Fighterin Ravinto

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja P_etri
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Ite otin aikanaan aamuin illoin vitamiinit, enkä luullut niistä mitään, eli ei se placeboa ollut, tai sitten oli aika saaterin alitajuista. Oli vaan pidempään univaikeuksia, sitten ei hetkeen ollut kun vitskut loppui. Tuli takasin kun alotin, laskin yhteen 1*1 ja koitin, niin auttohan se että veti vimpat vitskut joskus klo 19.00 tai aiemmin. Nykyään otan ennen treeniä boosterina, kofua ja vitskuja.
 
Outlet Pre-Workout, 400 g -40%
Wintikka sanoi:
Lisäravinteista saattais olla extra omega3 ja joku "nivelmömmö" aika kova tilaus ninjoille, kun ne auttavat mm. niveliä, jotka tunnetusti joutuvat kovalle rasitukselle. Myös prode on välttämätöntä rakennusainetta, vaikkei bodareita ollakaan.
Click to expand...

Voisko joku muuten kertoa joistain _toimivista_ nivelmömmöistä, jos sellaisia sattuvat tietämään?
 
Nostetaas tätä niin ei tarvitse uutta aloittaa..

Uusimmassa FightSportissa on artikkeli taistelijan ravinnosta, koonnut Aki Mähönen.

Hänen kantansa oli ettei kehonrakentajan ja kamppailijan ravinto mene samoilla linjoilla, painotti hiilareita, suoloja ja paljon vettä.

Itselleni tämä oli uutinen, omat ruokailutottumukset ovat juuri tuota "tarpeeksi proteinii-ei liikaa hiilarii"- kastia. Onko täällä muut kokeneet valaistumisen tuon suhteen (kun kerran pakkiksen Ravinto-osiota ei niin tarkkaan kannatakaan enään lukea "taistelijana")? :eek: :)

Onko täällä saatu hyviä kokemuksia toteuttamalla ns.taistelijan ruokavaliota?
 
Keskity treenaamiseen, sillä ne matsit voitetaan eikä makroravinnejakauman viilamisella.
 
Senverran tulee katsottua syömisiä, että hiilaria ja roheiinia on riittävästi. Sen kummemmin en safkailujani katso vaan keskityn hiomaan tekniikkaa.
 
Suosittelisin kyllä kaikkia kamppailijoita perehtymään ravintoon. Laiminlyöty osa-alue, joka aiheuttaa pidemmällä tähtäimellä mahdollisesti enemmänkin ongelmia. Todennäkösesti kaikki syö liian vähän tai sit korvaavat sitä jollain paskamaharuoalla. Se ravinto on yhtälailla tärkeä osa-alue niin kuin lepo ja treenikin. Tätä ei vaan pahemmin kamppailulajeissa harrasteta. Mikä on perseestä.

Pitäs lukee tuo Mähösen haastis.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Mä älisen tästä vähän lisää.

Mun mielestä kamppailijan kannattais laskea kalorit ja punnita ruokaansa ihan vaan sen takia, että tietäisi paljon niitä kaloreita kokonaisuudessaan tulee. Se voi olla jopa yllätys kuinka vähän niitä sitten tulee loppujen lopuksi. Nopeasti tuon käytännön muutenkin oppii eikä se sen enempää vaivaa tuota.

Jos haluaa harjoitella siten, että kehittyisi niin miksei ottaa siitä ravinnosta sen tuomaa hyötyä irti. Pidemmällä tähtäimellä vajaa ravintopuoli johtaa palautumisen heikkenemiseen ja sitä kautta ylirasitustilaan ja ylikuntoon.
Painonpudotuskin olisi järkevämpää ja vähemmän kroppaa rasittava, kun niitä kaloreita voisi vähentää pikkuhiljaa, eikä siten, että yhtäkkiä on 1000kcal miinuksilla ja ihaillaan kun paino tippuu niin nopeasti.

Mietiskelin myös sitä, että pitäisiköhän eri lajeissa olla erilainen tuo ravintoainejakauma. Lajit ovat fyysisiltä painotuksiltaan vähän erilaisia, vrt esimerkiksi nyrkkeily ja paini. Paini on konkreettisesti voimapohjaisempi laji, joten luulisin sen edellyttävän enemmän proteiinin saantia lihasten ja voiman kehittämiseksi. Nyrkkeily painottuu enemmän anaerobiseen kestävyyteen ja tietenkin nopeuteen, mutta tuo kestävyyspuoli tarvitsee aina niitä hiilareita. Sitten jos vielä ottaa mukaan itsepuolustuslajit, jotka eivät välttämättä ole niinkään raskaita intensiteetiltään.
Vaihtelua lajeista löytyy ja sen myötä pitäisi mun mielestä sitä hiilari-proteiini-rasva suhdetta säätää.

Kun näitä kaikkia ravinteita on kuitenkin tutkittu melko paljon ja tiedetään pääosin niiden hyödyt urheilusuorituksia ja palautumista ajatellen niin miksi näitä ei käytetä? En mä nää mikä haitta on siinä, että hifistelee. Jos hifistelyllä tarkoitetaan sitä, että syö sen kaurapuuronsa, vitamiinit, kalaöljyt, jauhot ynnä muut. Mitkä mun mielestä on vaan ja ainoastaan normaalia urheilijan ravintoa. Eikö sen pitäisi olla täysin itsestäänselvää.
 
En ole mistään ylläolevasta varsinaisesti eri mieltä. Ravintohifistelystä ei takuulla ole mitään haittaa, kunhan siihen keskittyminen ei ole harjoittelusta pois.

Mä vain näen tässä asiassa 20/80-säännön toteutuvan vahvasti. Reilusti hiilihydraattia aamulla, ennen ja jälkeen harjoittelun. Proteiinia tasaisesti pitkin päivää, ja rasvoissa suositaan (ei poissulkevasti) pehmeitä. Näillä mennään pitkälle.

Kamppailijat, joiden harjoittelu on niin kovaa ja optimoitua että tarkempi syynääminen antaa olennaista hyötyä, ovat musta harvassa. Ja tällä forumilla kysymyksiä esittävissä vielä harvemmassa. Se onko proteiininsaanti 1,8g/kg vai 2,5g/painokilo jää hyödyssä nopeasti kakkoseksi sille, että nipistetään jostain aikaa vielä yhdelle ylimääräiselle 30min lihashuolto/venyttelysessiolle viikossa.

Ja joo, mun näkemyksiini vaikuttaa kyllä vahvasti, että treenikavereissa on äpäriä jotka ovat pyyhkineet lattiaa SM- ja EM-tasolla ravintotietouden ollessa "treenin jälkeen kahvi ja donitsi Mäkkärissä". Ja sitten niitä, jotka ei voi treenata kahta treeniä samana päivänä, kun toiseen treeniin ei ehdi kuulema "tankata" (?) kunnolla.
 
Omoplata sanoi:
Se onko proteiininsaanti 1,8g/kg vai 2,5g/painokilo jää hyödyssä nopeasti kakkoseksi sille, että nipistetään jostain aikaa vielä yhdelle ylimääräiselle 30min lihashuolto/venyttelysessiolle viikossa.
Click to expand...

Kyllähän tollainen noin pieni asia kuin muutaman gramman kymmenesosan protskuero jää hyvinkin kakkoseksi huoltavalle harjoitukselle. Treeniä ja ravintoa on mun mielestä huono verrata muutenkaan keskenään, koska molemmilla on oma sisältönsä. Tuskin treenaamistakaan haluaa suorittaa väärin tai vajaavaisesti.

Omoplata sanoi:
Ja joo, mun näkemyksiini vaikuttaa kyllä vahvasti, että treenikavereissa on äpäriä jotka ovat pyyhkineet lattiaa SM- ja EM-tasolla ravintotietouden ollessa "treenin jälkeen kahvi ja donitsi Mäkkärissä". Ja sitten niitä, jotka ei voi treenata kahta treeniä samana päivänä, kun toiseen treeniin ei ehdi kuulema "tankata" (?) kunnolla.
Click to expand...

Joo näitä tapauksia on kyllä paljon (molempia noista siis). Painipiireissä, en muista enää ketkä, oli pari tyyppiä lähestulkoon aina vastakkain kisoissa. Toinen eli ja harjoitteli tunnollisesti, viilas pilkkua ravinnon kanssa ja se toinen tuli tyyliin krapulaisena painimaan ja aina voitti. Olisiko sitten tuo tyyppi 1 ollut vieläkin huonompi huonommalla ruokavaliolla vai ei niin en tiedä. Kuitenkin ihan selväähän se on, että ravinto vaikuttaa paljon palautumiseen ja kehitykseen.
 
Joni.K sanoi:
Mietiskelin myös sitä, että pitäisiköhän eri lajeissa olla erilainen tuo ravintoainejakauma. Lajit ovat fyysisiltä painotuksiltaan vähän erilaisia, vrt esimerkiksi nyrkkeily ja paini. Paini on konkreettisesti voimapohjaisempi laji, joten luulisin sen edellyttävän enemmän proteiinin saantia lihasten ja voiman kehittämiseksi. Nyrkkeily painottuu enemmän anaerobiseen kestävyyteen ja tietenkin nopeuteen, mutta tuo kestävyyspuoli tarvitsee aina niitä hiilareita. Sitten jos vielä ottaa mukaan itsepuolustuslajit, jotka eivät välttämättä ole niinkään raskaita intensiteetiltään.
Vaihtelua lajeista löytyy ja sen myötä pitäisi mun mielestä sitä hiilari-proteiini-rasva suhdetta säätää.
Click to expand...

Tässä olet erittäin oikeassa. Painilajeissa, jossa treeni on enemmän voimapainotteista ja usein vedetään vielä lisäksi raskaita punttitreenejä, tarvitaan tietenkin enemmän proteiinia kuin lajeissa, joissa näin ei tehdä. Eikä välttämättä olisi huono ajatus säätää ruokavaliota jopa treenikauden rasittavuuden mukaan.

Turha hifistely on minusta sitä, että haetaan minimaalisia parannuksia jollain erikoistekniikoilla, vaikka perustavanlatuisemmilla mutoksilla saisi paljon isomman hyödyn.

Ajatellaan, että ihmisen kamppailukykyä arvioidaan välillä 0-100%, missä 100% on äärimmäinen maksimi, mitä hän millään treenillä saavuttaa. Jos nyt lähtötaso on vaikka 30%, on ihan turha hakea 1% parannusta Zirkonium-merileväuutetta syömällä, jos lenkkeily tai siirtyminen säännölliseen ateriarytmiin mäkkäriruokailusta parantaisi tasoa 20% eikä silti viitsi tehdä sitä.

Sitten kun se taso on korkea, vaikka yli 90%, ei enää ole odotettavissa suuria parannuksia ja sitten on järkevää miettiä, korjaisiko se Zirkonium-merileväuute jotain puutetta ravinnosta ja alkaa ehkä syödä sitä jotta saadaan nostettua tasoa 95%:sta 96%:iin.

Varsin monet kuitenkin syövät ties mitä ravintolisiä siksi, että se on paljon vaivattomampi tapa saada tuntea itsensä tositreenaajaksi, kuin herääminen aamulenkille ennen töihin lähtöä. Yhtä paljon hyötyä siitä ei kuitenkaan ole. :wall:
 
RedReaper sanoi:
Nostetaas tätä niin ei tarvitse uutta aloittaa..

Uusimmassa FightSportissa on artikkeli taistelijan ravinnosta, koonnut Aki Mähönen.

Hänen kantansa oli ettei kehonrakentajan ja kamppailijan ravinto mene samoilla linjoilla, painotti hiilareita, suoloja ja paljon vettä.

Itselleni tämä oli uutinen, omat ruokailutottumukset ovat juuri tuota "tarpeeksi proteinii-ei liikaa hiilarii"- kastia. Onko täällä muut kokeneet valaistumisen tuon suhteen (kun kerran pakkiksen Ravinto-osiota ei niin tarkkaan kannatakaan enään lukea "taistelijana")? :eek: :)

Onko täällä saatu hyviä kokemuksia toteuttamalla ns.taistelijan ruokavaliota?
Click to expand...

Rampage Jackson taisi puhua All access pätkässä että ei syö hiilareita kuin yhdellä aterialla päivässä. Ja eikös Rupponenkin noudata vähä hiilarista ruokavaliota? Että kyllä osa porukasta näyttäisi treenaavan vähähiilarisella ruokavaliolla.
 
SUPERCARB (3 kg) -25%
Käsittääkseni Rupposen "luolamiesdieetti" koostuu pääpiirteittäin siitä ettei syödä vilja- ja maitotuotteita. En tiedä mikä hiilareiden osuus ruokavaliossa on.
 
Joni.K sanoi:
Treeniä ja ravintoa on mun mielestä huono verrata muutenkaan keskenään, koska molemmilla on oma sisältönsä. Tuskin treenaamistakaan haluaa suorittaa väärin tai vajaavaisesti.
Click to expand...

Joo, ei niitä oikein saisi laittaa samalle viivalle. Käytännössä kuitenkin "kokonaispanostuksen" määrä tuppaa useilla harjoittelijoilla (ja kilpailijoillakin) olevan enemmän tai vähemmän vakio, ts. ylimääräinen panostus johonkin osa-alueeseen (joita kamppailu-urheilijan valmentautumisessa riittää) antaa korvien välissä "luvan" hieman luistaa jostain toisesta.

AndyS sanoi:
Varsin monet kuitenkin syövät ties mitä ravintolisiä siksi, että se on paljon vaivattomampi tapa saada tuntea itsensä tositreenaajaksi, kuin herääminen aamulenkille ennen töihin lähtöä. Yhtä paljon hyötyä siitä ei kuitenkaan ole. :wall:
Click to expand...

Tätä mä niinko hain :)
 
Johtopäätös. Omoplata on osoittanut, että jättämällä ravinnon toissijaiseksi ja kittaamalla kahvia mäkkärissä pääsee pidemmälle.

Todellisuudessahan meidän pitää sulkea lahjakkaat pois kuvioista kun tarkastelemme taviksen ravintoa lajissa kuin lajissa.
 
Rupposella on suolistosairaus, jonka takia hän joutuu noudattamaan erikoisruokavaliota. Siksi hän on huippuottelijoista mahdollisimman huono esimerkki ruokailun suhteen, ellei nyt sitten satu olemaan juuri samainen suolistosairaus itsellä.

Minäkään en ole kuullut Rupposen dieetin hiilaripitoisuutta vaan nimenomaan sen, että hän ottaa hiilarit vain kasviksista. Kasvisten runsas syöminenhän on toki sinänsä erittäin suositeltavaa terveellekin.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom