Itse innostuin kun näin Royce Gracie vs. Kimo matsin, siinä oli aika silmäänpistävä kokoero joka tasoittui kuitenkin tekniikalla hienosti. Oon muutenkin aina (judotaustan takia) tykännyt noista grapplereista ja ufc:n (alussa ilman eriä) 10-minuutin väännöt kehän nurkassa eivät olleet pitkästyttävää katsottavaa. Bruce Lee oli tietysti oma ilmiönsä, ja sitten oli nämä ammattipainijat, mutta UFC tosiaan oli siitä mainio kun se loi ihan uudet puitteet koko matsaukselle ja kuten sanoitkin niin siinä alussa nähtiin jotain aika noloja lopetuksia, mutta niistä opittiin nopeasti ja laji kehittyi kovaa vauhtia. Sitten siitä, että miten pitkälle streetfightingiin mennään, niin hyvä esimerkki on hedarin kieltäminen.. mun mielestä ois ihan siistiä kun ois ees yks laji jossa sitä saa käyttää, tietysti jos ei verta kestä nähdä niin ei kannata katsoa, mutta realismiahan tässä haettiinkin, mitkään pallihitit ei oo kyllä mistään kotoisin eikä pureminen yms, vaikka sekin menee aidossa katumatsissa. K-1 on kans kuulunut suosikkeihin, mutta jatkuva clinchaaminen siinä ärsyttää pahasti, samoin kuin nyrkkeilyssäkin, sitten jos ei ees saa heittää clinchistä niin se matsi keskeytyy aina parin iskun välein ja tosi turhauttavaa katseltavaa.
Mitä vielä tulee Gracieen niin luin et se sai kilpailukiellon steroidien takia, toihan on naurettavaa.. jätkä on puolet pienempi mitä heavyweightit ja UFC:ssa ei sillon ollut painoluokkia niin minkäs teet jos meinaat pärjätä :D