Fysiikan opiskelu

[Anonyymi99]

Moro! Lukion jälkeen hyvin todennäköisesti lähden opiskelemaan fysiikkaa ja minua kiinnostaa etenkin kaikki avaruuteen liittyvä. Olis siis pari kysymystä.

1. Ainakin opintopolussa törmäsin käsitteisiin: kosmologia, avaruusfysiikka, astronomia ja tähtitiede. Mitä eroa näillä neljällä on toisiinsa verrattuna?

2. Onko vielä jotain fysiikan haaroja/opiskeluhaaroja jotka tutki at erityisesti avaruutta?

3. Myös teoreettinen fysiikka ja kvanttifysiikka kuulostavat mielenkiintoiselta vaikka en tiedäkään mitä nämä käytännössä tarkoittavat. Eli mitä asioita kvanttifysiikan ja teoreettisen fysiikan opiskelijat käytännössä opiskelevat?

 

[Mattih3]

Hei. Fysiikka on hyvä valinta, ja valmistuneiden fyysikoiden työllisyystilanne on hyvä.

Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta ja sen kehitystä, erityisesti varhaista maailmankaikkeutta. Havaitsevassa kosmologiassa tutkitaan esimerkiksi mikroaaltotaustasäteilyn ominaisuuksia ja suuren skaalan rakennetta (miten aine on jakautunut maailmankaikkeudessa). Teoreettisessa kosmologiassa tutkitaan muunmuassa hiukkasfysiikan malleja jotka voisivat selittää varhaisen maailmankaikkeuden kehitysvaiheet tähän päivään asti.
Astronomia ja tähtitiede ovat nähdäkseni synonyymeja. Näissä tutkitaan muunmuassa tähtien ja galaksien syntyä ja kehitystä, sekä kokeellisesti havainnoiden (teleskoopeilla) että teoreettisten mallien avulla. Avaruusfysiikka tutkii avaruudessa tapahtuvia ilmiöitä, kuten tähtienvälisen plasman ominaisuuksia, hiukkasten virtauksia aurinkokunnan ja galaksin magneettikentissä jne.

Teoreettinen fysiikka on laaja käsite. Lähes jokaista fysiikan osa-aluetta tutkitaan sekä teoreettisesti että kokeellisesti. Teoreettisessa tutkimuksessa asioita lähestytään matemaattisten mallien avulla, ja havainnot pyritään selittämään mahdollisimman yksinkertaisilla ja ennustusvoimaisilla teorioilla. Teoreettisen fysiikan opinnoissa tutustutaan fysiikan teorioihin, alkaen klassisesta fysiikasta ja siitä edeten kvanttimekaniikkaan, suhteellisuusteoriaan ja kvanttikenttäteoriaan. Käytännössä opiskelu keskittyy pitkälti teorioiden matemaattisen rakenteen ymmärtämiseen, jossa laskuharjoituksilla on erittäin tärkeä rooli.

Jos aloitat fysiikan opinnot, sinun ei tarvitse sitovasti valita lopullista erikoistumisen kohdetta heti alussa, sillä perusopinnot ovat kaikille melko samanlaiset. Perusopintojen aikana saat paremman kuvan siitä, mitä mikäkin tutkimusala tarkemmin pitää sisällään, ja voit sitten suuntautua mielenkiintosi mukaan. Fysiikassa opitut ajattelumallit ja ongelmanratkaisutavat siirtyvät hyvin fysiikan alalta toiselle, sekä myös analyyttista lähestymistapaa vaativiin tehtäviin teollisuudessa ja yritysmaailmassa.

Lisää tietoa eri tutkimus- ja opintosuuntauksista löydät esim Helsingin yliopiston sivuilta: http://www.physics.helsinki.fi/

 

[Ummagumma]

Yllä hyvä vastaus. Kysymys, jota sinun kannattaisi jo opintojesi alkuvaiheissa miettiä on kuinka teoreettisesti ja matemaattisesti kiinnostuksesi avaruuteen ja fysiikkaan on suuntautunut, vaikka toki valinnan teet vasta myöhemmin. Tähtitiede on teoreettiseen fysiikkaan ja sitä kautta kosmologiaan verrattuna hyvinkin erilaista. Tähtitiede nojaa pitkälti havaintojen tulkintaan ja analysointiin, eikä se ole läheskään yhtä matemaattista (ero on suuri). Jos olet kiinnostunut opiskelemaan matematiikkaa pidemmälle ja kiinnostuksesi on teoreettisempi kosmosta ja avaruutta kohtaan, suosittelen teoreettista fysiikkaa ja kosmologiaa.

 

[Anonyymi99]

Kiitos vastauksista. Kyllä minua se teoriapuoli ja matemaattinen puolikin kiinnostaa. Ehkä siis juuri teoreettinen fysiikka ja kosmologia olisivat hyviä vaihtoehtoja.

Katsoin vähän tuota Helsingin yliopiston sivua ja ainakin teoreettisen fysiikan kurssit kuulostivat ihan mielenkiintoiselta. Mutta olisi vielä yksi kysymys koska en ole ihan täysin varma tuosta yliopistossa opiskelemisesta.

Eli olen käsittänyt että yliopistossa valitaan ns. Pääaine ja sivuaine. Ja näissä on sitten pakollisia opintoja ja syventäviä opintoja sekä valinnaisia opintoja tms? Ja matematiikkakin kiinnostaa niin onko yliopistossa mahdollista opiskella esim. matematiikkaa sivuaineena ja sitten fysiikkaa pääaineena? (Ehkä vähän tyhmä kysymys koska matematiikka ja fysiikka liittyvät niin vahvasti toisiinsa :D)

 

[Mattih3]

Kiitos vastauksista. Kyllä minua se teoriapuoli ja matemaattinen puolikin kiinnostaa. Ehkä siis juuri teoreettinen fysiikka ja kosmologia olisivat hyviä vaihtoehtoja.

Katsoin vähän tuota Helsingin yliopiston sivua ja ainakin teoreettisen fysiikan kurssit kuulostivat ihan mielenkiintoiselta. Mutta olisi vielä yksi kysymys koska en ole ihan täysin varma tuosta yliopistossa opiskelemisesta.

Eli olen käsittänyt että yliopistossa valitaan ns. Pääaine ja sivuaine. Ja näissä on sitten pakollisia opintoja ja syventäviä opintoja sekä valinnaisia opintoja tms? Ja matematiikkakin kiinnostaa niin onko yliopistossa mahdollista opiskella esim. matematiikkaa sivuaineena ja sitten fysiikkaa pääaineena? (Ehkä vähän tyhmä kysymys koska matematiikka ja fysiikka liittyvät niin vahvasti toisiinsa :D)

Tutkintorakenteet ovat viimevuosina kovasti uudistuneet ja muuttuneet, enkä ole ihan pysynyt perässä miten kuvio tarkalleen ottaen nykyisin toimii, mutta aivan varmasti on mahdollista (ja erittäin suositeltavaa, sikäli kun nimenomaan teoreettinen fysiikka kiinnostaa) opiskella sivuaineena matematiikkaa (teoreettisen) fysiikan ollessa pääaine. Fysiikan opinnot sisältävät matemaattisten menetelmien kursseja, mutta matematiikan teoria jää näillä kursseilla pintaraapaisuksi. Siksi on hyvin suositeltavaa opiskella matematiikkaa myös varsinaisilla matematiikan kursseilla. Lisäksi suosittelen opiskelemaan ohjelmointia, joko yliopiston kursseilla tai omatoimisesti. Sekä teoreettisessa että kokeellisessa fysiikassa käytetään hyvin paljon numeerista laskentaa, jonka totettamiseen ohjelmointitaidoista on huomattavasti hyötyä. Lisäksi hyvä ohjelmointitaito helpottaa työllistymistä tutkimusmaailman ulkopuolelle, sikäli jos jossain vaiheessa päättääkin että haluaa tehdä "oikeita töitä".

 

[Leeka]

Ei liity suoraan fysiikkaan, mutta matemattiikkaa kylläkin. Eli olisi vielä reilu vuosi amkta jäljellä ja siellä opiskelen konetekniikkaa ja tarkoitus olisi hakea teknilliseen valmistuttuani, mutta koneteknikkaa en haluaisi enään yliopistossa lukea. Katselin aallon sivuilla TFMn opintoja ja löysin tällaisen kuin systems and operations research maisteri tutkinnon. Kuinka korkealentoista matematiikkaa sieltä mahtaa löytyä amkn suorittaneelle ja onko kyseiseen ohjelmaan edes mahdollista hakea amk taustalla? Löysin vanhan keskustelun, jossa puhuttiin ettei TFM linjalle oteta ollenkaan amksta valmistuneita, mutta ainakin aallon sivuilla luki että otettaisiin? Olisi kiva kuulla kokemuksia jos joku on kyseisen tutkinnon lukenut tai tietää jonkun kuka on opiskelee/opiskellut kyseisellä linjalla.

 

[leoko]

Paljon hyviä vastauksia. Minä korostaisin vielä myös sen miettimistä, miten aikoo työllistyä. Fyysikoilla on tietysti kysyntää myös akateemisen maailman ulkopuolella, mutta ei yhtä avoimet ovet kuin joillakin muilla taustoilla. Ja mikäli akateeminen ura kiinnostaa, niin kannattaa pitää mielessä, että ainakin Suomessa paikkoja on suhteellisen vähän, ja kilpailu on kovaa. Tiedän joitakin vasta valmistuneita tohtoreita, joille ei ainakaan heti löytynyt hommia. Ja edelleen akateemisesta maailmasta, pätee muillakin tieteenaloilla, yliopiston ei ole tarkoitus työllistää valmistuneita tohtoreita. Joillekin löytyy hommia omasta yksiköstä, joillakin aloilla monillekin.

Itse harkitsin aikanaan lukion alussa fysiikan opintoja yliopistossa, mutta päädyin tekniselle alalle. Akateemisessa maailmassa olen ainakin toistaiseksi.