seiskan pystyy hyppäämään huonollakin ponnistuksella 11,0:n satasen vauhdilla (kokeiltu juttu), mutta seitsemän ja puoli metriä vaatii jo tekniikkaa ja hyvän pompun (kuin myös). Kahdeksaan metriin riittää 10,7 satasen vauhti yhdistettynä hyvään ponnistustekniikkaan ja ponnistukseen. Tän hetken ykköshyppääjä maailmassa juoksee 60 m kisoissa 6,5:een ja on hypänny tänä kesänä 860.

 

[Pertti 123]

Shape: Mikäs sälli sä oot, kun tuntuu aiheesta tulevan juttua. Aika tietävänkin tuntuista sellaista :thumbs:

Tosin kehtaan olla hieman erimieltä siitä, että tekeekö pikamenijät kahta jalkapunttia viikossa ja eteenkin siitä, että onko se järkevää. Toki jokaiselle sopii eria hommat. Niin ja jos treenataan eri lihaksia eri reeneissä, niin sitten...

 

[shape]

Tosin kehtaan olla hieman erimieltä siitä, että tekeekö pikamenijät kahta jalkapunttia viikossa ja eteenkin siitä, että onko se järkevää. Toki jokaiselle sopii eria hommat. Niin ja jos treenataan eri lihaksia eri reeneissä, niin sitten...

Pöyhösellä samoin kuin monilla muilla juoksijoilla on kaksi jalkapäivää viikossa. Tässä tapauksessa keijo s:n kuin muidenkin "harrastelijoiden" lienee parempi pysytellä yhdessä jalkapuntissa / viikko. Yleisurheilijat hakevat voimaa niille kulmille, joista sitä omassa lajissa tuotetaan. Eli kroppa ei ts. rasitu vastaavalla tavalla jalkatreenistä kuin bodaustyyppisessä harjoittelussa, jolloin harjoitusten frekvenssi voi olla tiheämpi.

 

[Chimmie]

Tän hetken ykköshyppääjä maailmassa juoksee 60 m kisoissa 6,5:een ja on hypänny tänä kesänä 860.[/QUOTE

Oikeastaan on aika surullista, että kukaan suomalainen ei pääse lähellekään ton kyseisen Philipsin aikoja (siis satasenhan mies on paukuttanut parhaillaan 10,11)

Mutta jos haluut kimmosuutta ni miten ois mäkiloikat?????

 

[MHK]

Shapella hyvää tekstiä asiapohjalta. Joo Chimmie muistelenkin että penskana tuli ravattua portaita ja mäkejä ylöspäin tiuhaan tahtiin, kannatettava idea tuokin :whip:

 

[Pertti 123]

Pöyhösellä samoin kuin monilla muilla juoksijoilla on kaksi jalkapäivää viikossa. Tässä tapauksessa keijo s:n kuin muidenkin "harrastelijoiden" lienee parempi pysytellä yhdessä jalkapuntissa / viikko. Yleisurheilijat hakevat voimaa niille kulmille, joista sitä omassa lajissa tuotetaan. Eli kroppa ei ts. rasitu vastaavalla tavalla jalkatreenistä kuin bodaustyyppisessä harjoittelussa, jolloin harjoitusten frekvenssi voi olla tiheämpi.

Mua hämäs vähän, kun sanoit, että "kyykkäilevät harjoituskaudella tyypillisesti pari kertaa viikossa". Et ilmeisestikkään puhunut mistään syväkyykyistä, vaan lajinomaisemmista liikkeistä.

 

[Myto]

Vihdoinkin otin itseäni niskasta kiinni ja rekisteröidyn tänne.

Menee hieman ohi alkuperäisen kysymyksen, mutta tuo toisenlaisen näkökannan bussin kiinni saamiseen ;)
Harrastan talvisin pallon perässä juoksemista ja itselläni kesän treeniohjelma jakautuu pääpainoltaan jaksoihin seuraavasti:
1)perusvoima (eukonkanto :D )
2)aerobinen (pyöräily, kävely, lenkki)
3)kestävyys (intervalli, pitkät pomppusarjat, viivajuoksu)
4)herkistely / nopeusharjoitteet (räjähtävät lyhyet toistot ja pitkät palautukset, spurtteja sekä pomppuja)

Lyhyesti: jos punttia on tullut kiskottua niin perusvoima lienee hanskassa. Aerobisen avulla saadaan luotua hyvä pohja jolla päästään vetämään kestävyystreenejä joissa opitaan sietämään happoja. Näiden avulla kroppa kestää ja palautuu.

Venyttely on todella tärkeää kuten muukin lihashuolto, nämä mainittiinkin jo. Lisäksi _keskivartalon_ pitää olla iskussa, muuten juoksu kuormittaa kroppaa väärin. Tästä päästäänkin sitten siihen, että juoksutekniikkaa pitää harjoitella. Sopii muuten erinomaisesti lämmittelyksi.
Aitojen hyppimisessä (tasaloikat) on vaarana selän jumiutuminen ja pienempi vaara on vatsalihasten kipeytyminen.

Kai näistä voisi soveltaa, pitäisi vain tietää montako kertaa viikossa on tarkoituksena hakea kiukkua jalkoihin.

 

[MHK]

Ihan sivumennen totean että ompas kiva hypellä pitkästä aikaa. Ihmeesti on näköjään kimmoisuus säilynyt ainakin tasajalkahyppelyissä eikä paikat edes alkanu notkumaan. Jatkossa teen EOW punteilla jalat ja EOW hyppelyharjotuksia. Uskon että jalat alkaa pelaamaan aika kivasti highly recommended